Riku Aalto: Maan hallitus loukkaa työntekijöitä mafiapuheillaan – ”Jatkamme vaikuttamistyötä”

Viime päivinä on tullut selvästi esiin, miksi maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välille on ollut hankalaa avata aitoa neuvotteluyhteyttä. Elinkeinoministeri Wille Rydman on pidemmän aikaa puhunut julkisuudessa ay-mafiasta, eli hän rinnastaa laillisen kansalaistoiminnan rikollisuuteen.

Ministeri puhuu aina myös hallituksensa suulla, eivätkä muut ministerit ole ponnekkaasti puuttuneet Rydmanin sanomisiin.

– Hallituksen näkökulma on erittäin loukkaava jäsenistöämme ja kaikkia ammattiyhdistysliikkeen ihmisiä kohtaan, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Oikeistohallitus romuttaa työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa sekä monin tavoin heikentää työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Tämän päälle hallitus rinnastaa oikeuksiaan puolustavat työntekijät rikollisiin.

– Populistisen toiminnan tarkoituksena on vaientaa ihmisiä uhkailemalla ja haukkumalla, Aalto toteaa.

Työntekijöiden mielipide on kuitenkin tullut selvästi esille. Sadat tuhannet palkansaajat ovat osallistuneet hallituksen toimia vastustaviin poliittisiin ulosmarsseihin ja lakkoihin. Helsingin Senaatintorilla suurmielenosoituksessa mielipiteensä kertoi selvin sanoin yli 13 000 henkeä.

– Emme tee mitään laitonta, vaan sitä, mitä varten ammattiliitot on perustettu, Aalto sanoo.

PERUSTELUT KUULOPUHEISTA

Elinkeinoministeri Rydman on myös syyttänyt ”ay-herroja” propagandan levittämisestä (Yle 15.2.2024). Tässä kohtaa pilkka osuu omaan nilkkaan, sillä monet hallituksen omat perustelut eivät kestä lähempää tarkastelua.

Maan hallitus sanoo, että sen ajamat uudistukset vievät Suomea kohti Ruotsin tai Pohjoismaiden mallia. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi työttömyysturvan heikennykset, lakko-oikeuden rajoitukset ja lakiin kirjattu palkankorotuskatto vievät Suomea poispäin muista Pohjoismaista.

On surullista, että maan hallitus käyttää valheellisia viestejä puolustaakseen omaa agendaansa.

Työministeri Arto Satonen on julkisuudessa väittänyt, että Ruotsissa poliittiset lakot on rajattu muutamaan tuntiin. Helsingin Sanomien haastattelema emeritusprofessori Niklas Bruun toteaa väitteen olevan virheellinen (HS 19.2.2024). Samassa jutussa ministeri Satonen kertoo, että hänen käsityksensä Ruotsin käytännöstä on syntynyt esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien puheista.

– On surullista, että maan hallitus käyttää valheellisia viestejä puolustaakseen omaa agendaansa, Aalto toteaa.

Orpon-Purran hallitus puhuu työmarkkinalainsäädännön kolmikantaisesta valmistelusta, mutta käytännössä hallituksen kanta on sama kuin työantajien, eikä työntekijöiden kanta ole vaikuttanut.

– Kun hallitus tekee itsestään työmarkkinaosapuolen, se tietenkin joutuu tilanteeseen, jossa se kohtaa meidän muuttuvat edunvalvontatavoitteemme.

UUDET TAVOITTEET TES-PÖYTIIN

Suomessa on perinteisesti sovittu työmarkkina-asioista työmarkkinajärjestöjen kesken ja uudistettu yhteiskunnan järjestelmiä kolmikantaisesti valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kesken.

Sopimalla tehtyjen uudistusten tahti ei ole ollut kaikkien mieleen, mutta uudistuksilla on ollut laaja hyväksyntä. Sopiminen on luonut yhteiskuntarauhaa, jota nyt ollaan rikkomassa. Kerran rikottua ei korjata hetkessä.

– Työnantajapuolella on ajatus, että hallitus tekee toimensa ja sen jälkeen jatketaan kuten ennenkin. Niinhän siinä ei tule käymään, Aalto sanoo.

Tähän asti suomalaisille on luotu muutostilanteiden turvaa yhteisillä järjestelmillä, kuten ansiosidonnaisella työttömyysturvalla. Jos muutosturvaa romutetaan, työntekijöiden on haettava turvaa muilla keinoin.

– Jos kaikki hallituksen massiiviset esitykset toteutuvat, silloin myös työehtosopimusneuvottelujen tavoitteet ovat merkittävästi erilaisia. Joudutaan pohtimaan, haetaanko vastaavia kompensaatioita työehtosopimuskirjauksin.

PITKÄJÄNTEISTÄ VAIKUTTAMISTA

Maan hallitus ei ole vielä antanut taipumisen merkkejä, mutta 1,8 miljoonan ammattiliittoihin kuuluvan työntekijän mielipidettä on vaikea sivuuttaa. Lisäksi Ylen teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 58 prosenttia hyväksyy ammattiyhdistysliikkeen lakot hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan (Yle 17.2.2024).

– Sellaista läpimurtoa ei ole vielä saatu, että asiat olisivat muuttuneet, mutta toimilla on vaikutusta. Hallitus joutuu pohtimaan tekemisiään, vaikka julkisuudessa se on hallitusohjelmakirjausten takana, Aalto sanoo.

Jatkamme vaikuttamistyötä. Tilanne vaatii meiltä kaikilta pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä.

Ammattiliittojen kampanja hallituksen politiikkaa vastaan on lisännyt tietoa hallituksen suunnitelmien seurauksista. Luottamusmiehet työpaikoilla ovat tämän työn ytimessä.

– Olen todella kiitollinen ja iloinen, että luottamushenkilöt ovat olleet aktiivisesti mukana. Siellä on tietoisuus, millaisia vaikutuksia hallituksen toimilla kaiken kaikkiaan tulisi olemaan.

Hallituksen toimien vastustus jatkuu, ja samalla ehkäistään myös seuraavia mahdollisia heikennyksiä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä vielä hallitusohjelmaa rajumpia toimia, kuten sunnuntain korotetun palkan lopettamista.

– Jatkamme vaikuttamistyötä. Tilanne vaatii meiltä kaikilta pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Luotan, että jäsenistö näkee tarpeelliseksi vaikuttaa hallituksen politiikkaan, Aalto sanoo.