Akkutur­val­li­suus vaatii enemmän huomiota

Suomesta löytyy tuskin yhtään työpaikkaa, jossa ei olisi akkuja tai paris­toja sisäl­täviä laitteita. Etenkin litiu­mio­niak­kujen määrä on kasvanut räjäh­dys­mäi­sesti viime vuosina. Akkuja löytyy esimer­kiksi matka­pu­he­li­mista, tieto­ko­neista tai langat­to­mista työkaluista.

Akkujen ja paris­tojen lisään­ty­neen määrän myötä myös muun muassa akkutu­li­pa­lojen riskit ovat kasva­neet. Monilla työpai­koilla riskit jäävät kuitenkin usein vähälle huomiolle.

Työtur­val­li­suus­keskus aloitti viime vuonna yhdessä useiden viran­omaisten, kierrät­tä­jien, työnan­taja- ja työnte­ki­jä­jär­jes­töjen kanssa akkutur­val­li­suus­hank­keen, joka tähtää tiedon lisää­mi­seen työpai­koilla sekä tarjoaa välineitä akkutur­val­li­suuden kasvattamiseen.

Työtur­val­li­suus­kes­kuksen erityis­asian­tun­tija Petri Pakkanen kertoo, että monilla työpai­koilla on epätie­toi­suutta, mitä akkuja työpaikan laitteissa on. Paloti­lan­teissa akut ja paristot voivat vaatia erilaisia sammu­tus­me­ne­telmiä. Vaarana on myös, että työnte­kijät altis­tuvat paloti­lan­teissa tietä­mät­tään monille erilai­sille, myrkyl­li­sille kaasuille.

– Vaikka akkuja ja paris­toja on työpai­koilla paljon, toistai­seksi vahin­koja on sattunut suhteel­lisen vähän. Vahin­kojen määrä on kuitenkin kasvussa. Erityi­sesti litiu­mio­niak­kujen lisään­ty­minen on tuonut uusia haasteita, sillä niiden paloissa syntyy useita erilaisia myrkyl­lisiä kaasuja ja myös niiden sammut­ta­minen esimer­kiksi perin­tei­sellä sammut­ti­mella ei ole mahdol­lista, Pakkanen sanoo.

AKKUTURVALLISUUS ALKAA RISKIEN ARVIOINNISTA

Työtur­val­li­suus­kes­kuksen akkutur­val­li­suus­hank­keessa työpai­koille neuvo­taan akkujen ja paris­tojen turval­li­sesta käytöstä, lataa­mi­sesta ja kierrät­tä­mi­sestä. Akkuturvallisuus.fi ‑sivuston kautta pääsee suorit­ta­maan lyhyen, maksut­toman kurssin akkutur­val­li­suu­desta. Hankkeen tavoite on lisätä ennakointia ja sitä kautta vähentää onnettomuuksia.

Akkutur­val­li­suus alkaa riskien kartoittamisesta.

– Tärkeää on tunnistaa missä laitteissa on akkuja tai paris­toja, mitä akkuja niissä on, mihin laitteita käyte­tään, miten niitä käyte­tään, missä ja millä akkuja ladataan.
Pakkanen muistuttaa, että usein akkupalot saavat alkunsa latauksen yhtey­dessä. Siksi on erityisen tärkeää, että lataus­paikat ja ‑laitteet sekä säännöt latauk­seen on työpai­kalla huomioitu turval­li­siksi ja selkeiksi.

– Uskon kuitenkin, että työpai­koilla asiaan kiinni­te­tään yhä enemmän huomiota. Työpai­koilla kun joudu­taan noudat­ta­maan työtur­val­li­suus­lakia, myös akkutur­val­li­suus nousee sitä kautta enemmän esille vaarojen tunnis­ta­misen ohessa.

Myös EU:n vuonna 2023 voimaan­tullut akkua­setus pakottaa yrityksiä entistä enemmän huomioi­maan akkujen ja paris­tojen koko elinkaaren hankin­nasta kierrätykseen.
Pakkanen uskoo, että sääntely kiristyy entisestään.

– Sääntely ja standar­dien määrä lisääntyy varmasti. Esimer­kiksi lataus­tur­val­li­suu­teen tullaan kiinnit­tä­mään entistä enemmän huomiota. Varmasti myös ympäristö- ja työtur­val­li­suus­vaa­ti­mukset kasvavat entisestään.

Lue lisää akkutur­val­li­suus­hank­keesta täältä.