Teollisuusliiton teknologiasektorin sektorijohtokunta käsitteli työehtosopimustavotteita 9.11.2022 Paasitornissa Helsingissä. Kuvassa keskellä Timo Mällinen, istumassa vasemmalta Esa Sorila, Juha Pöllänen, Riikka Vasama, Jari Männikkö, Markus Laukkanen ja Paavo Niskanen.

Teol­li­suus­lii­ton tes-neuvot­te­li­jat: Yrityk­sillä on varaa palkankorotuksiin

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Tekno­lo­gia­sek­to­rilla ja kemian alalla käydään täysi­mit­tai­set neuvot­te­lut uusista työehtosopimuksista.

Neuvot­te­lua­se­telma laajen­tui myös teks­ti­ky­sy­myk­set sisäl­tä­väksi siksi, että osapuo­let eivät saavut­ta­neet yhteistä näke­mystä viimeksi solmit­tu­jen työeh­to­so­pi­mus­ten toisen vuoden palkankorotuksista.

– Tekno­lo­gia­sek­to­rin palk­ka­rat­kai­su­neu­vot­te­lut päät­tyi­vät 14. loka­kuuta tulok­set­to­mina. Jäimme palk­ka­ta­voit­teissa työnan­ta­jien kanssa kauas toisis­tamme. Näke­myk­semme on, että yrityk­sillä on tällä hetkellä poik­keuk­sel­li­sen hyvin varaa palkan­ko­ro­tuk­siin. Kulu­nut vuosi on useim­milla yrityk­sillä mennyt hyvin tai jopa erin­omai­sesti. Vaikka tilanne yrityk­sissä hieman heik­ke­ni­si­kin, hallaa niille ei ole muodos­tu­massa, Teol­li­suus­lii­ton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virta­nen tiivistää.

Virta­nen muis­tut­taa, että yritys­ten suurim­mat haas­teet ovat tällä hetkellä työvoi­man ja mate­ri­aa­lien saatavuudessa.

– Kysyn­nän hiljen­ty­mi­nen tulee yritys­ten mukaan vasta näiden jälkeen. Toisaalta on suhdanne mikä tahansa, niin aina on joukossa yrityk­siä, joilla on talou­del­li­sia vaikeuksia.

Teol­li­suus­lii­ton tavoite 9. marras­kuuta käyn­nis­ty­vissä neuvot­te­luissa on selvä. 

– Haluamme turvata jäsen­temme osto­voi­man mahdol­li­sim­man hyvin elämi­sen kustan­nus­ten nous­tessa, Virta­nen toteaa.

NORMAALI VALMISTAUTUMINEN

Teol­li­suus­liitto pyysi heti palk­ka­neu­vot­te­lu­jen kariu­dut­tua ammat­tio­sas­toilta esityk­set työeh­to­so­pi­mus­ten uudis­ta­mi­seksi ja sopi­mus­kier­rok­sen neuvot­te­lu­ta­voit­teiksi loka­kuun loppuun mennessä.

– Vaikka neuvot­te­lu­jen kohteena olevien asioi­den kirjo laajen­tui, voi asetel­man arvioida normaa­liksi. Me teemme omat valmis­te­lumme ja työnan­ta­jat hoita­vat omansa. Siitä siir­ry­tään eteen­päin varsi­nai­siin neuvot­te­lui­hin, Virta­nen kuvailee.

– Astetta vaikeam­maksi neuvot­te­lut kuiten­kin nyt muodos­tu­vat, kuin jos olisi sovittu vain palkoista. Teks­ti­ky­sy­myk­sissä ei ole viime aikoina isom­pia harp­pauk­sia otettu ja nyt sekin puoli tulee käsiteltäväksi.

Jokai­sen työn­tekijän pitää olla valmis puolus­ta­maan omia työehtojaan.

–Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa vaikeus­as­tetta nostaa se, että perhe­va­paa­uu­dis­tus on vielä koko­naan sopi­matta. Siitä neuvot­te­limme työnan­ta­jien kanssa keväällä muuta­man kuukau­den ajan, mutta yhtei­seen näke­myk­seen emme pääs­seet, Virta­nen kertoo.

Vuoro­pu­he­lua on työnan­ta­jien kanssa Virta­sen mukaan käyty koko ajan asial­li­sessa hengessä.

– Miksei tästä voitaisi siltä pohjalta tulok­seen pääs­tä­kin. Toisaalta on varau­dut­tava siihen, että tulos ei synny helpolla. Siksi jokai­sen työn­tekijän pitää olla valmis puolus­ta­maan omia työeh­to­jaan, jos neuvot­te­lut oikein tiuk­kaan kulmaan ajautuvat.

Teol­li­suus­lii­ton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen.

NEUVOTTELUKULTTUURIA KEHITETTÄVÄ

Teol­li­suus­lii­ton tavoite on ollut ja edel­leen on saada uudet työeh­to­so­pi­muk­set valmiiksi ennen kuin edel­lis­ten sopi­mus­ten voimas­saolo päättyy.

– Sopi­mus­kult­tuu­ris­samme huono asia on se, että työnan­ta­jat eivät näytä tule­van tosis­saan neuvot­te­lu­pöy­tään ilman paineis­ta­mista. Tämä näkyy heidän toimin­nas­taan, että paine pitää olla, jotta sopi­mus saadaan aikai­seksi. Näyt­tää siltä, että siellä jäse­ny­ri­tyk­set ajat­te­le­vat, että rahaa jaetaan löysästi, ellei vasta­puoli aloita ensin painos­tus­toi­mia. Ja sitten he moit­ti­vat meitä julki­suu­dessa, että miten noiden kanssa voi neuvo­tella, kun ne aina julis­ta­vat näitä uhkia, Virta­nen sanoo.

– Tähän pitää saada muutos. Parempi olisi, että voisimme neuvo­tella ilman paineis­ta­mista ja niin, että sopi­mus­kau­det seuraa­vat katkea­matta toisiaan.

”YHDESSÄ PÄRJÄÄMME, KUTEN ENNENKIN”

Kemian alan neuvot­te­lut voimassa olevan työeh­to­so­pi­muk­sen toisen vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista kariu­tui­vat syys­kuun lopussa.

– Jäimme työnan­ta­jan kanssa kauas toisis­tamme. Me halusimme raken­taa jäse­nil­lemme riit­tä­vän pusku­rin inflaa­tiota vastaan ja saada vuoden rauhal­lista aikaa katsoa, miten asiat kehit­ty­vät meillä ja maail­malla. Yritimme loppuun asti olla luovia ja ratkai­su­ha­lui­sia, mutta se ei riit­tä­nyt, Teol­li­suus­lii­ton kemian sekto­rin sekto­ri­joh­taja Toni Laiho toteaa.

Tämän seurauk­sena neuvot­te­lut laajen­tui­vat palk­ko­jen lisäksi työeh­to­so­pi­mus­ten teksteihin.

– Ammat­tio­sas­to­jen uusien tes-esitys­ten lisäksi meillä on tallessa nippu aikai­sem­pia esityk­siä sekä matkan varrella esiin nous­seita ajatuk­sia työeh­to­so­pi­mus­ten kehit­tä­mis­tar­peista. Saksassa sorvattu kemian alan krii­si­so­pi­mus puoles­taan on mielen­kiin­toi­nen vertai­lu­kohta. Siellä on esimer­kiksi sovittu 6,5 prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­sesta 20 kuukau­den sopimuskaudella.

Tavoit­tee­namme on neuvo­tella jäsen­temme osto­voi­maa tukeva ratkaisu.

Laiho sanoo lähte­vänsä neuvot­te­lui­hin rauhal­li­sin mielin.

– Ajatuk­se­namme on aloi­tella neuvot­te­lut marras­kuun puoli­vä­lin paik­keilla ja saada sopi­muk­set valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Aika­tau­lua ei kuiten­kaan ole sovittu. Siitä ei pidä tehdä liian kireää.

– Talous­ti­lanne aset­taa ehtonsa ja rajoit­teensa. Inflaa­tio lauk­kaa ja hinnat kallis­tu­vat. Tavoit­tee­namme on neuvo­tella jäsen­temme osto­voi­maa tukeva ratkaisu ja raken­taa uudella työeh­to­so­pi­muk­sella puskuri inflaa­tiota vastaan.

– Yhdessä pärjäämme, kuten ennen­kin. Pide­tään päät kylmänä ja sydän lämpi­mänä. Toivot­ta­vasti neuvot­te­lu­pöytä riit­tää ratkai­suun, Laiho sanoo.

USEITA NEUVOTTELUPÖYTIÄ

  • Tekno­lo­gia­sek­to­rin neuvo­tel­ta­vat työehtosopimukset:
    1) teknologiateollisuus
    2) malmikaivokset
    3) pelti- ja teollisuuseristysala
    4) tekni­nen huolto ja kunnossapito
  • Kemian sekto­rin neuvo­tel­ta­vat sopimukset:
    1) autonrengasala
    2) Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät
    3) harja- ja sivellinalat
    4) jakelu
    5) jalometalliala
    6) kemian perusteollisuus
    7) kenkä- ja nahkateollisuus
    8) kumiteollisuus
    9) lasi­ke­raa­mi­nen teollisuus
    10) lasitus‑, raken­nus­la­si­tus- ja lasinjalostusala
    11) media- ja painoa­lan työntekijät
    12) muovi­tuo­te­teol­li­suus ja kemian tuoteteollisuus
    13) suorajakelu
    14) teks­tiili- ja muotiala
    15) tekstiilihuoltoala
    16) veneenrakennusteollisuus
    17) vies­tin­tä­alan toimi­hen­ki­löt Grafi­net ry
    18) öljy‑, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
  • Joulu­kuun puoli­vä­lissä neuvot­te­lu­pöy­tään astu­vat alat, joiden sopi­muk­set päät­ty­vät tammi­kuun lopussa:
    1) maaseutuelinkeinot
    2) puutarha-ala
    3) turkistuotantoala
    4) viher- ja ympäristörakentamisala

 

Lue myös ekono­mis­tien näke­myk­set aiheesta: Palkan­ko­ro­tuk­siin on sekä varaa että tarvetta 14.10.2022