Palkankorotuksiin on sekä varaa että tarvetta

– Kilpailukyky on viime vuosina parantunut. Suomalaiset yritykset ovat pärjänneet tarjouskilpailuissa, ja tavarat käyvät kaupaksi, toteaa erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta.

Tilastot kertovat, että Suomessa teollisuuden tuotanto on kasvussa, yritykset jakavat merkittäviä osinkoja ja työvoimakustannukset ovat nousseet hitaammin kuin keskeisissä kauppakumppanimaissa.

– Työn hinnan vaimea kehitys suhteessa kilpailijamaihin on parantanut kustannuskilpailukykyä, kertoo ekonomisti Paavo Hurri Insinööriliitosta.

Teollisuusliitto ja Insinööriliitto järjestivät 14.10.2022 mediatilaisuuden, jossa käytiin läpi talouden tilannekuvaa ja näkymiä tilastotiedon ja ennusteiden pohjalta.

Ennusteet kertovat, että euroalueella työvoimakustannukset ovat selvässä kasvussa.

Esimerkiksi Alankomaiden metalli- ja elektroniikkateollisuudessa on sovittu palkkojen nousevan 11 prosenttia kahdessa vuodessa. Menossa olevissa neuvotteluissa Saksassa liitot vaativat metalliteollisuuteen 8 prosentin palkankorotusta vuoden sopimukseen.

Kilpailukyky on parantunut myös koronan aikana.

Koronapandemian alussa pohdittiin, miten yritykset selviävät hankalien aikojen yli. Teollisuuden tilastojen perusteella poikkeusajat päästiin yli menestyksekkäästi.

– Näillä mittareilla korona ei juurikaan näy. Kilpailukyky on parantunut myös koronan aikana, Hurri sanoo.

TEOLLISUUS PÄRJÄÄ KRIISIOLOISSAKIN

Tuotannon määrä on ollut selvässä kasvusuunnassa, mutta määrän ennustetaan kääntyvän laskuun tämän vuoden aikana. Myös lyhytaikaista taantumaa on ennustettu.

– Korkeasta lähtötasosta johtuen tilanne ei näytä muuttuvan hankalaksi yritysten kannalta. Yrityksillä on paksut tilauskirjat ja tälläkin hetkellä tulee tilauksia, Eklund sanoo.

Olemassa olevan tiedon perusteella ei voi olettaa, että mahdollinen taantuma iskisi suomalaiseen teollisuuteen pahemmin kuin kilpailijamaissa.

– Kriisioloissa suomalainen teollisuus pärjää vähintään yhtä hyvin kuin kilpailijat, Eklund sanoo.

Muutkin maat tuntuvat vastaavan hintojen nousuun palkkojen nousulla.

Suomen teollisuuden kilpailukyky on kunnossa ja palkat nousevat selvästi kauppakumppanimaissa, joten palkankorotusvaraa on myös Suomessa.

– Muutkin maat tuntuvat vastaavan hintojen nousuun palkkojen nousulla, joten palkankorotuksilla ei ole suuresti kilpailukykyvaikutusta, Eklund sanoo.

Hintojen nousu eli inflaatio on tänä vuonna ollut nopeampaa kuin pitkään aikaan. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 8,1 prosenttia. Samaan aikaan kuluttajien luottamus on alamaissa muun muassa laskevan ostovoiman takia.

Nykyisessä tilanteessa näyttää, että Suomessa palkankorotuksiin on sekä varaa että tarvetta.

INFLAATIORISKIÄ EI PIDÄ LIIOITELLA

Palkkamaltin puolustajat katsovat, että tuntuvat palkankorotukset johtaisivat hintojen yhä kiihtyvään kasvuun.

– Inflaatiokierre on riski, joka pitää tiedostaa, mutta riskiä ei pidä liioitella. Inflaatio, joka nyt havaitaan, johtuu enemmän tarjontapuolen tekijöistä, Hurri sanoo.

Julkisissa keskusteluissa palkkamaltti tuntuu esiintyvän lääkkeenä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Koronavuonna 2020 riskinä nähtiin inflaatiolle käänteinen ilmiö deflaatio, eli hintojen laskukierre ja talouden pieneneminen.

Ei sitä kannata liioitella, että palkankorotukset menisivät suoraan hintoihin.

– Jos inflaatiokierteeseen vastataan palkkamaltilla, vastattiinko deflaation uhkaan korkeilla palkankorotuksilla? Eklund kysyy.

Hintojen noususta puhuttaessa ei pitäisi tuijottaa vain palkkoihin. Venäjän aloittama hyökkäyssota ja siihen liittyvä energiakriisi on nyt keskeinen inflaation kiihdyttäjä.

– Ei sitä kannata liioitella, että palkankorotukset menisivät suoraan hintoihin, Eklund sanoo.