Riku Aalto: Maan halli­tus louk­kaa työn­te­ki­jöitä mafia­pu­heil­laan – ”Jatkamme vaikuttamistyötä”

Viime päivinä on tullut selvästi esiin, miksi maan halli­tuk­sen ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen välille on ollut hanka­laa avata aitoa neuvot­te­lu­yh­teyttä. Elin­kei­no­mi­nis­teri Wille Rydman on pidem­män aikaa puhu­nut julki­suu­dessa ay-mafiasta, eli hän rinnas­taa lail­li­sen kansa­lais­toi­min­nan rikollisuuteen.

Minis­teri puhuu aina myös halli­tuk­sensa suulla, eivätkä muut minis­te­rit ole ponnek­kaasti puut­tu­neet Rydma­nin sanomisiin.

– Halli­tuk­sen näkö­kulma on erit­täin louk­kaava jäse­nis­töämme ja kaik­kia ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen ihmi­siä kohtaan, sanoo Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Oikeis­to­hal­li­tus romut­taa työt­tö­myys­tur­vaa ja muuta sosi­aa­li­tur­vaa sekä monin tavoin heiken­tää työn­te­ki­jöi­den asemaa työmark­ki­noilla. Tämän päälle halli­tus rinnas­taa oikeuk­si­aan puolus­ta­vat työn­te­ki­jät rikollisiin.

– Popu­lis­ti­sen toimin­nan tarkoi­tuk­sena on vaien­taa ihmi­siä uhkai­le­malla ja hauk­ku­malla, Aalto toteaa.

Työn­te­ki­jöi­den mieli­pide on kuiten­kin tullut selvästi esille. Sadat tuhan­net palkan­saa­jat ovat osal­lis­tu­neet halli­tuk­sen toimia vastus­ta­viin poliit­ti­siin ulos­mars­sei­hin ja lakkoi­hin. Helsin­gin Senaa­tin­to­rilla suur­mie­le­no­soi­tuk­sessa mieli­pi­teensä kertoi selvin sanoin yli 13 000 henkeä.

– Emme tee mitään laitonta, vaan sitä, mitä varten ammat­ti­lii­tot on perus­tettu, Aalto sanoo.

PERUSTELUT KUULOPUHEISTA

Elin­kei­no­mi­nis­teri Rydman on myös syyt­tä­nyt ”ay-herroja” propa­gan­dan levit­tä­mi­sestä (Yle 15.2.2024). Tässä kohtaa pilkka osuu omaan nilk­kaan, sillä monet halli­tuk­sen omat perus­te­lut eivät kestä lähem­pää tarkastelua.

Maan halli­tus sanoo, että sen ajamat uudis­tuk­set vievät Suomea kohti Ruot­sin tai Pohjois­mai­den mallia. On kuiten­kin selvää, että esimer­kiksi työt­tö­myys­tur­van heiken­nyk­set, lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ja lakiin kirjattu palkan­ko­ro­tus­katto vievät Suomea pois­päin muista Pohjois­maista.

On surul­lista, että maan halli­tus käyt­tää valheel­li­sia vies­tejä puolus­taak­seen omaa agendaansa.

Työmi­nis­teri Arto Sato­nen on julki­suu­dessa väit­tä­nyt, että Ruot­sissa poliit­ti­set lakot on rajattu muuta­maan tuntiin. Helsin­gin Sano­mien haas­tat­te­lema emeri­tus­pro­fes­sori Niklas Bruun toteaa väit­teen olevan virheel­li­nen (HS 19.2.2024). Samassa jutussa minis­teri Sato­nen kertoo, että hänen käsi­tyk­sensä Ruot­sin käytän­nöstä on synty­nyt esimer­kiksi elin­kei­noe­lä­män edus­ta­jien puheista.

– On surul­lista, että maan halli­tus käyt­tää valheel­li­sia vies­tejä puolus­taak­seen omaa agen­daansa, Aalto toteaa.

Orpon-Purran halli­tus puhuu työmark­ki­na­lain­sää­dän­nön kolmi­kan­tai­sesta valmis­te­lusta, mutta käytän­nössä halli­tuk­sen kanta on sama kuin työan­ta­jien, eikä työn­te­ki­jöi­den kanta ole vaikuttanut.

– Kun halli­tus tekee itses­tään työmark­ki­naos­a­puo­len, se tieten­kin joutuu tilan­tee­seen, jossa se kohtaa meidän muut­tu­vat edunvalvontatavoitteemme.

UUDET TAVOITTEET TES-PÖYTIIN

Suomessa on perin­tei­sesti sovittu työmark­kina-asioista työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kesken ja uudis­tettu yhteis­kun­nan järjes­tel­miä kolmi­kan­tai­sesti valtio­val­lan ja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kesken.

Sopi­malla tehty­jen uudis­tus­ten tahti ei ole ollut kaik­kien mieleen, mutta uudis­tuk­silla on ollut laaja hyväk­syntä. Sopi­mi­nen on luonut yhteis­kun­ta­rau­haa, jota nyt ollaan rikko­massa. Kerran rikot­tua ei korjata hetkessä.

– Työnan­ta­ja­puo­lella on ajatus, että halli­tus tekee toimensa ja sen jälkeen jatke­taan kuten ennen­kin. Niin­hän siinä ei tule käymään, Aalto sanoo.

Tähän asti suoma­lai­sille on luotu muutos­ti­lan­tei­den turvaa yhtei­sillä järjes­tel­millä, kuten ansio­si­don­nai­sella työt­tö­myys­tur­valla. Jos muutos­tur­vaa romu­te­taan, työn­te­ki­jöi­den on haet­tava turvaa muilla keinoin.

– Jos kaikki halli­tuk­sen massii­vi­set esityk­set toteu­tu­vat, silloin myös työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen tavoit­teet ovat merkit­tä­västi erilai­sia. Joudu­taan pohti­maan, haetaanko vastaa­via kompen­saa­tioita työehtosopimuskirjauksin.

PITKÄJÄNTEISTÄ VAIKUTTAMISTA

Maan halli­tus ei ole vielä anta­nut taipu­mi­sen merk­kejä, mutta 1,8 miljoo­nan ammat­ti­liit­toi­hin kuulu­van työn­tekijän mieli­pi­dettä on vaikea sivuut­taa. Lisäksi Ylen teet­tä­män kyse­lyn mukaan suoma­lai­sista 58 prosent­tia hyväk­syy ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen lakot halli­tuk­sen työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia vastaan (Yle 17.2.2024).

– Sellaista läpi­mur­toa ei ole vielä saatu, että asiat olisi­vat muut­tu­neet, mutta toimilla on vaiku­tusta. Halli­tus joutuu pohti­maan teke­mi­si­ään, vaikka julki­suu­dessa se on halli­tus­oh­jel­ma­kir­jaus­ten takana, Aalto sanoo.

Jatkamme vaikut­ta­mis­työtä. Tilanne vaatii meiltä kaikilta pitkä­jän­tei­syyttä ja sitkeyttä.

Ammat­ti­liit­to­jen kampanja halli­tuk­sen poli­tiik­kaa vastaan on lisän­nyt tietoa halli­tuk­sen suun­ni­tel­mien seurauk­sista. Luot­ta­mus­mie­het työpai­koilla ovat tämän työn ytimessä.

– Olen todella kiitol­li­nen ja iloi­nen, että luot­ta­mus­hen­ki­löt ovat olleet aktii­vi­sesti mukana. Siellä on tietoi­suus, millai­sia vaiku­tuk­sia halli­tuk­sen toimilla kaiken kaik­ki­aan tulisi olemaan.

Halli­tuk­sen toimien vastus­tus jatkuu, ja samalla ehkäis­tään myös seuraa­via mahdol­li­sia heiken­nyk­siä. Esimer­kiksi Suomen Yrit­tä­jät on pitä­nyt esillä vielä halli­tus­oh­jel­maa rajum­pia toimia, kuten sunnun­tain koro­te­tun palkan lopettamista.

– Jatkamme vaikut­ta­mis­työtä. Tilanne vaatii meiltä kaikilta pitkä­jän­tei­syyttä ja sitkeyttä. Luotan, että jäse­nistö näkee tarpeel­li­seksi vaikut­taa halli­tuk­sen poli­tiik­kaan, Aalto sanoo.