Uutinen
Lakossa Punkaharjun Metsä Woodilla: ”Metsäteollisuus ry toimii periaatteen, ei talouden takia”
Metsä Woodin Punkaharjun tehtaitten pääluottamusmies Janne Naukkarinen ihmettelee työnantajapuolen toimintaa. Metsäteollisuus ry ajaa työntekijät lakkoon nujertaakseen ay-liikkeen periaatteellisista ja ideologisista syistä. Talouden tai tehtaiden kannattavuuden kanssa asialla ei ole tekemistä.
28.1.2020
– Punkaharjun vaneritehdas perustettiin vuonna 1964. Meillä on historiallisesti ollut aina erittäin hyvät neuvottelusuhteet ja yhdessä on tehty tavattoman hyvää tulosta, pääluottamusmies Janne Naukkarinen kertoo.
– Viimeisinä kymmenenä vuotena työnantaja on vuosi vuodelta ajanut tätä yhteistyötä alas. Nyt työnantaja syrjii liiton luottamusmiehiä ja liittoon kuuluvia. Viimeisimpänä esimerkkinä on joulukuun työsulku, joka koski vain liiton jäseniä ja joka poltti sen kuukauden vuosilomat. Ja mistään ei haluta neuvotella. Työantaja haluaa päättää aivan kaikki pikkuasiatkin direktio-oikeudellaan.
Naukkarinen toteaa, että ”tämä lakko katsotaan loppuun asti”. Naukkarinen on Metsä Woodin vaneritehtaan ja kertotehtaan 430 tuotannon työntekijän pääluottamusmies. Lakkovahdissa ollut pääluotto kertoo nähneensä eilen vaneritehtaan portilla vain kaksi YTK:laista rikkuria töihin menossa.
– Tuotantoa siellä ei ole. Jos YTK:laiset haluavat siellä siivota, niin siinähän sitten siivoavat, Naukkarinen hymähtää.
Punkaharjun puutyöntekijöiden ammattiosasto on vuokrannut vain puolen kilometrin päässä tehtailta eli Kuusitiellä sijaitsevan huoneiston lakkotoimistokseen.
– Eilen toimistolla kävi päivän mittaan kymmeniä työntekijöitä. Ja fiilikset olivat hyvät. Yhtään en ole huolissani siitä, etteikö meidän väki pysyisi lakossa. Ja hyvät oli tarjoilut, Naukkarinen kehaisee.
Taistelutahtoa näet nostatettiin kahvilla, makkaranpaistolla ja tuoreilla pullilla.
WAHLROOS PUHUU P‑SKAA, EIKÄ TALOUDESTA OLE KYSE
– Kun Björn Wahlroos uhkailee tehtaiden siirrolla ulkomaille, ei sitä p‑skapuhetta oikein enää viitsisi kuunnella. Kaikki päätökset tehdasinvestoinneista tehdään vuosia ja vuosia aikaisemmin. Niillä ei ole mitään tekemistä kiky-tuntien tai meidän tes-neuvottelujemme kanssa, Naukkarinen puuskahtaa.
Naukkarinen painottaa, että vaneritehtailla työvoimakustannukset ovat kuutiota kohden noin 25–27 prosenttia kaikesta tehtaan pyörittämiseen menevistä kustannuksista ja kertotehtailla (lvl-viilupuutehtailla) 16–17 prosenttia. Sahoilla vastaava luku on 10–12 prosenttia. Ja samaan Metsä Group ‑konserniin kuuluva valtaisa Äänekosken sellutehdas, siellä työvoimakustannus jokaista tuotettua kuutiota kohden on Naukkarisen mukaan 1,5 prosenttia.
– Mekaaninen metsäteollisuus ei ole samanlainen rahasampo kuin sellutehtaat, joiden raaka-aine eli kuitupuu ei maksa käytännössä mitään. Me käytämme tukkipuuta, jolla on kova hinta.
– Mutta ei Metsä Group olisi tehnyt sellaisia investointeja Suomeen, 150 miljoonaa kolmen viime vuoden aikana, jollei mekaaninen metsäteollisuus olisi kannattavaa ja tärkeää liiketoimintaa.
Metsäteollisuus ry:n jääräpäinen neuvotteluhaluttomuus on Naukkariselle suuren hämmästyksen aihe. Työvoimakustannusten jopa häviävän pieni osuus kaikista kustannuksista viittaa ideologiseen toimintaan. Samaan tolkuttomuuteen viittaa kiky-tunneista kiinni pitäminen, sillä kilpailukykysopimuksen suurin anti oli erilaisten maksujen siirto työnantajilta työntekijöille, mikä merkitsi 6,5 miljardin tulonsiirtoja palkansaajilta työnantajille.
Kiky-sopimus ei tuo kalenteriin yhtään päivää lisää työnantajapuolen laskelmista huolimatta.
– Paperitehtaat pyörivät koko vuoden keskeytyksettä. Vuodessa on X‑määrä työaikaa, ja se tulee täyteen jo nykyisillä työvuoroilla. Miten vuoteen voitaisiin lisätä päiviä, Naukkarinen kysyy eikä tietenkään edes voi saada vastausta.
– Sama se on meillä. Kertotehtaalla ei ole tehty kikyn ansiosta tuntiakaan tuotannollista työtä. Siellä työntekijät sitten siivoavat tai kunhan siellä tehtaalla vain pyörivät, Naukkarinen kuvaa.
TUOTTAVUUS KASVAISI SOPIMALLA, EI SANELULLA
Naukkarinen alleviivaa sitä, että tuottavuutta voidaan kasvattaa parhaimmin ja nopeimmin yhteistyöllä, neuvottelemalla ja sopimalla. Hän ei käsitä työnantajien nykyistä kovaa linjaa. Punkaharjun vaneritehtaan pääluottamusmies kertoo, että tehtaan työntekijät hämmästelevät erityisesti sitä, että Metsä Wood saattaa tuhota omat elintärkeät asiakassuhteensa ajettuaan tilanteen lakkoon.
Metsä Woodin koivuvanerituotannon yksi tukijalka ovat Japaniin ja Koreaan viikoittain menevät eristysvanerit. Erikoisvanerit ovat tärkeä tukijalka Suomen muillakin vaneritehtailla. Erikoisvanereita pitäisi toimittaa näille hyvin vaativille asiakkaille joka viikko, Naukkarinen toteaa.
– Metsä Woodilla tehtaat ovat Suomessa. UPM pystyy toimittamaan erikoisvanerinsa Venäjän tai Viron tehtailta, mutta me emme pysty, Naukkarinen sanoo.
Punkaharjulaiset puutyöntekijät kyselevätkin Naukkarisen mukaan nyt sitä, miksi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana toimiva Metsä Groupin toimitusjohtaja haluaa vaarantaa omaan konserniinsa kuuluvan vaneritehtaan toiminnan.
Naukkarinen alleviivaa moneen kertaan, että työntekijäpuoli on valmis neuvottelemaan ja sopimaan. Hän muistuttaa työnantajapuolta myös siitä, että todella isotkin suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointiin ja työsuojeluun satsattu euro tuo itsensä aina moninkertaisesti takaisin.
– Mitä Metsäteollisuus ry toiminnallaan oikein hakee? En pysty antamaan muuta vastausta kuin sen, että työnantajille ay-liike on nyt myrkkyä. Mutta todellisuudessa tehtaitten tulos saataisiin nousemaan ihan eri tyylillä.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARKKU TISSARINEN
