Yhteistyö ja luottamus työmark­ki­noiden peruskiveksi

Kulunut vaali­kausi on osoitus siitä, mitä seuraa, kun työelämän asioita valmis­tel­laan kapealla pohjalla, ja työmark­ki­noita ruvetaan sanellen ohjai­le­maan maan halli­tuksen toimesta. Siitä seuraa risti­rii­toja, asioiden jälki­kä­teen puintia konflik­teille alttiissa asetel­massa, jossa yhteisen näkemyksen ja ratkaisun etsiminen on vaikeu­tunut. Vielä vakavampi seuraus on ollut luotta­muksen heiken­ty­minen ja kohonnut riski sen pysyväm­mästä rapautumisesta.

Tulevai­suutta ajatellen hedel­mäl­li­sempi vaihtoehto on valmis­tella työmark­kina-asioita riittävän laajalla pohjalla ja perus­teel­li­sesti alkaen yhteisen tilan­ne­kuvan muodos­ta­mi­sesta osapuolten kesken. Valmis­te­lu­työlle on myös annet­tava riittä­västi aikaa. Kiire on kehno konsultti etenkin yhteis­kun­nal­lisia uudis­tuksia tehtäessä.

Aikataulu- tai muilta uudis­tus­pro­ses­seihin liitty­viltä paineilta tai proses­sien polvei­le­valta etene­mi­seltä voidaan tuskin koskaan välttyä. On kuitenkin parempi kokea eri osapuolten intressit huomioon ottavaan huolel­li­seen valmis­te­luun ja neuvot­te­luun liittyvä vaiva kuin katkaista kuuntelu, keskus­telu ja vuoro­vai­kutus, ja ottaa riski ongel­mien eskaloi­tu­mi­sesta ajamalla asioita, osapuolia ja kehitys­kul­kuja hakauk­siin ja pakkoa­se­tel­miin tai liian ahtai­siin aikaikkunoihin.

”Voidaanko luotta­muksen ja kolmi­kan­taisen sopimus­toi­minnan tielle jälleen siirtyä, riippuu olennai­sesti siitä, minkä­lainen hallitus Suomea seuraavan vaali­kauden johtaa.”

Kysymys on siis menet­te­ly­ta­vasta ennen yleisiä päämääriä tai määräl­lisiä ja laadul­lisia tavoit­teita. Kun jokainen osapuoli pitää huolen siitä, että yhteinen väline asioiden hoita­mi­seksi pysyy kunnossa, pohjustaa se jatku­vuuden sekä mahdol­li­suuden uudis­tuk­sille ja ratkai­sujen löytä­mi­selle tulevai­suu­dessa vastaan tuleviin ongelmiin.

Työmark­ki­noita ajatellen monissa kovissa paikoissa koeteltu ja tuloksia tuottanut toimin­ta­malli on kolmi­kan­tainen valmis­telu ja sopiminen. Mitkään merkit eivät tähän mennessä ole osoit­ta­neet sen käyneen tarpeet­to­maksi tai kelvot­to­maksi. Päinvas­toin kolmi­kanta tarjoaa edelleen vankan perustan työmark­ki­noiden ja työelämän kehit­tä­mi­selle. Sen rinnalla nykyinen yleis­si­to­viin työeh­to­so­pi­muk­siin perus­tuva työeh­doista sopimisen järjes­telmä on tarpeel­linen toimin­ta­malli ja perus­teltu lähtö­kohta työsuh­teiden ehtojen sääntelyä ajatellen.

Voidaanko luotta­muksen ja kolmi­kan­taisen sopimus­toi­minnan tielle jälleen siirtyä, riippuu olennai­sesti siitä, minkä­lainen hallitus Suomea seuraavan vaali­kauden johtaa. Minkä arvon se antaa työmark­ki­noiden kehit­tä­mi­selle? Arveleeko se ratkai­se­vansa kaiken yksinään vai ryhtyykö se tekemään yhteis­työtä työmark­ki­naos­a­puolten kanssa?

Viimei­simmän halli­tuksen näytöt painot­tuvat ylhäältä ohjai­luun ja erityi­sesti työnte­ki­jöitä edusta­vien tahojen asian­tun­te­muksen, näkemyksen ja raken­ta­vien ehdotusten sivuut­ta­mi­seen. Muutos yhteis­työn ja luotta­muksen raken­ta­misen suuntaan on terve­tullut ja tarvittu ratkaisu. Työmark­kinat ansait­sevat uuden kevään. Niiden toimi­vuus on avain työlli­syy­sas­teen kohot­ta­mi­seen ja työttö­myyden ongelman ratkai­se­mi­seen sekä merkit­tävä tekijä ihmisten hyvin­voinnin turvaa­mi­sessa ja Suomen tulevassa pärjäämisessä.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja