REPORTAASI: Kimblen kotipe­sässä: Porin Tactic Games on pohjois­maiden ainoa iso lauta­pe­li­val­mis­taja – vienti vetää ja töitä piisaa

Kuuti­sen­kym­mentä tuotannon työnte­kijää valmistaa lauta­pe­lejä Tactic Gamesin tehtaalla Porin Karja­ran­nassa. Syksy on lauta­pe­li­teh­taassa kiireistä aikaa. Silloin työnte­kijät painavat pitkää päivää. Keväällä on vara ottaa vähän lunkimmin. Tehtaan taru alkoi Kimblestä vuonna 1967, eikä pelin­te­ki­jöitä ole sen koommin tarvinnut irtisanoa eikä lomauttaa.

KUVA YLLÄ: Koneen­hoi­taja, varaluot­ta­mus­mies Jyrki Mänty­korpi asettelee laattaa painaak­seen kannen ylive­to­pa­perin Brugge Canal King ‑lauta­pe­liin. Ajatus lauta­pe­lien valmis­ta­mi­sesta syntyi Noormar­kussa kesällä 1967, kun Amerikan-sukulaiset toivat Aarne Heljakan perhee­seen Trouble-nimisen lauta­pelin. Heljakka tykästyi peliin niin paljon, että hankki sen myyntioi­keudet. Pelille piti vain keksiä toinen nimi. Tuohon aikaan suoma­laiset seura­sivat amerik­ka­laista tv-sarjaa nimeltä Takaa-ajettu. Siinä vaimonsa murhasta syyttö­mänä tuomittu tohtori Richard Kimble pakenee poliisia. Tactic Gamesin, silloisen Nelos­tuot­teen, ensim­mäinen lauta­peli, Kimble, julkais­tiin jo samana syksynä.

TACTIC GAMES OY

PERUSTETTU 1967
KOTIPAIKKA Pori
OMISTAJAT Markku Heljakka ja tyttä­rensä Kati ja Jemina Heljakka sekä Juha Nieminen
TUOTANTO Lauta­pelit, palapelit, pelikortit, lasten puuha‑, tarra- ja väritys­kirjat sekä puinen ulkopeli Mölkky
HENKILÖSTÖ 120 työnte­kijää kotimaassa ja 35 kahdek­sassa ulkomaan myyntitoimistossa
LIIKEVAIHTO 32 miljoonaa (2018)

Mies keltai­sessa Kimble-paidassa häärii stans­saus­ko­neella Tactic Gamesin tehdas­hal­lissa Porin Karja­ran­nassa. Hän on koneen­hoi­taja Jyrki Mänty­korpi.

– Teen ensim­mäistä kannen ylive­to­pa­peria uutuus­pe­liin. Peli on vasta menossa messuille, Mänty­korpi kertoo ja hypis­telee suurta paperiarkkia.

Kyseessä on Brugge Canal King ‑niminen perhe­peli, joka on saanut innoi­tuk­sensa Belgian Bruggesta. Siellä on useita kanaa­leita, ja kaupunkia kutsu­taan pohjoisen Venetsiaksi.

Mänty­korpi painaa pelin nimen laatikon kansi­pa­pe­riin kultaisin kirjaimin kuuma­fo­lioinnin avulla. Samalla kirjai­miin piirtyvät poikki­juovat, jotka tuntuvat selvästi sormenpäissä.

Perhey­ritys Tactic Games Oy valmistaa Porissa lauta­pe­lejä, palape­lejä ja pelikort­teja sekä lasten puuha‑, tarra- ja väritys­kir­joja. Sen tunne­tuimpia tuotteita ovat sanan­se­li­tys­peli Alias, lauta­pe­liklas­sikko Kimble ja puinen ulkopeli Mölkky.

– Olen ollut täällä 11 vuotta. Koulu­tuk­sel­tani olen kokki ja tarjoi­lija. Halusin pois ravin­tola-alalta, koska työajat olivat pelkkiä iltoja ja viikon­lop­puja, Mänty­korpi sanoo.

Mänty­korpi kuuluu Teolli­suus­liit­toon ja on myös tuore varaluot­ta­mus­mies. Hän vietti syys– lokakuun taitteessa viikon Luotta­mus­miesten perus­kurs­silla Murikka-opistolla Tampereella.

– On hyvä olla jotain perus­tietoa, sillä eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä tarvitsee. Kurssilla oli kiva yhteis­henki. Sain kuulla monen­laisia esimerk­kejä eri aloilta, Mänty­korpi kertoo.

EI IRTISANOMISIA EIKÄ LOMAUTUKSIA

Tactic Games työllistää Porissa 120 ihmistä. Heistä puolet työsken­telee tuotan­nossa. Yritys on seudun suurimpia kirja­pai­noalan työnan­tajia, sanoo pääluot­ta­mus­mies Ari Järvinen.

– Palkat eivät ole ruhti­naal­liset, mutta jos täällä on ihmisiksi ja tekee työnsä, niin leipä on suhteel­lisen varma. Pelin­te­ki­jöistä ketään ei ole irtisa­nottu eikä lomau­tettu tuotan­nol­li­sista tai talou­del­li­sista syistä, Järvinen kertoo.

Porin-tehtaan lisäksi Tactic Gamesillä on 35 työnte­kijää omissa myynti­kont­to­reis­saan Pohjois­maissa, Hollan­nissa, Puolassa, Ranskassa, Iso-Britan­niassa ja Yhdys­val­loissa. Liike­vaih­dosta 70 prosenttia tulee viennistä.

Touko­kuussa 2018 Tactic Games palkkasi ensim­mäisen perhey­ri­tyksen ulkopuo­lisen toimi­tus­joh­tajan omistaja Markku Heljakan tilalle. Elokuusta alkaen vetovas­tuussa on ollut Olli Kivelä.

– Neuvot­telut ovat jotenkin vapau­tu­neempia ja neuvot­te­luil­ma­piiri on nyt parempi, kun enää ei tarvitse neuvo­tella suoraan omistajan kanssa, Järvinen sanoo.

Järvinen on työsken­nellyt pian 20 vuotta kotelo­ko­neen­hoi­ta­jana Tactic Gamesillä. Sitä ennen hän oli ammat­ti­muusikko ja soitti bassoa tanssiorkestereissa.

Järjes­täy­ty­mi­saste peliyh­tiössä on korkea. Talon kirjoilla olevista tuotannon työnte­ki­jöistä 90 prosenttia kuuluu Teolli­suus­liit­toon, Järvinen kertoo.

– Vapaa-ajanker­homme on toiminut vasta joitakin vuosia. Kimble-kerhoon kuuluvat kaikki työnte­kijät, niin kauan kuin henki pihisee. Käymme kerran kuussa keilaamassa.

Kimble-kerho­laiset pelaavat myös tennistä ja shakkia ja he ovat ottaneet osaa muun muassa tanssi­kurs­sille ja viininmaistajaisiin.

Työnan­taja kattaa Kimble-kerhon kulut, tukee työpaik­ka­ruo­kailua ja osallistuu tyky-seteleiden kustan­nuk­siin. Työnte­kijät saavat myös työvaat­teet ja alennusta talon tuotteista.

KYMMENIÄ KIELIVERSIOITA

Punatuk­kainen paino­pin­nan­val­mis­taja Anne Lehti­mäki istuu tieto­ko­neensa ääressä. Ruudulla on Sirkus-pelin latvian­kie­linen versio.

– Desig­nerit tekevät yleensä englan­nin­kie­lisen version. Minä teen siitä eri kieli­ver­siot ja saatan ne paino­kun­toon eli teen paino­le­vyiksi, Lehti­mäki selittää.

Hän työstää pelien sääntöjä, pelilau­toja, pelikort­teja, koteloita ja muita pahviosia. Tactic Gamesillä on satoja tuotteita, joita myydään yli 70 maahan. Lehti­mäki laskee tehneensä paino­le­vyjä yli 30 kielellä.

– Muutama tuote on viety Etelä-Koreaankin, ja Mölkky on tehty myös swahilin kielellä. Työtahti on niin kiivas, etten ehdi lukea sääntöjä, mutta pelin idean tiedän kyllä aina.

Lehti­mäki on Tactic Gamesin pitkä­ai­kaisin työntekijä. Hän tuli taloon ensim­mäisen kerran kesätyön­te­ki­jäksi 13-vuoti­aana kesällä 1975. Tuolloin yritys sijaitsi vielä Noormarkussa.

– Olin kesätyö­läi­senä kolmena kesänä peräk­käin. Vääntelin Kimblen laati­koita ja liimasin Paholaisen kuutioita. Yhtenä kesänä nukkasin klubi­tak­keja. Teimme niitä alihan­kin­tana Reimalle, Lehti­mäki muistelee.

Tactic Games on ollut Lehti­mäen työnan­taja vuodesta 1985. Hän tuli tuttuun taloon alun perin latojan äitiys­loman sijai­seksi. Vuodesta 1991 työpaikka on sijainnut Porissa.

– Jämähdin, koska työ on mielen­kiin­toista. Ala on mennyt paljon eteen­päin. Työnan­taja on hyvä, työka­verit ovat kivoja, ja työpäivät ovat lähes­tul­koon kaikki erilaisia, Lehti­mäki perustelee.

APU PUUTTUVAN PALAN PULMAAN

Paino­pin­nan­val­mis­taja Anne Lehti­mäki on intohi­moinen palapeliharrastaja.
”Minulla on kaksi rentou­tu­mis­konstia. Toinen on autolla ajaminen ja toinen on palapelit. Teen palape­lejä kesäasun­nolla. Minulla on siellä seinillä yli 30 tuhannen palan palapeliä.” Palapelit pyörivät myös Lehti­mäen työko­neella. Hän työstää ne paino­le­vyiksi asti. ”Teen kuviin pieniä värikor­jai­luja ja rajaan ne oikeaan kokoon. Näen kuvasta heti, onko palapeli helppo vai vaikea kasat­tava. Molempia pitää olla.” Lehti­mäki kokoaa palape­lejä myös töissä, jotta hän saa selville jonkun yksit­täisen palan paikan. ”Joskus käy niin, että palape­listä puuttuu pala tai se on huono. Meille voi rekla­moida ja saada tilalle uuden palasen”, Lehti­mäki kertoo.

OPPISOPIMUKSELLA PAINAJAKSI

Kun paino­pin­nan­val­mis­tajat lähtevät yhdeltä lounaalle, on painaja Miikka Pirtti­sellä menossa päivän viimeinen työtunti. Kaksi­vuo­ro­työssä on Pirttisen mukaan hyvät ja huonot puolensa.

– Välillä on vähän haasteita, kun lapset ovat jo sen ikäisiä, että he harras­tavat, mutta aina on saatu sumplittua. Ilman isovan­hempia siitä ei kyllä tulisi yhtään mitään.

Pirttinen siirtää pumppu­kär­ryillä laval­lisen paperiark­keja syrjään. Arkeista on tulossa Alias-pelin kortteja. Lava jää odotta­maan pääsyä korttikoneelle.

– Tämä on nyt Perhe-Alias venäjäksi. Lavassa on 3 000 arkkia. Peliin tulee kolme erilaista arkkia, ja koko painos­määrä on 6 000 eli kortteja pitää ajaa kolme kertaa 6 000, Pirttinen kertoo.

Sanan­se­li­tys­peli Alias on yksi Tactic Gamesin suosi­tuim­mista peleistä. Sen valmistus alkoi 1980-luvun lopulla. Toimi­tus­joh­taja Kivelän mukaan sitä on myyty yli 7 miljoonaa.

Noormar­kussa asuva Pirttinen teki ennen raken­nus­töitä. Tactic Gamesillä hän on työsken­nellyt pian 11 vuotta.

– Olen viihtynyt. Täällä on hyvät työka­verit. Se on ehkä se suurin syy. Heidän kanssaan pystyn puhumaan vähän muutakin kuin pelkkiä työasioita.

Pirttinen antaa kiitosta myös työnan­ta­jal­leen, joka koulutti hänen oppiso­pi­muk­sella offset-paina­jaksi viisi vuotta sitten.

– Se oli tosi hyvä juttu. Pidän tärkeänä koulu­tusta ja sitä, että työnte­kijät saavat mahdol­li­suuden kouluttautua.

ELÄKELÄINEN KOULUTTAA

Pirttisiä on Tactic Gamesillä enemmänkin. Yksi heistä on jälki­kä­sit­te­lijä Mari Pirttinen, joka opettelee uutta työteh­tävää. Hän on naimi­sissa Miikka Pirttisen isän kanssa.

– Olen ollut aikai­semmin taitto­ko­neella ja pelilin­jalla. Nyt minulle ehdotet­tiin leikkaajan töitä, ja minulle käy aikalailla kaikki. On mukavaa oppia uutta, Mari Pirttinen sanoo.

Markku Hagner on tullut eläke­päi­vil­tään koulut­ta­maan Pirttistä.

– Viimeisen tunnin olemme leikan­neet Haaste-pelin norjan- ja hollan­nin­kie­lisiä sääntöjä, Hagner kertoo.

Pirtti­selle pelin säännöt ovat tutut.

– Meillä on tosi paljon pelejä, ja niitä pelaavat teinitkin. Se on ihan mahtavaa, etteivät he ole aina känny­källä, vaan välillä myös puhuvat keskenään.

Koulu­tuk­sel­taan Mari Pirttinen on floristi. Hän tykkäsi työstään kukka­kau­passa, mutta vaihtoi alaa kahdeksan vuotta sitten, koska joutui lomautetuksi.

– Meillä on huikea työyh­teisö. Kaikki auttavat toisiaan. Olin vähän aikaa pamilainen, mutta sitten vaihdoin Teolli­suus­liit­toon. Siellä on hyvät jäsenedut, Pirttinen kehuu.

MUOVIOSAT OSTOTAVARAA

Tactic Gamesillä on oma tuote­ke­hi­tys­osasto, jossa työsken­telee 14 ihmistä. Siellä on kehitetty muun muassa uutuus­peli Laama, jonka punai­siin kansiin Toni Hakala stanssaa reikiä.

– Työ vaatii keskit­ty­mistä. Pitää olla koko ajan tarkkana, että kansi on oikein päin, Hakala kertoo ja nappaa liuku­hih­nalta seuraavan kannen.

Kokoon­pa­no­lin­jalla työnte­kijät kiinnit­tävät Hakalan stans­saa­maan kanteen ikkunan ja laittavat koteloon kaikki tarvit­tavat osat. Ikkunasta kurkistaa muovinen laama-vesipyssy.

Vesipyssy on valmis­tettu Kiinassa. Tactic Games ostaa nappu­loita ja muita muoviosia myös Iso-Britan­niasta. Kimblen muoviosat puoles­taan tulevat PS-Muovi Oy:stä Mäntsälästä.

– Laskin, että vuokra­työn­te­ki­jöitä on nyt 17. Se on paljon. Laama-peli on työvoi­ma­val­tainen, ja siksi meillä on linjalla kolme ylimää­räistä työnte­kijää, sanoo pääluot­ta­mus­mies Ari Järvinen.

Vuokra­työn­te­ki­jöitä ja opiske­li­joita Tactic Gamesin tehdas­hal­lissa näkee lähinnä syksyisin, sillä pelimark­kina on joulupainotteinen.

– Ikään­ty­misen ja varamies­tar­peen vuoksi vakituista henki­lö­kuntaa voisi olla vähän enemmän. Se on silti vähän kaksi­piip­puinen juttu, kun töitä pitäisi olla koko vuodeksi, Järvinen pohtii.

VUOKRATYÖNTEKIJÄSTÄ VAKITUISEKSI

Koneen­hoi­taja Niklas Rajala on yksi Tactic Gamesin tuoreim­mista rekry­toin­neista. ICT-asenta­jaksi valmis­tunut Rajala sai vakituisen työpaikan vuoden alusta.

– Ensim­mäinen ajatus oli, että kai minä voisin tulla, ettei tarvitse työttö­mänä olla. Olin ollut täällä pari vuotta vuokratyöntekijänä.

Työ kasee­raus­ko­neen hoita­jana yllätti Rajalan positiivisesti.

– Tykkään, kun saan määrätä itse työtah­tini. Linjalla se on sidok­sissa koneen­hoi­ta­jaan. Hän päättää, koska työt aloite­taan ja lopete­taan, eikä linjalta voi lähteä kesken kaiken pois.

Tactic Gamesin tehdas­halli hiljenee puoli neljän maissa, sillä valtaosa työnte­ki­jöistä on tullut seitse­mään. Rajala sen sijaan jatkaa iltavuo­rossa kello 22:een. Hän tekee pelilau­toja sekä pelien pahvi­merk­kejä ja pahviosia. Vuoroaan odottaa Doodle doo ‑pelin lauta.

– Kun laudan pelipuoli on valmis, alan ajaa tausta­puolta. Sen jälkeen se stans­sa­taan pelilau­ta­ko­koon ja siitä revitään ylimää­räiset pahvit pois, jolloin siitä tulee pelilauta.

Rajala pelaa lauta­pe­lejä tyttöys­tä­vänsä perheen kanssa.

– Lauta­pe­li­kult­tuuri on ihan oma maail­mansa. Minusta on tärkeää, että lauta­pe­lejä tehdään. Ne tarjoavat ihmis­kon­tak­teja ja vuoro­vai­ku­tusta toisin kuin videopelit.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN