Suoda­tettu työs­ken­te­le­mään yhtenä perheenä

Harmaa muovi­nen lattia kiil­tää. Edessä avau­tuu suuri tehdas­halli. Tuulet­ti­met puhal­ta­vat ja iso kone käy. On pidet­tävä korva­tul­pat korvissa.

Helposti mieleen nousee ajatus, että tämä­hän on taas yksi monista tehdas­hal­leista, joita Suomessa ja hallin lähi­naa­pu­ris­sa­kin on useita. Mutta tässä hallissa ja tällä työpai­kalla on monta ainut­laa­tuista asiaa.

Olemme tulleet Tampe­reen Lahdes­jär­velle Ahlstro­min Tampe­reen tehtaa­seen. Silmien eteen avau­tuva valtava, pape­ri­ko­netta muis­tut­tava kone on ainoa laatu­aan maailmassa.

Proses­sina suoda­tin­kan­kaan valmis­tus muis­tut­taa paljon pape­rin­val­mis­tusta. Tehtaan ainut­laa­tui­nen kone­kin on pape­ri­ko­neesta muokattu.

Todis­te­tusti myös työpaik­kana Ahlstro­min Tampe­reen tehdas on ainut­laa­tui­nen. Se valit­tiin Teol­li­suus­lii­ton kilpai­lussa Suomen parhaim­maksi TES-työpai­kaksi vuonna 2022. Tehtaalla asiat on hoidettu sekä työn­te­ki­jöi­den että työnan­ta­jan näkö­kul­masta prikul­leen oikein.

– On todella iso asia, että viih­tyy työs­sään. Täällä on erit­täin hyvät työn­ka­ve­rit, joiden kanssa on muka­vaa tehdä töitä. Vaikka työpäi­vät välillä voivat olla paho­ja­kin, hurtilla huumo­rilla päivä muut­tuu valoi­saksi, pääluot­ta­mus­mies Niko Leino­nen kuvai­lee työporukkaansa.

Pelkällä huulen­hei­tolla Teol­li­suus­lii­ton alojen parhaim­maksi TES-työpai­kaksi ei kuiten­kaan pääse. Yhteis­toi­minta työpai­kalla on oltava työnan­ta­jan kanssa mutka­tonta ja pääluot­ta­mus­mies toimii työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jana. Näin asiat ovat Tampereella.

HILJAISTEN AIKOJEN YLI YHTEISTYÖLLÄ

Leino­sen mukaan konkreet­ti­sesti työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan väli­nen väli­tön yhteis­työ näkyy muun muassa siten, että tehtaan­joh­taja Mads Kiile­ric­hin työhuo­neen ovi on aina avoinna ja aina voi mennä jutte­le­maan asioista, jotka paina­vat mieltä tai jotka olisi syytä korjata.

– Milloin­kaan ei ole tullut pelko­ti­laa, että voin­ko­han mennä kysy­mään ja puhu­maan asioista. Tämä on mieles­täni iso asia, Leino­nen sanoo.

– Vaikka mieli­pide-eroja on, aina voidaan keskus­tella raken­ta­vasti ja löytää ratkai­suja asioi­hin. Vastak­kai­na­set­te­luja ei tule.

Milloin­kaan ei ole tullut pelko­ti­laa, että voin­ko­han mennä kysy­mään ja puhu­maan asioista.

Halusta löytää yhtei­siä ratkai­suja kertoo sekin, että tehtaalla on töiden suhteen hiljai­sempi aika ja tuotan­toa on jouduttu supis­ta­maan. Yhdessä neuvo­tel­len luot­ta­mus­mie­het ja johto löysi­vät ratkaisun.

– Meillä on tammi­kuulle asti sovittu tietty määrä päiviä, jotka voidaan pitää “lomau­tus­päi­vinä”. Palk­kaa makse­taan näiltä päiviltä työt­tö­myys­kas­san maksa­maa korvausta parem­min, Leino­nen selit­tää järjestelmää.

– Koska tilaus­kan­tamme aaltoi­lee paljon, järjes­tel­män vuoksi saamme työn­te­ki­jät nopeas­ti­kin töihin ja saamme kuiten­kin turvat­tua kaikille ansiotulot.

Järjes­telmä on kestä­nyt nyt muuta­man kuukau­den ja vielä muutama on jäljellä. Sopi­muk­sen ansiosta palk­kaa työn­te­ki­jät saavat selvästi enem­män kuin he saisi­vat ansio­si­don­nai­sella. Sitä Leino­sen mukaan työn­te­ki­jät ovat pitä­neet hyvänä asiana. Lisäksi palkka juok­see koko ajan, eikä karens­si­päi­vistä tarvitse huolehtia.

– Tämä on toimiva ja hyvä malli. Se on myös jous­tava. Malli istuu juuri hyvin meidän tarpei­siimme, Leino­nen sanoo.

VAIHDOKSET PUHDISTIVAT ILMAA

Ahlstro­min Tampe­reen tehtaalla työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan väli­nen yhteis­työ ei aina ole ollut yhtä suju­vaa. Sen eteen on tehty työtä.

Pääluot­ta­mus­mies Leino­nen kertoo tulleensa tehtaalle vuonna 2009. Suulaana kotka­lai­sena aluksi tuntui, että ilma­piiri oli hieman kankea. Samaa sanoo vara­pää­luot­ta­mus­mies Jouni Heik­kilä. Hän on ollut tehtaalla töissä 15 vuotta.

Pääluot­ta­mus­mies Leino­sen mukaan tehtaalla ihmi­set ovat vaih­tu­neet ja sen ansiosta yhteis­työ­kin on parantunut.

– Muutok­set ovat mieles­täni avan­neet tätä tiimiä, Leino­nen sanoo.

Nyky­ään pystyy johdon kanssa puhu­maan asioista kuin asioista.

– Meillä on vaih­tu­nut sekä tehtaan­johto että henki­lös­tö­pääl­likkö. Nyky­ään pystyy johdon kanssa puhu­maan asioista kuin asioista, vara­pää­luot­ta­mus­mies Heik­kilä lisää.

Heik­kilä on koke­nut tehtaalla niin rans­ka­laista, suoma­laista kuin tans­ka­laista tehtaan­joh­ta­mista. Eten­kin hiljai­sem­pina aikoina mutka­ton ja väli­tön neuvot­te­lusuhde johtoon on Heik­ki­län mukaan ensiar­voi­sen tärkeää. Näin pysty­tään yhdessä löytä­mään luovia ja jous­ta­via ratkai­suja, josta hyöty­vät sekä työn­te­ki­jät että yhtiö.

KORONA TOI UUTTA

Ahlstro­min Tampe­reen tehtaan tuotan­non hiljai­sempi jakso on seurausta maail­malla vallit­se­vasta laimeasta mark­ki­na­ti­lan­teesta. Tehtaan tuotan­nosta noin 90 prosent­tia menee vientiin.

Tampe­reella tuote­taan märkä­me­ne­tel­mällä valmis­tet­tua kolmi­ker­rok­sista kuitu­kan­gasta, jonka tuotan­to­me­ne­telmä on patentoitu.

Rulla­met­reit­täin tuote­tusta kankaasta tehtaan asiak­kaat jatko­ja­los­ta­vat vaik­kapa auto­jen öljyn­suo­dat­ti­mia, märkä­suo­dat­ti­mia nestei­den suodat­ta­mi­seen tai suur­ten tilo­jen ilmanvaihtosuodattimia.

– Meidän etumme on, että olemme hyvin kette­riä. Resep­tistä toiseen voidaan vaih­taa noin 20 minuu­tissa. Resep­tejä on 200–300, luot­ta­mus­mies Leino­nen kertoo.

Kone pyörii yllät­tä­vän pienellä miehis­töllä. Kerralla tarvi­taan vain kuusi henkeä märkä­päästä leik­ku­rille, jotta haluttu tuote oikean mittai­sena on valmis pakattavaksi.

Tampe­reen tehtaalle korona-aika oli hyvä. Hyvin nopealla aika­tau­lulla tehtaalla saatiin kehi­tet­tyä ja tuotet­tua kuitu­kan­gasta pande­mian aikana tarvit­tu­jen hengi­tys­suo­jain­ten valmistamiseen.

Korona-aika kasvatti myös tehok­kaan ilman­suo­da­tuk­sen merki­tystä. Yhä enem­män suurissa raken­nuk­sissa, kuten kaup­pa­kes­kuk­sissa tai suurissa sulje­tuissa tiloissa, kuten lento­ko­neissa, panos­te­taan siihen, että tiloissa oleva ilma olisi mahdol­li­sim­man puhdasta. Siihen tarvi­taan myös tehok­kaita ilmansuodattimia.

TEHTAALLE VAIN KOULUN KAUTTA

Tampe­reella tehdään töitä 12 tunnin työvuo­roissa. Pääluot­ta­mus­mies Leino­sen ja vara­pää­luot­ta­mus­mies Heik­ki­län mielestä järjes­telmä on hyvä.

Leino­nen sanoo harmi­tel­leensa keväistä polvi­tur­maansa, kun sen vuoksi hän joutui teke­mään pelk­kää päivä­vuo­roa muuta­man kuukauden.

– Ikinä en vaih­taisi päivä­töi­hin. Itse­kin kun paljon harras­tan, näin saan arki­va­paita, jolloin on omaa aikaa harras­tuk­sille. Päivä­töissä illat meni­si­vät perheel­li­sellä koti­töi­hin, Heik­kilä perus­te­lee vuoro­työn mielekkyyttä.

Uutta verta tehtaalle tulee pääosin Tampe­reen seudun ammat­tio­pis­ton eli Tredun kautta. Sieltä tehdas saa harjoittelijoita.

– Meille tulee tänne vain proses­si­teol­li­suu­den harjoit­te­li­joita. Ei meille muita oteta­kaan. Ennen kuin tänne pääsee, on pitä­nyt opis­kella proses­si­teol­li­suu­den perus­tut­kin­toa varten, Heik­kilä sanoo.

– Aika nopeas­ti­han sen sitten näkee, kuka näihin hommiin sovel­tuu ja kuka ei. Kaikille nämä hommat eivät käy, vaikka asenne olisi kohdillaan.

TYÖT MUUTTUVAT, TUOTTEET VAIHTUVAT

Sekä Leino­nen että Heik­kilä kerto­vat, että työ tehtaalla on heidän­kin 15 vuoden työuran aikana muut­tu­nut paljon. Tuotet­ta­vat tuot­teet ovat uusiu­tu­neet lähes täysin.

Enää koneella ei ajateta juuri­kaan täytea­joa, vaan kaikki on asiak­kai­den korkean vaati­mus­ta­son laatuja. Tämä kehi­tys jatkuu.

– Toki muutok­sia työhön varmasti tulee jatkos­sa­kin. Uusia laatu­ja­kin kehi­tel­lään jatku­vasti, Heik­kilä sanoo.

Kehi­tys­työtä tehtaalla tehdään muun muassa auto­teol­li­suu­den eteen. Autot sähköis­ty­vät ja polt­to­moot­to­rit siir­ty­vät histo­ri­aan. Samalla Tampe­reen tehtaan merkit­tä­vän asia­kas­kun­nan eli öljyn­suo­dat­ti­mien valmis­ta­jien on keksit­tävä muuta suodatettavaa.

Heik­kilä kuiten­kin muis­tut­taa, että siir­ty­mi­nen polt­to­moot­to­ri­au­toista sähkö­au­toi­hin on pitkä.

– Liiken­teessä on edel­leen paljon polt­to­moot­to­ri­au­toja, joihin öljyn­suo­dat­ti­mia tarvi­taan edel­leen. Menee vielä pitkä aika ennen kuin se tarve loppuu, Heik­kilä huomauttaa.

– Sähkö­au­toi­hin taas tarvi­taan raiti­sil­ma­suo­dat­ti­mia, joihin meillä varmasti on tarjota tule­vai­suu­dessa materiaalia.

”Onnis­tu­mi­semme on kiinni meistä itsestämme”

Myös johto on vaih­tu­nut Tampe­reen tehtaalla useasti. Kaksi vuotta sitten johtoon valit­tiin tans­ka­lai­nen Mads Kiilerich.

Ahlstro­min Tampe­reen tehdas on pieni osanen isoa ja globaa­lia Ahlstrom-konser­nia. Tampe­reella on kuiten­kin aina toimittu perheyh­tiö­mäi­sesti ja se on Kiile­ric­hin mukaan myös yksi tehtaan vahvuuksista.

– Vaikka olemme osa isoa, globaa­lia liike­toi­min­taa ja liike­toi­min­tayk­sik­köä, meillä täällä toimi­taan me-hengessä, Kiile­rich sanoo.

– Meidän onnis­tu­mi­semme on hyvin paljon kiinni meistä itses­tämme. Meillä on esimer­kiksi omaa tuote­ke­hi­tystä, joka tuot­taa tuot­teita vain meille.

Kiile­rich sanoo olleensa erit­täin iloi­nen, että työn­te­ki­jät oma-aloit­tei­sesti haki­vat Teol­li­suus­lii­ton Suomen paras TES-työpaikka ‑kilpai­luun. Johto kuuli osal­lis­tu­mi­sesta vasta, kun voitto tuli.

Palkinto kertoo, että työpai­kalla asiat hoide­taan hyvin niin työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan näkökulmasta.

Meillä on omaa tuote­ke­hi­tystä, joka tuot­taa tuot­teita vain meille.

Kiile­rich on halun­nut tuoda orga­ni­saa­tioon lisää kuun­te­le­vaa ja keskus­te­le­vaa kult­tuu­ria. Hänen mukaansa pienessä, alle sadan hengen orga­ni­saa­tiossa on tärkeää, että johto tuntee kaikki työn­te­ki­jät. Keskus­te­lut on hyvä käydä kasvo­tus­ten mieluum­min kuin vaikka sähköpostilla.

– Uskon, että olen parempi esimies, kun en itse tiedä vastausta kaik­keen. Yritän niin, että kuun­te­len organisaatiota.

Ahlstro­min Tampe­reen tehtaalla on tuotan­nossa nyt hiljai­sempi aika, joka Kiile­ric­hin mukaan on ohime­nevä. Kun tuot­teita tuote­taan usealle teol­li­suu­den alalle, yhden heik­kous ei ole tehtaalle suuri kata­strofi. Ainut­laa­tui­sen kone­kan­nan ansiosta Tampe­reella pysty­tään tuot­ta­maan tuot­teita, joihin muut eivät kykene.

– Pitkällä tule­vai­suu­dessa näemme toki, että auto­teol­li­suu­den sähköis­ty­mi­nen tarkoit­taa, että mene­tämme asemamme öljyn­suo­dat­ti­missa. Mutta sitä vastoin ilman­suo­da­tus on suuri kasvava liike­toi­minta-alue, Kiile­rich luon­neh­tii tule­vai­suu­den näkymiä.

– Sähkö­au­to­jen raika­sil­ma­suo­da­tuk­seen ollaan divi­sioo­na­ta­solla kehit­tä­mässä uusia tuot­teita. Samoin iso trendi tule­vat olemaan veden suoda­tuk­seen tarvit­ta­vat suodattimet.