Tutki­mus: Pitkistä työvuo­roista ei vaaraa turvallisuudelle

Tutki­muk­sen johto­pää­tök­set tehtiin aineis­tosta, johon kuului­vat kyse­lyt ja mittauk­set niin työssä kuin vapaa-ajalla. Samoin hyödyn­net­tiin työpai­koilla pidet­tyjä työpa­joja ja kirjallisuuskatsauksia.

Vireyttä, stres­siä ja töistä palau­tu­mista kartoit­ta­viin kent­tä­tut­ki­muk­siin osal­lis­tui mänt­sä­lä­läi­sestä Ball Beve­rage Packa­ging Mänt­sälä Oy ‑pakkaus­fir­masta 23 ja sotka­mo­lai­selta Terra­fame Oy:n (ent. Talvi­vaara) avolou­hos­kai­vok­selta 39 työn­te­ki­jää. Kaikki olivat yritys­ten vaki­tui­sia työn­te­ki­jöitä, urakoit­si­joi­den palk­ka­lai­sia ei tutki­muk­siin osal­lis­tu­nut. Suurin osa tutkit­ta­vista oli hyvä­kun­toi­sia, noin 40-vuotiaita miehiä. Kumman­kin yrityk­sen 12-tunnin vuoro­jär­jes­telmä noudatti kaavaa: kaksi aamu­vuo­roa, kaksi yövuo­roa, kuusi vapaata.

YLLÄTTÄVÄN HYVÄT TULOKSET

Tutki­mus­joh­taja Mikael Salli­nen kuvasi tutki­muk­sen tulok­sia ”yllät­tä­vän hyviksi” muiden vuoro­jär­jes­tel­mien vaiku­tuk­siin verrat­taessa puhues­saan tutki­muk­sen loppu­ra­por­tista pide­tyssä webinaarissa.

– Saimme varsin hyvät tulok­set virey­den osalta, ja stres­sissä vielä parem­mat, sillä liiku­taan hyvin lievän stres­sin rajoissa molem­missa työpai­koissa ja kaikissa vuoroissa, Salli­nen totesi.

– Vajaa palau­tu­mi­nen ja stressi vaikut­ta­vat siihen, miten hyvin työn­tekijä noudat­taa esimer­kiksi turvaoh­jeita, Salli­nen kertoi eri alojen aiem­pien tutki­mus­ten paljastuksista.

Saimme varsin hyvät tulok­set virey­den osalta, ja stres­sissä vielä paremmat.

Tässä tutki­muk­sessa Ball Beve­ra­gen työn­te­ki­jöistä 52 prosent­tia ja Terra­fa­men työn­te­ki­jöistä 23 prosent­tia kertoi, ettei­vät he jätä koskaan käyt­tä­mättä vaadit­tuja suojai­mia. Syiksi käyt­tä­mättä jättä­mi­seen mainit­tiin esimer­kiksi huono saata­vuus, hanka­la­käyt­töi­syys tai yhteen­so­pi­mat­to­muus muiden suojain­ten kanssa.

Johto­pää­tök­sis­sään tutki­muk­sen loppu­ra­portti toteaa, että 12 tunnin työvuo­ro­jen aikana koettu väsy­mys tai stressi eivät tarkas­tel­luissa työn­te­ki­jä­ryh­missä ole pääsään­töi­sesti niin voimak­kaita, että ne merkit­tä­västi heiken­täi­si­vät turval­li­suus­käyt­täy­ty­mistä, kuten ohjei­den noudat­ta­mista tai harkin­ta­ky­kyä. Tutki­muk­sessa ei myös­kään löydetty viit­teitä siitä, että pitkät vuorot lisäi­si­vät läheltä piti ‑tilan­teita tai työtapaturmia.

TYÖMATKAT JA KEMIKAALIKOKTAILIT?

Aiem­mista tutki­muk­sista tiede­tään se, että yövuo­rosta väsy­neenä kotiin ajami­nen saat­taa lisätä onnet­to­muus­ris­kiä. Tutki­muk­sen suosi­tuk­sissa sano­taan­kin, että työn­te­ki­jöitä pitäisi koulut­taa niistä keinoista, joilla väsy­mystä vähen­ne­tään. Sama­ten suosi­tel­laan tiloja, joissa työn­te­ki­jät voisi­vat nokos­tella ennen ajamaan lähtöä.

Pakkaus­fir­man altis­teita ovat muiden muassa liuo­ti­nai­neet, formal­de­hydi ja VOC-yhdis­teet, kaivok­sella taasen nikkeli, kvartsi, koboltti ja asbesti. Raja-arvot ovat olemassa, mutta projek­ti­pääl­likkö Tomi Kanerva totesi webi­naa­rissa, että kemi­kaa­lien yhteis­vai­ku­tusta on vaikea tutkia.

Tämä tutki­mus suosit­te­lee, että työvuo­ro­jen pituus otetaan huomioon kemial­lis­ten altis­tei­den työhy­giee­nis­ten raja-arvo­jen sovel­ta­mi­sessa. Pitkät työvuo­rot on huomioi­tava myös meluntorjunnassa.

Lue tutki­muk­sen loppu­ra­portti: www.julkari.fi/10024/144225

Lue työn­te­ki­jöi­den ajatuk­sia pitkistä työvuo­roista Tekijä-lehden laajasta artikkelista.