Edessä poikkeukselliset palkkaneuvottelut – ”Kiky-maksujen siirrolla olisi vaikutusta”

Syksyllä neuvotellaan vuoden 2023 palkankorotuksista muun muassa teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Maailmantilanne on muuttunut kuluvan vuoden aikana radikaalisti, mikä näkyy myös neuvottelupöydissä.

– Asetelma on hyvin poikkeuksellinen, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on korottanut inflaatiota, eli esimerkiksi energian hinta on ollut kovassa kasvussa. Toisaalta monien teollisuusyritysten tilauskirjat ovat täynnä ja tulosta syntyy.

– Yrityksillä menee pääsääntöisesti hyvin. Palkanmaksuvaraa on, Aalto sanoo.

Vuoden 2022 palkankorotukset sovittiin vuoden alussa ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, joten inflaatio on laukannut oletettua kovemmin. Suomalaisten ostovoima, eli palkan suhde hintoihin, on heikentynyt tänä vuonna.

– Teollisuusliiton jäsenistön odotukset ovat korkealla ja niin pitää ollakin. Odotetaan tuntuvia palkankorotuksia, Aalto arvioi.

Palkkaneuvottelut on määrä saada ratkaisuun syyskuun loppuun mennessä. Jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopuun, tulevat työehtosopimukset kokonaisuudessaan irtisanottaviksi loppuvuoden aikana.

KYTKY KASVATTAA VAIKEUSKERROINTA

Työmarkkinoiden asetelmaa mutkistaa myös julkisen sektorin palkankorotusten sitominen keskeisten vientialojen palkankorotuksiin. Julkiselle puolelle on tulossa palkankorotusta 1,2 prosenttia enemmän kuin yleistä linjaa määrittelevillä vientialoilla.

Aalto korostaa, ettei Teollisuusliitolla ole mitään julkisen puolen palkankorotuksia vastaan, mutta korotuksiin luotu malli herättää ihmetystä.

– Muiden työehtosopimusten kytkeminen meidän sopimuksiimme aiheuttaa vaikeuskerrointa, Aalto toteaa.

Kuka uskaltaa mennä tekemään ensimmäisen sopimuksen, jos sovittelujärjestelmän kautta saa enemmän?

Palkkakuoppien täyttötarvetta on useilla aloilla myös yksityisellä sektorilla.

– Teollisuudessa on monia aloja, joissa tehdään töitä 10–12 euron tuntipalkalla, Aalto muistuttaa.

Myös valtakunnansovittelijan johdolla saavutetut palkkaratkaisut herättävät kysymyksiä, sillä edellisellä neuvottelukierroksella palkankorotusprosentit näyttivät nousevan kierroksen edetessä.

– Kuka uskaltaa mennä tekemään ensimmäisen sopimuksen, jos sovittelujärjestelmän kautta saa enemmän, Aalto kysyy.

VEROALE EI HOUKUTTELE

Valtionhallinnosta on kyselty palkkamaltin perään ja esiin on nostettu tuloveron alentamista maltillisten palkkaratkaisujen vastineeksi.

Teollisuusliiton kanta on, että veroale rapistaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa, eikä kohdistuisi eniten tukea tarvitseviin pieni- ja keskituloisiin.

– Veronalennuspuheet eivät houkuttele meitä lainkaan, Aalto sanoo.

Julkisuudessa on ollut esillä myös joulukuun lapsilisien maksaminen kaksinkertaisena. Tässäkin ostovoimaa tukevassa ideassa on kohdentumisongelma.

– Pienituloisilla lapsilisän korotus leikkaa toimeentulotukea ja isotuloisilla lisät menevät säästötilille. Mielestämme kohdennetummat toimet ovat parempia, Aalto sanoo.

OSTOVOIMAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA

Teollisuusliiton tavoitteet maan hallituksen budjettiriiheen julkaistiin 10.8. Tavoitteet on laadittu tukemaan ostovoimaa ja oikeudenmukaisuutta.

– Olemme yrittäneet koota täsmätoimet, joilla on edellytyksiä hoitaa pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton kanta on, että vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa palkansaajien maksettavaksi siirretyt kahden prosentin suuruiset sosiaalivakuutusmaksut on palautettava työnantajien hoidettavaksi. Suomen kilpailukyky on nyt kunnossa, joten alkuperäinen peruste maksujen siirrosta on poistunut.

– Kiky-maksujen siirrolla olisi vaikutusta, kun lähdetään asettamaan neuvottelutavoitteita, Aalto toteaa viitaten syksyn palkkaneuvotteluihin.

Olemme yrittäneet koota täsmätoimet, joilla on edellytyksiä hoitaa pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa.

Energian hinnan nousu koskettaa valtaosaa suomalaisista. Teollisuusliiton jäsenpaneelille vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan jäsenistä noin 60 prosenttia kulkee töihin omalla autolla, sillä teollisuuden työpaikat eivät läheskään aina ole julkisen liikenteen saavutettavissa.

Teollisuusliitto esittää, että keväällä 2022 korotettua työmatkavähennystä on jatkettava vuodelle 2023 polttoaineen korkean hinnan tasoittamiseksi.

Liitto esittää myös tukia kotitalouksille, jotka lämmitetään suoralla sähköllä tai öljyllä. Valtiovallan pitäisi tukea myös remontteja, joilla siirrytään edullisempiin vihreisiin lämmitysvaihtoehtoihin.

OSAAMISEEN RIITTÄVÄT RAHAT

Teollisuusliitto haluaa, että ammatilliseen koulutukseen tehdyt määräaikaiset satsaukset on tehtävä kokonaisuudessaan pysyviksi. Hallituskaudeksi 2019–2023 annettu lisärahoitus on 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 50 miljoonaa euroa on tehty pysyväksi. Teollisuusliitto katsoo, että myös loppu 30 miljoonaa euroa pitää tehdä pysyväksi, jotta opetuksen laatu ei kärsi.

Teollisuusliitto tavoittelee myös veronumeron käytön laajentamista kaikkeen teollisuuteen sekä panostuksia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan. Lisäksi muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tarvitaan riittävät resurssit.

– Tämä on viimeinen budjettiriihi tälle hallitukselle. On viimeinen aika toimia, Aalto sanoo.