Luot­ta­mus­mies­ten teema­se­mi­naari Muri­kassa: ”Jossain vaiheessa on työn­te­ki­jän­kin vuoro”

Kymme­nen prosen­tin palkan­ko­ro­tus­ta­voite on kohtuul­li­nen, sanoo elekt­ro­niik­ka­työn­te­kijä, pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Vesa-Matti Pelko­nen Lapinlahdelta.

– Tässä on jo monta vuotta tehty myön­ny­tyk­siä työnan­ta­jan hyväksi muun muassa kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen muodossa. Jossain vaiheessa on työn­te­ki­jän­kin vuoro.

Teol­li­suus­liitto ja muut Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Keskus­jär­jestö SAK:n jäsen­lii­tot kertoi­vat palkan­ko­ro­tus­ta­voi­tees­taan kolmi­sen viik­koa sitten marras­kuun puolivälissä.

Pelko­nen on mielis­sään, että palkan­ko­ro­tus­ta­voite huomioi tällä kertaa myös pieni­tu­loi­set, sillä sille on asetettu euro­mää­räi­set alara­jat. Ensim­mäi­senä vuonna tavoit­teena on vähin­tään 150 euron ja toisena vuonna vähin­tään sadan euron koro­tus kuukausipalkkaan.

– Pelkät prosent­ti­ko­ro­tuk­set eivät ole minusta oikein, koska niiden myötä palk­kae­rot työpai­koilla vain kasva­vat, Pelko­nen sanoo.

Hän osal­lis­tui itse­näi­syys­päi­vän alla järjes­tet­tyyn kaksi­päi­väi­seen­luot­ta­mus­mies­ten teema­se­mi­naa­riin Murikka-opis­tolla Tampe­reen Teiskossa.

– Käyn mielel­läni joka vuosi tässä semi­naa­rissa, koska tämä on tärkeä tapah­tuma. Nytkin Riku Aalto kertoi täällä viimei­sim­mät kuulu­mi­set tekno­lo­gia­teol­li­suu­den tes-neuvottelutilanteesta.

Tarvit­taessa ryhdymme järeäm­piin painostustoimiin.

Pelko­sen työnan­taja, kaiut­ti­mia Iisal­messa valmis­tava Gene­lec, kuuluu tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen piiriin. Sopi­mus umpeu­tui marras­kuun lopussa. Koska työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut eivät ole eden­neet, niitä vauh­di­te­taan päivän kestä­villä lakoilla 3.–12. joulukuuta.

– Tarvit­taessa ryhdymme järeäm­piin painos­tus­toi­miin. Olemme valmiita lakkoi­le­maan oikeuk­siemme puolesta. Jouk­ko­voi­maa kyllä löytyy.

EI LUOTTAMUSVALTUUTETULLE

Tekno­lo­gia­sek­to­rin sopi­mus­pääl­likkö Kari Lähteen­mäki kertoi luot­ta­mus­mie­hille yhdessä keski­viik­koil­ta­päi­vän työpa­joista paikal­li­sen sopi­mi­sen uudis­ta­mi­seen liit­ty­vistä riskeistä.

Monia semi­naa­rin osanot­ta­jia huoles­tut­taa muun muassa se, että työn­te­ki­jöitä voi vuoden alusta alkaen edus­taa luot­ta­mus­mie­hen sijaan liit­toon kuulu­ma­ton luottamusvaltuutettu.

– En haluaisi olla töissä sellai­sessa firmassa, jossa ei ole luot­ta­mus­miestä. Palk­ka­kin voisi olla mitä vaan. Se olisi karmeaa, sanoo lähet­täjä, pääluot­ta­mus­mies Jarmo Hukka.

Työn­te­ki­jöi­den pitää järjes­täy­tyä ja ymmär­tää, että edun­val­von­nasta täytyy maksaa.

Esimer­kiksi huip­puam­mat­ti­lai­nen voi jäädä paikal­li­sen sopi­mi­sen myötä ilman henki­lö­koh­tai­sia lisiä sekä arki­pyhä- ja tasaa­mis­va­paita. Siinä tapauk­sessa hän tekisi vuodessa liki 20 000 euroa huonom­man tilin kuin se, joka saa hänelle kuulu­vat edut, käy ilmi Lähteen­mäen laskelmista.

Hukalla on lääke siihen, miten työn­te­ki­jät voivat vält­tää paikal­li­sen sopi­mi­sen karikot.

– Työn­te­ki­jöi­den pitää järjes­täy­tyä ja ymmär­tää, että edun­val­von­nasta täytyy maksaa. Prosentti ammat­ti­lii­ton jäse­nyy­destä ei ole liikaa.

Kitee­läi­nen Hukka on ollut lähes 43 vuotta töissä Marte­lan tytä­ryh­tiössä Kidex Oy:ssä, joka valmis­taa lähinnä kont­tori- ja julkitilakalusteita.

– Meillä on tällä hetkellä hirveän hyvä tilanne. Voi sanoa, että tehtaalla pais­taa aurinko. Teemme ylitöitä, eikä lomau­tuk­sia ole ollut yli vuoteen.

Kidexillä nouda­te­taan puuse­pän­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­musta, joka umpeu­tuu huhti­kuussa. Hukka toivoo, että uusi tes vastaisi suurin piir­tein nykyistä. Kymme­nen prosen­tin palkan­ko­ro­tus­ta­voite on hänestä perus­teltu, kun sitä vertaa osto­voi­man tasoon vuonna 2021.

– Jos työn­tekijän osto­voi­masta on hävin­nyt jopa kahdek­san prosent­tia, niin eihän se tavoite hirveän isolta tunnu, jos todel­li­nen palkan­ko­ro­tus on kaksi prosenttia.

TUTTUJA TAPAAMAAN

Posti Palve­lui­den Länsi-Suomen alueen päätoi­mi­nen työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Niina Isomäki iloit­see siitä, että ehti työkii­reil­tään Murik­kaan tapaa­maan tutuiksi tulleita luottamusmiehiä.

– Tällai­nen kaksi­päi­väi­nen semi­naari on ihan kiva, kun viik­ko­kurs­sit ovat tällä hetkellä mahdot­to­mia työti­lan­teeni takia, Isomäki sanoo.

Hänet pitää kiirei­senä suuri työsuo­je­lu­piiri, johon kuuluu yhteensä 70 lehtien jättö­pis­tettä Etelä-Pohjan­maalla, Pirkan­maalla ja Sata­kun­nassa. Isomäki toimii myös Posti Palve­lui­den pääluot­ta­mus­mie­henä Satakunnassa.

– Meillä on koko ajan muutok­sia. Alku­vuo­desta osalle varhais­ja­ka­jista tulee virtau­tusta eli Postilta tulee heille jaet­ta­vaksi aika­kaus­leh­tiä ja kiireel­li­siä paketti-ilmoituksia.

Lakot herät­te­le­vät työn­te­ki­jöitä miet­ti­mään, kuinka tärkeää on kuulua ammattiliittoon.

Kiireestä ja jatku­vista muutok­sista huoli­matta Posti Palve­luissa on myös paljon aihetta iloon. Yhteis­henki on Isomäen mukaan hyvä, ja kiitosta häneltä saa myös työterveys.

– Suurin osa varhais­ja­ka­jista on siir­ty­nyt käyt­tä­mään Postin autoja eli heidän ei enää tarvitse rikkoa omia auto­jaan huono­kun­toi­silla teillä. Posti on panos­ta­nut myös jaka­jien työvaat­tei­siin ja ‑kenkiin.

Isomäki seuraa mielen­kiin­nolla tekno­lo­gia­teol­li­suu­den tes-neuvotteluita.

– Jos näillä prosen­teilla mennään, niin se tekee aika paljon lisää jaka­jan tili­pus­siin, kun työ on kuiten­kin osa-aikai­nen, eikä ala ole parhai­ten palkattu, Isomäki pohtii.

Hän peukut­taa myös neuvot­te­luja vauh­dit­ta­via lakkoja, vaikka varhais­ja­ka­jilla onkin täydel­li­nen työrau­ha­vel­voite niin kauan kuin heidän työeh­to­so­pi­muk­sensa on voimassa.

– Lakot herät­te­le­vät työn­te­ki­jöitä miet­ti­mään, kuinka tärkeää on kuulua ammat­ti­liit­toon, jotta meidän oikeuk­siamme ei ruveta polke­maan ihan miten vaan.

Lue myös: Paikal­li­nen sopi­mi­nen uhkaa krii­siy­tyä – ”Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa” (Tekijä 15.5.2024)