Työympäristö nouskoon arvoonsa liiton strategiassa

Murikka-opistossa järjestettiin 16.–17.5.2023 työympäristöseminaari, joka kokosi tänä vuonna yhteen yli 90 työsuojelutoimijaa.

Iisalmesta Murikkaan matkustanut valunpurkaja Mika Kettunen on Suomivalimon työsuojeluvaltuutettu ja osaston luottamusmies. Kettunen jatkaa pohdintaa liiton tavoitteista huomauttamalla, että liiton pitäisi myös tähdentää, että työnantajalla on aina työsuojeluvastuu.

Yksi seminaarin työpajoista keskittyi työtapaturmiin. Siellä kuvattiin esimerkkitapausten voimin, miten liitto oli myöntänyt jäsenelle oikeusavun ja vaatinut – ja myös saanut – jäsenelle vahingonkorvauksia työnantajalta työsuojelurikoksessa.

Pajassa muistutettiin, että työnantaja ei koskaan voi vierittää työsuojeluvastuutaan yksittäiselle työntekijälle. Valitettavan moni esimies ei kuitenkaan edes tiedä oman roolinsa vaatimuksia.

– Toivon, että liitto korostaisi myös esimiesten vastuuta. Kyllähän se heille kuitenkin paljastuu viimeistään oikeudessa, jos jotakin sattuu. Vastaajina siellä on työnjohtaja ja tuotantopäällikkö, tai vaikka toimitusjohtaja, miten korkealle sitä nyt mennäänkään, Kettunen toteaa.

LIVENÄ KAIKKI VAHVEMPAA

Seminaari on omiaan muistuttamaan ja vahvistamaan niitä oppeja, joita on jo saatu aiemmin Murikan kursseilta, Kettunen sanoo.

– Netistäkin saa tietoa, mutta paremmin jää kaikki mieleen, kun asiat kuulee livenä, valtuutettu kehuu paikan päällä pidettyjen tilaisuuksien etuja.

Suomivalimo valmistaa valukomponentteja esimerkiksi metsäkoneisiin ja tuulivoimaloihin. Valimotyö on meluista ja pölyistä, ja valmistettavien tuotteidensa painoluokkien tapaan raskasta.

– Valukappaleet painavat muutamasta sadasta aina 7 000 kiloon asti. Jos valumuotissa on rauta sisällä, voi muotti painaa jopa yli 30 tonnia. Nostoja on paljon ja niiden kanssa on oltava tarkkoina, kun joudumme nostamaan paljon lukitsemattomilla, niin sanotuilla valimokoukuilla.

Netistäkin saa tietoa, mutta paremmin jää kaikki mieleen, kun asiat kuulee livenä.

Kettunen kehuu työnantajan myönteistä asennetta työturvallisuuteen. Valimolla on nyt meneillään esimerkiksi turvallisuushavaintokampanja.

– Meillä on menossa hieno kampanja. Jos työntekijä tekee 6 turvallisuushavaintoa tai läheltä piti -ilmoitusta, hän saa yhden palkallisen vapaapäivän. Se on aika iso porkkana, Kettunen kuvailee.

Näin yritetään ”saada kiinni” kaikkein pienimmätkin riskit jo ennakkoon. Kettunen toteaa, että läheltä piti -tilanteissa asenne ei saisi enää koskaan olla: ”Onneksi ei kukaan huomannut!”

EI KIITOS TEAMSILLE, KYLLÄ KOULUTUKSILLE

– Minä inhoan Teams-kokouksia, paljastaa työsuojeluasiamies Pasi Alaraatikka.

Metsä Woodin kertopuutehtaan trukinkuljettaja Lohjalta ei siis kuulu niihin moniin työympäristöseminaarin osallistujiin, jotka kertovat olevansa tyytyväisiä liiton virtuaalitapahtumiin. Niitä ovat esimerkiksi Turvallisesti työpaikalla -kahvit, joita nautitaan joka kuukauden viimeisenä torstaiaamuna Teamsissa työympäristöyksikön tarjoamina.

Muuhun Teollisuusliiton tarjoamiin koulutuksen ja tapahtumien anteihin Alaraatikka on tyytyväinen, työympäristöseminaari mukaan lukien.

– Täältä tulee tärkeää tietoa, ja laaja-alaisemmin kuin esimerkiksi ne tiedot, joita kuulee oman työpaikan työsuojelutoimikunnan kokouksissa.

Alaraatikka sanoo, että seminaarissa tuli taas esiin se, miten iso vastuu työsuojelusta on työnantajalla – vaikka vastuuta on toki myös kaikilla työntekijöillä.

– Itse katselen ja kiinnitän aina huomiota työturvallisuuteen tehtaalla kiertäessäni, aina löytyy jotakin pientä parannettavaa, Alaraatikka kuvailee rutiinejaan.

Oman työnantajansa asenteeseen asiamies on tyytyväinen. Erityisen hyödyllisinä Alaraatikka pitää tietojen vaihtoa yhtiön eri tehtaiden välillä, millä yritetään estää samanlaisten vahinkojen sattuminen uudestaan.

– Kaikista tapaturmista tulee tiedote muiltakin tehtailta. Samaten häiriötilanteista tiedotetaan. Niiden jälkeen on otettava iisisti. Jos häiriötilanteen jälkeen yritetään lähteä uudestaan liikkeelle kovalla kiireellä, voi käydä helposti vahinkoja, Alaraatikka toteaa.

LAKI TAKAA OIKEUDEN!

– Sain aamun ensimmäisessä työpajassa kuulla, että työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu lain kautta osallistumaan työterveysneuvotteluihin. Nyt pitää informoida varsinaista työsuojeluvaltuutettua asiasta.

Kiinnikevarastonhoitaja Päivi Oja on pääluottamusmies ja toinen varatyösuojeluvaltuutettu Ojala Groupin Sievin ohutlevymekaniikkatehtaalla. Oja iloitsee, että tämäkin uusi asia eli lain mukainen oikeus jää hänelle evääksi seminaarista.

”Työterveyshuollon ja työnantajan pitää aktiivisesti tukea työntekijää, jonka työkyky uhkaa heikentyä.” Näin sanoo lakiin pohjautuva Kelan ohjeistus työterveysneuvotteluista. Työnantajalla ei siis ole oikeutta asetella esteitä, jos työntekijä haluaa valtuutetun mukaan tueksi työterveysneuvotteluun. Se on tilaisuus, jossa etsitään työn keventämisen ja muokkaamisen keinoja, jotta työntekijä pystyisi jatkamaan työntekoa.

Toinen ilon tai melkeinpä intoutumisen aihe olivat alavieskalaiselle Ojalle uutiset Tikusta ja Pakista eli tapaturmatietopalveluista, joita ylläpitää TVK eli Tapaturmavakuutuskeskus.

– Nämä olivat minulle aivan uusia tilastointityökaluja. Otan ne esiin työsuojelutoimikunnassa ja otan työsuojeluvaltuutetun mukaan, kun ryhdyn tilastoja tutkimaan. Kysyn myös meidän aktiiviselta, nuorelta työsuojelupäälliköltämme, onko hän tietoinen näistä työkaluista.

Noissa TVK:n helppokäyttöisissä palveluissa pääsee vertailemaan lähes lukemattomin eri tavoin oman toimialansa työtapaturma- ja ammattitautitilastoja. Sieltä saa samalla osviittaa, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota onnettomuuksien ja sairauksien estämiseksi jo ennakolta.

PEREHDYTYS EI SAA UUVUTTAA

Luottamushenkilöiden jaksaminen -otsikon alla pidetyssä työpajassa pohdittiin sitä, mikä rasittaa luottamustehtävissä toimivia liiton jäseniä. Uusien työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen saattaa olla yksi sellainen stressin ja uupumisen syy, jos työnantaja yrittää sälyttää omaa vastuutaan asiattomalla tavalla luottamushenkilöille.

– Perehdyttämisessä on meillä menty parempaan suuntaan, Oja arvioi oman työpaikkansa perehdyttämistä.

Nyt kaikille tulokkaille on kirjallinen perehdyttämisopas, jonka listalta käydään kaikki oleelliset turvallisuusaiheet läpi kohta kohdalta ruksaten. Samaten jokaiselle on nimetty oma ”mestarinsa” eli kokeneempi työntekijä töitä opastamaan.

– Ja jos mestari sattuu olemaan jostain syystä poissa, hänelle on sijainen. Ja me korostamme aina, että pitää ja saa kysyä ihan mitä tahansa, jos jokin asia tuntuu epäselvältä, Oja sanoo.

Pitää ja saa kysyä ihan mitä tahansa, jos jokin asia tuntuu epäselvältä.

Liiton työsuojelutoiminnasta Oja toteaa tyytyväisenä, että se on ”aika hyvällä tolalla ”. Jos työsuojeluvaltuutettu itse vain on aktiivinen, tietoa kyllä saa ja esimerkiksi jatkuvasti pidettävillä ajankohtaispäivillä voi aina päivittää tietonsa. Oja muistuttaa hänkin, että liiton tulisi pitää työturvallisuusasiat keskiössä omassa toimintasuunnitelmassaan.

– Niihin pitää kiinnittää huomiota, jotta meillä kaikilla olisi koko työuramme ajan terveellistä ja turvallista tehdä töitä, Oja tiivistää.