Harva riskien arviointi huomioi ilmas­ton­muu­toksen haitat

Työnan­ta­jalla on lakisää­teinen velvol­li­suus selvittää ja arvioida työpaikan haitta- ja vaara­te­kijät, jotka voivat vaikuttaa työnte­ki­jöiden tervey­teen tai turval­li­suu­teen. Ilmas­ton­muutos lisää työpai­koilla haitta- ja vaara­te­ki­jöitä, joita työpaik­kojen riskien arvioin­nissa pitäisi ottaa huomioon. Mutta vasta pienellä osalla työpai­koista tällaiset seikat ovat vakiin­tu­neet osaksi riskiarviointia.

Ilmas­ton­muutos lisää monen­laisia haittoja työpai­koilla. Näkyvim­mästä päästä on kuumuus. Kesän pitkät helle­jaksot yleis­tyvät ja sen tuoma lämpö­kuor­mitus on haittana sekä sisä- että ulkotöissä. Myös auringon lisään­tyvä UV-säteily tuottaa ongelmia.
SAK:n työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Anne Mironen muistuttaa lämpö­tilan nousun aiheut­ta­mista moninai­sista haitoista.

– Kuivuuden lisään­ty­minen kuumina kausina on myös yksi haaste. Teolli­suus­liiton aloil­lakin esimer­kiksi kaivok­sissa pöly lisääntyy aiheut­taen ongelmia, Mironen sanoo.

– Myös biolo­giset riskit voivat lisääntyä. Kun lämpö­tila nousee ja kosteus lisääntyy, erilaiset taudit voivat levitä erilaisten hyönteisten kautta.

Ilmas­ton­muu­tok­seen kuuluvat myös sään ääri-ilmiöiden lisään­ty­minen sekä lämpö­tilan vaihtelut.

– Meillä Suomessa esimer­kiksi liukkauden lisään­ty­minen talvisin aiheuttaa tapaturmia. Myös äkilliset sääil­miöt, kuten myrskyt, voivat aiheuttaa erilaisia poikkeus­ti­lan­teita ja turvallisuushaasteita.

Talveen liittyy myös lumen vähyys, minkä vuoksi päivät voivat olla aiempaa synkempiä. Tämä saattaa lisätä ihmisillä mielen­ter­vey­del­lisiä haasteita.

Mirosen mukaan ilmas­ton­muu­toksen aiheut­ta­mien riskien huomioi­minen työtur­val­li­suu­dessa on edelleen pääasiassa reaktii­vista eli tilan­tei­siin reagoivaa. Muutos tapahtuu hiljalleen.

– Lain mukaan työpai­koilla pitää tehdä vaarojen arviointi yhteis­toi­min­nassa henki­löstön edusta­jien kanssa. Arvioin­nissa on tarpeen huomioida myös ilmas­ton­muu­toksen mahdol­liset työtur­val­li­suu­teen vaikut­tavat riskit, mietit­tävä miten riskejä ennal­taeh­käis­tään ja miten niihin varau­du­taan, Mironen toteaa.

– Myös työter­veys­huollon työpaik­ka­sel­vi­tyk­sissä työsken­te­ly­olo­suh­teiden tervey­teen vaikut­tavat tekijät pitää huomioida. Toki työan­tajan pitää myös osata vaatia, että selvi­tyk­sissä ne otetaan huomioon.

JÄSENILTÄ ALOITE ILMASTONMUUTOSKURSSILLE

Teolli­suus­liitto järjestää elokuussa Ilmasto muuttuu – muuttuuko työelämä ‑kurssin. Teolli­suus­liiton koulu­tus­asian­tun­tija Sari Helminen kertoo, että vuonna 2025 pilotoitu kurssi paketoi­tiin jäsenten aloitteesta.

– Kurssi lähti suorasta tarpeesta. Toki olimme tätä koulu­tusyk­si­kössä pohti­neet pitkään, mutta varsi­nai­sesti vuoden 2024 liitto­ko­kouk­sessa kurssin tarve tuli esille jäsenis­töltä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten jäsenten liitto toimii, Helminen sanoo.

Murikka-opistossa järjes­tet­tä­vällä kurssilla käydään läpi ilmas­ton­muu­toksen ja vihreän siirtymän perus­kä­sit­teitä sekä kehitys­kul­kuja ja raken­teita. Kurssi­laiset oppivat käsit­te­le­mään ilmas­ton­muu­tosta työsuojelukysymyksenä.

– Kurssi on tärkeä siksi, että vaikka työpai­koilla on tehty paljon ympäris­tö­asioiden eteen, kurssi ohjaa jäsen­kun­taamme vaikut­ta­maan siihen, miten tätä työtä työpai­koilla tehdään, Helminen pohtii.

– Kurssin käyneet osaavat vaatia työpai­kalla enemmän ja perus­tella meille työnte­ki­jöille reilumman vaihtoehdon vihreän siirtymän keskusteluissa.

Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ilmasto-muuttuu