Ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den varassa

Maata­lous­yrit­täjä Timo Heik­kilä on räätä­löi­nyt etuja ulko­maa­lai­sille työn­te­ki­jöil­leen estääk­seen henki­lös­tön vaih­tu­vuutta. Tietä tasoit­taa pääluot­ta­mus­mies Jaros­lav Khotenchan.

26.2.2021

HEIKKILÄN TILA

PERUSTETTU 1883
KOTIPAIKKA Rusko
TUOTANTO Sika­ta­lous vuodesta 1962
HENKILÖSTÖ 23 työntekijää
LIIKEVAIHTO Noin 5 milj. euroa (2019)

Sika­la­työn­te­kijä, pääluot­ta­mus­mies Jaros­lav Khotenc­han kaataa rehu­vel­liä porsai­den kuppei­hin Heik­ki­län tilalla Ruskolla.

– Ystä­väni työs­ken­teli karja­ti­lalla Joen­suussa. Kävin hänen luonaan vuonna 2014. Pidin siitä, miten asiat toimi­vat Suomessa. Siksi halusin tulla tänne töihin, hän kertoo.

Ukrai­na­lai­nen Khotenc­han työs­ken­teli ensin närpiö­läi­sellä marja­ti­lalla. Sieltä hän siir­tyi Heik­ki­län tilalle vajaat viisi vuotta sitten.

Tila on erikois­tu­nut porsas­tuo­tan­toon. Siellä syntyy vuodessa yli 100 000 porsasta.

Alue­pääl­likkö Daniel Major nappaa yhden niistä kaina­loonsa lääki­tystä varten.

– Kun valmis­tuin maata­lous­tie­tei­den mais­te­riksi, opet­ta­jani ehdotti harjoit­te­lua Heik­ki­län tilalla. Tulin tänne 18 vuotta sitten ja jäin, Major muistelee.

Tilalla on yhtä aikaa 25 000 sikaa. Niiden hyvin­voin­nista vastaa 23 työn­te­ki­jää. He ovat kahta lukuun otta­matta ulko­maa­lais­taus­tai­sia: puola­lai­sia, ukrai­na­lai­sia ja virolaisia.

EDULLISET ASUNNOT AUTTAVAT ALKUUN

– Alan imago ei ole hyvä. Se on raken­net­tava monesta seikasta, jotta työn­tekijä on kuta­kuin­kin tyyty­väi­nen, sanoo tilan isäntä, maata­lous­yrit­täjä Timo Heik­kilä.

Heik­ki­län tilalla onkin monia, erityi­sesti ulko­maa­lais­taus­tai­sille työn­te­ki­jöille suun­ni­tel­tuja henki­lös­tö­etuja. Merkit­tä­vin niistä on edul­li­set vuokra-asunnot.

– Vuokra-asun­noista on Ruskolla pulaa, ja omis­tusa­sun­not ovat kalliita. Hinta­taso on ongelma, varsin­kin, jos on tullut ulko­mailta matka­lau­kun kanssa ja alkaa sitten raken­taa elämää Suomessa.

Vuokra-asun­to­pu­laa ja korkeaa hinta­ta­soa selit­tää Turun lähei­syys. Heik­ki­län tilalta on Turun kaup­pa­to­rille vajaat kaksi­toista kilometriä.

Perimme vuokraa vain verot­ta­jan hyväk­sy­män luon­tai­se­dun verran.

Halvim­mil­laan Heik­ki­län tilan työn­te­ki­jät voivat asua sika­lan yhtey­teen raken­ne­tussa neljän hengen solussa. Huoneen vuokra on sata euroa kuussa.

– Perimme vuokraa vain verot­ta­jan hyväk­sy­män luon­tai­se­dun verran. Neliöitä ei saa olla liikaa, sillä muutoin vuokra nousee liian kalliiksi, Heik­kilä kertoo.

Solu­jen lisäksi tarjolla on yksiöitä, kaksioita ja omako­ti­ta­loja. Kaik­ki­aan asun­toja on 15. Khotenc­han asuu kaksiossa noin kilo­met­rin päässä työpaikaltaan.

– Vuokra on edul­li­sempi kuin vapailla mark­ki­noilla, ja asunto sijait­see lähellä työpaik­kaa, hän kiittelee.

Porsi­tus­osas­ton esimies Major puoles­taan osti kolme vuotta sitten talon Ruskolta. Omaa asun­toa mielii hänen mukaansa moni muukin tilan työntekijöistä.

– Kaikki eivät kuiten­kaan saa lainaa, koska pankki edel­lyt­tää heiltä pysy­vää oles­ke­lu­lu­paa ja sen saa vasta viiden vuoden Suomessa työs­ken­te­lyn jälkeen.

TULOSPALKKAUS MOTIVOI JA SITOUTTAA

Majo­rille tärkein työsuhde-etu on tällä hetkellä auto. Hänellä ja toisella alue­pääl­li­köllä on käytös­sään yrityk­sen auto, puhe­lin ja internetliittymä.

– Heillä on velvol­li­suus kantaa häly­tys­pu­he­linta. Koska työhön liit­tyy velvol­li­suuk­sia myös vapaa-ajalla, saan antaa heidän käyt­töönsä myös paket­ti­au­ton, Heik­kilä kertoo.

Khotenc­han lisää, että hän ja muut työn­te­ki­jät saavat tarvit­taessa lainata tilan paket­ti­au­toa. Siitä on apua esimer­kiksi muutoissa ja erilai­sissa hankinnoissa.

– Saan käyt­tää myös tilan kone­hal­lia auto­jen korjaa­mi­seen, kertoo auto­na­sen­ta­jaksi Ukrai­nassa opis­kel­lut Khotenchan.

Hän hyödyn­tää mielel­lään teknistä osaa­mis­taan tilan töissä. Hänen aloit­tees­taan tilalle hankit­tiin esimer­kiksi pesu­ro­botti helpot­ta­maan karsi­noi­den pesemistä.

– Henki­lös­tön moti­vaa­tio ja osaa­mi­nen on kaiken perusta. Yritys voi kehit­tyä vain, jos työn­te­ki­jät ovat moti­voi­tu­neita, Heik­kilä toteaa.

Tulos­palk­kaus on yksi Heik­ki­län tilan keinoista kannus­taa ja sitout­taa työte­ki­jöitä. Yrit­täjä maksaa bonusta tiimin tuotan­to­tu­lok­sista ja koko sika­laa koske­vista kehitysehdotuksista.

Lisäksi hän palkit­see yli viisi vuotta tilalla työs­ken­nel­leitä tava­ra­lah­join, kun työn­tekijä, työsuhde tai yritys täyt­tää tasa­vuo­sia tai kun työn­tekijä menee naimisiin.

– Meille on tärkeää työn­te­ki­jöi­den pysy­vyys, sillä uuden työn­tekijän koulut­ta­mi­nen on kallista ja vie aikaa, Heik­kilä perus­te­lee tilansa henkilöstöetuja.

PÄÄLUOTTAMUSMIES OMIEN JOUKOSTA

Khotenc­han on toimi­nut Heik­ki­län tilan pääluot­ta­mus­mie­henä runsaat kaksi vuotta.

– Pidän tehtä­västä. Ukrai­nassa olin vain liiton jäsen. Yleensä löydän kultai­sen keski­tien lain, liiton ja työan­ta­jan välille, hän sanoo.

Ukrai­na­lai­nen pääluot­ta­mus­mies on Suomessa harvinaisuus.

– Alle puolet työn­te­ki­jöistä puhuu hyvin vain ukrai­naa tai venä­jää. Minä voin selit­tää asiat heille. Uskon, että osa heistä luot­taa enem­män pääluot­ta­mus­mie­heen kuin työnantajaan.

Heik­kilä kannus­taa ulko­maa­lais­taus­tai­sia työn­te­ki­jöi­tään opis­ke­le­maan suomea työväen­opis­tossa työn ohella.

– Jotkut lopet­ta­vat työt, koska he saavat työt­tö­myy­se­tuutta, kun he opis­ke­le­vat suomea TE-toimis­ton kotou­tu­mis­kou­lu­tuk­sessa. Tähän tarkoi­tuk­seen työn­tekijän oles­ke­lu­lu­pia ei saisi käyttää.

Heik­ki­län tila järjes­tää kahdesti vuodessa työn­te­ki­jöil­leen ja heidän perheil­leen yhtei­sen juhlan. Jouluksi työn­te­ki­jät saivat viime vuon­na­kin lahjan sekä sianlihaa.

– Minusta on kiva, että työnan­taja muis­taa meitä. Saisimme hakea myös joulu­kuusen tilan mailta, mutta vaimoni haluaa mieluum­min tuuhean, kasva­te­tun kuusen, Major nauraa.

Oles­ke­lu­lupa heltiää helpoi­ten aloille, joilla on työvoimapulaa.

Työnan­taja myön­tää työn­te­ki­jöil­leen myös koro­tonta lainaa, järjes­tää tarvit­taessa sairaan lapsen hoidon ja antaa mökkinsä Himok­sella käyt­töön ilmaiseksi.

Silti työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus on suurta, sillä työ suoma­lais­ti­loilla on ulko­maa­lais­taus­tai­sille usein pelkkä ponnah­dus­lauta täkä­läi­seen työelämään.

– Kaikki eivät osaa tai halua työs­ken­nellä eläin­ten kanssa. Jos työn­te­ki­jällä ei ole maata­lous­taus­taa, hän usein vaih­taa alaa, Major sanoo.

Alan vaih­ta­mi­nen ei kuiten­kaan ole yksin­ker­taista eten­kään EU:n ja ETA-alueen ulko­puo­li­sista, niin sano­tuista kolman­sista maista tule­ville, sillä oles­ke­lu­lupa saat­taa oikeut­taa työs­ken­te­lyyn vain tietyllä alalla.

– Oles­ke­lu­lupa heltiää helpoi­ten aloille, joilla on työvoi­ma­pu­laa, Heik­kilä tietää.

Kolman­sien maiden kansa­lai­set saavat rajoit­ta­mat­to­man työn­teko-oikeu­den yleensä vasta pysy­vän oles­ke­lu­lu­van myötä. Khotenc­han saanee sen loppu­vuo­desta. Silloin hän voi halu­tes­saan pyrkiä auto­na­sen­ta­jaksi, ellei vaaka­kuppi kallistu porsai­den puoleen.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN