KÄYTÄNTÖ: Ulkomaalaisten työntekijöiden varassa

teollisuusliitto

Maatalousyrittäjä Timo Heikkilä on räätälöinyt etuja ulkomaalaisille työntekijöilleen estääkseen henkilöstön vaihtuvuutta. Tietä tasoittaa pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan.

KUVA YLLÄ: Ulkomaalaiset työntekijät ovat eteenpäin pyrkiviä ihmisiä, joilla on elämässään tavoitteita, sanoo maatalousyrittäjä Timo Heikkilä (vas.). Heikkilän tilan porsitusosastolla työskentelevät sikalatyöntekijä, pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan ja hänen esimiehensä Daniel Major.

26.2.2021

HEIKKILÄN TILA

PERUSTETTU 1883
KOTIPAIKKA Rusko
TUOTANTO Sikatalous vuodesta 1962
HENKILÖSTÖ 23 työntekijää
LIIKEVAIHTO Noin 5 milj. euroa (2019)

Sikalatyöntekijä, pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan kaataa rehuvelliä porsaiden kuppeihin Heikkilän tilalla Ruskolla.

– Ystäväni työskenteli karjatilalla Joensuussa. Kävin hänen luonaan vuonna 2014. Pidin siitä, miten asiat toimivat Suomessa. Siksi halusin tulla tänne töihin, hän kertoo.

Ukrainalainen Khotenchan työskenteli ensin närpiöläisellä marjatilalla. Sieltä hän siirtyi Heikkilän tilalle vajaat viisi vuotta sitten.

Tila on erikoistunut porsastuotantoon. Siellä syntyy vuodessa yli 100 000 porsasta.

Aluepäällikkö Daniel Major nappaa yhden niistä kainaloonsa lääkitystä varten.

– Kun valmistuin maataloustieteiden maisteriksi, opettajani ehdotti harjoittelua Heikkilän tilalla. Tulin tänne 18 vuotta sitten ja jäin, Major muistelee.

Tilalla on yhtä aikaa 25 000 sikaa. Niiden hyvinvoinnista vastaa 23 työntekijää. He ovat kahta lukuun ottamatta ulkomaalaistaustaisia: puolalaisia, ukrainalaisia ja virolaisia.

EDULLISET ASUNNOT AUTTAVAT ALKUUN

– Alan imago ei ole hyvä. Se on rakennettava monesta seikasta, jotta työntekijä on kutakuinkin tyytyväinen, sanoo tilan isäntä, maatalousyrittäjä Timo Heikkilä.

Heikkilän tilalla onkin monia, erityisesti ulkomaalaistaustaisille työntekijöille suunniteltuja henkilöstöetuja. Merkittävin niistä on edulliset vuokra-asunnot.

– Vuokra-asunnoista on Ruskolla pulaa, ja omistusasunnot ovat kalliita. Hintataso on ongelma, varsinkin, jos on tullut ulkomailta matkalaukun kanssa ja alkaa sitten rakentaa elämää Suomessa.

Vuokra-asuntopulaa ja korkeaa hintatasoa selittää Turun läheisyys. Heikkilän tilalta on Turun kauppatorille vajaat kaksitoista kilometriä.

Perimme vuokraa vain verottajan hyväksymän luontaisedun verran.

Halvimmillaan Heikkilän tilan työntekijät voivat asua sikalan yhteyteen rakennetussa neljän hengen solussa. Huoneen vuokra on sata euroa kuussa.

– Perimme vuokraa vain verottajan hyväksymän luontaisedun verran. Neliöitä ei saa olla liikaa, sillä muutoin vuokra nousee liian kalliiksi, Heikkilä kertoo.

Solujen lisäksi tarjolla on yksiöitä, kaksioita ja omakotitaloja. Kaikkiaan asuntoja on 15. Khotenchan asuu kaksiossa noin kilometrin päässä työpaikaltaan.

– Vuokra on edullisempi kuin vapailla markkinoilla, ja asunto sijaitsee lähellä työpaikkaa, hän kiittelee.

Porsitusosaston esimies Major puolestaan osti kolme vuotta sitten talon Ruskolta. Omaa asuntoa mielii hänen mukaansa moni muukin tilan työntekijöistä.

– Kaikki eivät kuitenkaan saa lainaa, koska pankki edellyttää heiltä pysyvää oleskelulupaa ja sen saa vasta viiden vuoden Suomessa työskentelyn jälkeen.

Daniel Major lääkitsee jalkansa loukannutta porsasta.

TULOSPALKKAUS MOTIVOI JA SITOUTTAA

Majorille tärkein työsuhde-etu on tällä hetkellä auto. Hänellä ja toisella aluepäälliköllä on käytössään yrityksen auto, puhelin ja internetliittymä.

– Heillä on velvollisuus kantaa hälytyspuhelinta. Koska työhön liittyy velvollisuuksia myös vapaa-ajalla, saan antaa heidän käyttöönsä myös pakettiauton, Heikkilä kertoo.

Khotenchan lisää, että hän ja muut työntekijät saavat tarvittaessa lainata tilan pakettiautoa. Siitä on apua esimerkiksi muutoissa ja erilaisissa hankinnoissa.

– Saan käyttää myös tilan konehallia autojen korjaamiseen, kertoo autonasentajaksi Ukrainassa opiskellut Khotenchan.

Hän hyödyntää mielellään teknistä osaamistaan tilan töissä. Hänen aloitteestaan tilalle hankittiin esimerkiksi pesurobotti helpottamaan karsinoiden pesemistä.

– Henkilöstön motivaatio ja osaaminen on kaiken perusta. Yritys voi kehittyä vain, jos työntekijät ovat motivoituneita, Heikkilä toteaa.

Tulospalkkaus on yksi Heikkilän tilan keinoista kannustaa ja sitouttaa työtekijöitä. Yrittäjä maksaa bonusta tiimin tuotantotuloksista ja koko sikalaa koskevista kehitysehdotuksista.

Lisäksi hän palkitsee yli viisi vuotta tilalla työskennelleitä tavaralahjoin, kun työntekijä, työsuhde tai yritys täyttää tasavuosia tai kun työntekijä menee naimisiin.

– Meille on tärkeää työntekijöiden pysyvyys, sillä uuden työntekijän kouluttaminen on kallista ja vie aikaa, Heikkilä perustelee tilansa henkilöstöetuja.

Jaroslav Khotenchan jakaa porsaille ruokaa.

PÄÄLUOTTAMUSMIES OMIEN JOUKOSTA

Khotenchan on toiminut Heikkilän tilan pääluottamusmiehenä runsaat kaksi vuotta.

– Pidän tehtävästä. Ukrainassa olin vain liiton jäsen. Yleensä löydän kultaisen keskitien lain, liiton ja työantajan välille, hän sanoo.

Ukrainalainen pääluottamusmies on Suomessa harvinaisuus.

– Alle puolet työntekijöistä puhuu hyvin vain ukrainaa tai venäjää. Minä voin selittää asiat heille. Uskon, että osa heistä luottaa enemmän pääluottamusmieheen kuin työnantajaan.

Heikkilä kannustaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitään opiskelemaan suomea työväenopistossa työn ohella.

– Jotkut lopettavat työt, koska he saavat työttömyysetuutta, kun he opiskelevat suomea TE-toimiston kotoutumiskoulutuksessa. Tähän tarkoitukseen työntekijän oleskelulupia ei saisi käyttää.

Heikkilän tila järjestää kahdesti vuodessa työntekijöilleen ja heidän perheilleen yhteisen juhlan. Jouluksi työntekijät saivat viime vuonnakin lahjan sekä sianlihaa.

– Minusta on kiva, että työnantaja muistaa meitä. Saisimme hakea myös joulukuusen tilan mailta, mutta vaimoni haluaa mieluummin tuuhean, kasvatetun kuusen, Major nauraa.

Oleskelulupa heltiää helpoiten aloille, joilla on työvoimapulaa.

Työnantaja myöntää työntekijöilleen myös korotonta lainaa, järjestää tarvittaessa sairaan lapsen hoidon ja antaa mökkinsä Himoksella käyttöön ilmaiseksi.

Silti työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, sillä työ suomalaistiloilla on ulkomaalaistaustaisille usein pelkkä ponnahduslauta täkäläiseen työelämään.

– Kaikki eivät osaa tai halua työskennellä eläinten kanssa. Jos työntekijällä ei ole maataloustaustaa, hän usein vaihtaa alaa, Major sanoo.

Alan vaihtaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista etenkään EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista, niin sanotuista kolmansista maista tuleville, sillä oleskelulupa saattaa oikeuttaa työskentelyyn vain tietyllä alalla.

– Oleskelulupa heltiää helpoiten aloille, joilla on työvoimapulaa, Heikkilä tietää.

Kolmansien maiden kansalaiset saavat rajoittamattoman työnteko-oikeuden yleensä vasta pysyvän oleskeluluvan myötä. Khotenchan saanee sen loppuvuodesta. Silloin hän voi halutessaan pyrkiä autonasentajaksi, ellei vaakakuppi kallistu porsaiden puoleen.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN