Tutkimus: Pitkistä työvuo­roista ei vaaraa turvallisuudelle

Tutki­muksen johto­pää­tökset tehtiin aineis­tosta, johon kuuluivat kyselyt ja mittaukset niin työssä kuin vapaa-ajalla. Samoin hyödyn­net­tiin työpai­koilla pidet­tyjä työpa­joja ja kirjallisuuskatsauksia.

Vireyttä, stressiä ja töistä palau­tu­mista kartoit­ta­viin kenttä­tut­ki­muk­siin osallistui mäntsä­lä­läi­sestä Ball Beverage Packa­ging Mäntsälä Oy ‑pakkaus­fir­masta 23 ja sotka­mo­lai­selta Terra­fame Oy:n (ent. Talvi­vaara) avolou­hos­kai­vok­selta 39 työnte­kijää. Kaikki olivat yritysten vakituisia työnte­ki­jöitä, urakoit­si­joiden palkka­laisia ei tutki­muk­siin osallis­tunut. Suurin osa tutkit­ta­vista oli hyväkun­toisia, noin 40-vuotiaita miehiä. Kummankin yrityksen 12-tunnin vuoro­jär­jes­telmä noudatti kaavaa: kaksi aamuvuoroa, kaksi yövuoroa, kuusi vapaata.

YLLÄTTÄVÄN HYVÄT TULOKSET

Tutki­mus­joh­taja Mikael Sallinen kuvasi tutki­muksen tuloksia ”yllät­tävän hyviksi” muiden vuoro­jär­jes­tel­mien vaiku­tuk­siin verrat­taessa puhues­saan tutki­muksen loppu­ra­por­tista pidetyssä webinaarissa.

– Saimme varsin hyvät tulokset vireyden osalta, ja stres­sissä vielä paremmat, sillä liiku­taan hyvin lievän stressin rajoissa molem­missa työpai­koissa ja kaikissa vuoroissa, Sallinen totesi.

– Vajaa palau­tu­minen ja stressi vaikut­tavat siihen, miten hyvin työntekijä noudattaa esimer­kiksi turvaoh­jeita, Sallinen kertoi eri alojen aiempien tutki­musten paljastuksista.

Saimme varsin hyvät tulokset vireyden osalta, ja stres­sissä vielä paremmat.

Tässä tutki­muk­sessa Ball Beveragen työnte­ki­jöistä 52 prosenttia ja Terra­famen työnte­ki­jöistä 23 prosenttia kertoi, etteivät he jätä koskaan käyttä­mättä vaadit­tuja suojaimia. Syiksi käyttä­mättä jättä­mi­seen mainit­tiin esimer­kiksi huono saata­vuus, hanka­la­käyt­töi­syys tai yhteen­so­pi­mat­to­muus muiden suojainten kanssa.

Johto­pää­tök­sis­sään tutki­muksen loppu­ra­portti toteaa, että 12 tunnin työvuo­rojen aikana koettu väsymys tai stressi eivät tarkas­tel­luissa työnte­ki­jä­ryh­missä ole pääsään­töi­sesti niin voimak­kaita, että ne merkit­tä­västi heiken­täi­sivät turval­li­suus­käyt­täy­ty­mistä, kuten ohjeiden noudat­ta­mista tai harkin­ta­kykyä. Tutki­muk­sessa ei myöskään löydetty viitteitä siitä, että pitkät vuorot lisäi­sivät läheltä piti ‑tilan­teita tai työtapaturmia.

TYÖMATKAT JA KEMIKAALIKOKTAILIT?

Aiemmista tutki­muk­sista tiede­tään se, että yövuo­rosta väsyneenä kotiin ajaminen saattaa lisätä onnet­to­muus­riskiä. Tutki­muksen suosi­tuk­sissa sanotaankin, että työnte­ki­jöitä pitäisi kouluttaa niistä keinoista, joilla väsymystä vähen­ne­tään. Samaten suosi­tel­laan tiloja, joissa työnte­kijät voisivat nokos­tella ennen ajamaan lähtöä.

Pakkaus­firman altis­teita ovat muiden muassa liuoti­nai­neet, formal­de­hydi ja VOC-yhdis­teet, kaivok­sella taasen nikkeli, kvartsi, koboltti ja asbesti. Raja-arvot ovat olemassa, mutta projek­ti­pääl­likkö Tomi Kanerva totesi webinaa­rissa, että kemikaa­lien yhteis­vai­ku­tusta on vaikea tutkia.

Tämä tutkimus suosit­telee, että työvuo­rojen pituus otetaan huomioon kemial­listen altis­teiden työhy­giee­nisten raja-arvojen sovel­ta­mi­sessa. Pitkät työvuorot on huomioi­tava myös meluntorjunnassa.

Lue tutki­muksen loppu­ra­portti: www.julkari.fi/10024/144225

Lue työnte­ki­jöiden ajatuksia pitkistä työvuo­roista Tekijä-lehden laajasta artikkelista.