Tekijä-lehti. 2019-12-17. Kuvassa Kaisa Telekäinen. Kuva Vesa Ranta.

OIVALTAJA: Kaisa Tele­käi­nen: ”Lähde sinä­kin opiskelemaan”

KAISA TELEKÄINEN

Tuotan­to­työn­te­kijä
Aspocomp Group Oyj, Oulu

Tuotan­to­työn­te­kijä Kaisa Tele­käi­nen kannus­taa Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä käyt­tä­mään jäse­ne­tu­aan, joka mahdol­lis­taa moni­puo­li­sen opiskelun.

– Olin viime kesänä työelä­män englan­nin kurs­silla Muri­kassa. Se oli kaikille jäse­nille avoin. Siellä oli paljon työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja ja pääluot­ta­mus­mie­hiä. Olisi kiva, jos perus­jä­se­net tiedos­tai­si­vat, että sinne voi hakeu­tua ilman mitään titte­liä, Tele­käi­nen sanoo.

Ei minulla itsel­lä­ni­kään ollut aika­naan tietoa, että taval­li­nen jäsen voisi lähteä mille­kään kurssille.

– Se on niin pienestä kiinni, miten saat­taa ohit­taa tuol­lai­sen tiedon, eikä sitä ajat­te­le­kaan omalle kohdalleen.

Liiton kurs­sit ovat hänen mieles­tään muka­valla tavalla tuettuja.

– Liitto maksaa ruokai­lun, matkat, majoi­tuk­sen ja kurs­sis­ti­pen­din. Itse olen Oulusta, ja opis­ke­li­joita tulee pohjoi­sem­paa­kin. Meille pitkän matkan kulki­joille varsin­kin matka­kor­vaus on iso asia.

– Olen käynyt siellä ennen­kin lasten kanssa. Nyt heistä oli kaksi mukana. He olivat 9‑vuotiaita. Ekan kerran he ovat olleet kurs­silla 3‑vuotiaina. Se oli heille jo tuttua juttua. He tykkää­vät lähteä mukaan.

Ihmis­suh­de­tai­doista lähtien kurs­seja on joka lähtöön. Tele­käi­nen on käynyt muun muassa tieto­tek­niik­ka­kurs­sin, joita on monen tasoi­sia. Hänen mieles­tään myös työnan­ta­jien kannat­taisi tutus­tua liiton moni­puo­li­seen kurssitarjontaan.

Kun hoksa­taan, että työn­tekijä tarvit­see kurs­si­tusta, niin siitä hyötyy koko yhteisö.

Esimer­kiksi tieto­tek­nii­kan käyttö ei ole kaikilla kovin näppä­rää. Viikon kurs­silla ehtii käydä läpi paljon asioita. He ovat tyyty­väi­sen näköi­siä ihmi­siä, jotka sieltä lähte­vät kotiin.

Kurs­seilla on mahdol­lista solmia myös kontakteja.

– Sinne tulee poruk­kaa ympäri Suomen. Siellä olen saanut hyviä tutta­via ja ihan ystä­viä­kin. Pidämme yhteyttä vielä vuosien jälkeen.

Vaikka opis­kelu on tiivistä, se on Tele­käi­sen mukaan myös virkistävää.

– Siellä on valmiit ruoat ja Muksut mukaan ‑kurs­seilla lapsilla ohjel­maa. Toki opis­ke­lu­päi­vät ovat pitkiä, puoli yhdek­sästä viiteen. Mutta illan saa vapaasti touhuta. Se ei ole meille mikään arki­juttu, vaan se on ollut vähän niin kuin lomaviikko.

Joil­la­kin työpai­koilla on Tele­käi­sen mukaan saatu lomau­tuk­sia perut­tua, kun on lähe­tetty väkeä koulutukseen.

– Kunpa työnan­ta­jat hoksai­si­vat, miten edul­lista se on. Olen koke­nut niin, että opis­kelu on itsensä kehit­tä­mistä, josta itse hyötyy eniten. Jos porukka pääsisi lomau­tuk­sen sijasta viikoksi opis­ke­le­maan, niin kyllä se olisi parempi kuin olla viikon kotona pakko­lo­malla, jossa kuluisi vasta lomau­tuk­sen omavastuuaika.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA VESA RANTA