Liitossa
Saksalaisnuoret saivat uusia näkökulmia ammattiyhdistystoimintaan – ”Viikko ollut todella antoisa”
Saksalaisen IG Metallin nuorisoryhmän Suomen vierailu avasi nuorille verkostoitumismahdollisuuksia ja tutustumista ammattiyhdistystoimintaan ulkomailla.
Saksalaisen teollisuusalojen ammattiliiton IG Metallin ja Teollisuusliiton vuosia jatkunut yhteistyöperinne toi ryhmän IG Metallin nuoria Suomeen syyskuun lopulla. Noin kymmenen hengen ryhmä tutustui viikon aikana useisiin Teollisuusliiton jäsenten työpaikkoihin ja liittoon Hakaniemessä.
Saksalaisen autojätti Volkswagenin eri toimipisteissä Alasaksin osavaltiossa työskentelevät Sven Ackenhausen, Oliver Jüneman sekä Sebastian Vogel kiittelivät kilvan matkan antia. Kansainvälinen verkostoituminen sekä ammattiliittotoimintaan tutustuminen ulkomailla olivat kaikilla ensisijaisimmat syyt lähteä mukaan Suomen vierailulle.
– Viikko on ollut todella antoista. On ollut kiinnostavaa nähdä, millaista on ammattiyhdistystoiminta Suomessa. Se eroaa Saksaan verrattuna muun muassa siinä, että Saksassa on hyvin vahva kulttuuri nuoriso- ja yritysneuvostoihin, joista käsin edunvalvontaa tehdään, Ackenhausen sanoo.
Ackenhausen on yksi 15:sta nuorisoedustajasta VW:n tuotannon ydintehtaalla Wolfsburgissa Saksassa. Hänen tehtävänään on toimia nuorten työntekijöiden, oppisopimuskoulutettavien ja muiden opiskelijoiden luottamushenkilönä tehtaalla.
Sebastian Vogel puolestaan on duale-opiskelija. Se tarkoittaa, että hän opiskelee korkeakoulussa ja tekee pitkiä harjoittelujaksoja VW:n Osnabrückin tehtaalla.
– Olemme saaneet tutustua useisiin yrityksiin Suomessa ja erilaisiin toimintamalleihin. Tämä on ollut todella kiinnostavaa, Vogel pohtii.
– Olen ollut vaikuttunut, miten monissa yrityksissä työturvallisuus on todella korkealla tasolla. Kyllä meilläkin työturvallisuus on korkealla. Mutta olemme nähneet suomalaisyrityksissä niin alhaisia työtapaturmatilastoja, että me olemme niistä vielä kaukana.
AUTOJÄTTI NUKAHTI HETKEKSI
Koska kaikki kolme vierailijaa työskentelevät Saksan suurimman autoalan työnantajan palveluksessa, ei voi olla kysymättä heiltä näkemyksiä Saksan autoteollisuuden ongelmistasekä VW:n vaikeuksista. Vaikka ongelmat ulospäin näyttävät syviltä, nuoret suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuteen.
– Ongelmat esimerkiksi VW:llä ovat monisyisiä. Osittain ne johtuvat maailmantalouden vaikeuksista ja kuluttajien vähäisistä kulutushaluista. Osittain ongelmat ovat myös itseaiheutettuja, sillä VW on panostanut liikaa ylemmän hintaluokan autoihin ja jättänyt kuluttajien kukkarolle sopivammat automallit vähemmälle, Oliver Jüneman analysoi.
Jünemanin mukaan VW nukahti kilpailussa kiinalaisia autotuottajia vastaan. Ackenhausen on nukahduksesta samaa mieltä. VW on vastikään julkistanut uuden tuotantosuunnitelman, joka tuo markkinoille enemmän tavallisten kuluttajien haluamia automalleja.
– VW on tehnyt virheitä. Mutta uskon, että yritys on niistä oppinut ja olen luottavainen, että VW pystyy pitämään asemansa, Ackenhausen arvioi.
SAKSALAISNUORISTA NOPEASTI JÄSENIÄ
Ackenhausen, Jüneman ja Vogel arvioivat, että ammattiyhdistystoiminta työpaikoilla taistelee niin Saksassa kuin Suomessa osittain samoista asioista – ammattiliittojen jäsenpidossa on haasteita, järjestäytymisaste työpaikoilla heikkenee ja ammattiliitojen voima vähenee.
Suomessa ammattiliitot ovat jo pitkään kokeneet haasteita houkutella nuoria jäseniksi. Tämä ei ole Saksassa yhtä suuri ongelma.
Ackenhausen muistuttaa, että Saksassa nuoret tulevat Suomea nopeammin tietoisiksi ammattiliitoista ja niiden tehtävien tärkeydestä aikaisen työelämäkytköstensä kautta. Saksassa on hyvin tavallista, että useat tutkintomuodot pitävät sisällään pitkiä työharjoittelujaksoja, jotka tutustuttavat nuoret hyvin aikaisessa vaiheessa yrityksiin.
– Saksassa nuoret opiskelevat ammattiin usein suoraan yrityksissä. Tässä on tiivis liitoskohta myös ammattiliittoihin, jolloin nuoret näkevät ja ymmärtävät liittojen työn tärkeyden työelämässä, Ackenhausen sanoo.
Haasteita on toki nuorisojäsenyyksissä Saksassakin. Vaikka Vogelin mukaan IG Metall pystyy tällä hetkellä pitämään kohtalaisen hyvin kiinni jäsenistään, monilla muilla ammattiliitoilla on ongelmia. Äärioikeiston kannatuksen nousu on tehnyt sen, että ammattiliitoilla on ollut haasteita asemoida itseään uudessa poliittisessa kentässä.
– Mutta onneksi vielä on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät ammattiliittojen ja järjestäytymisen tärkeyden, Vogel pohtii.
– Suurissa, korkeasti järjestäytyneissä yrityksissä uusien jäsenten saaminen on helpompaa. Haaste on pienemmissä ja matalan järjestäytymisasteen yrityksissä. Näissä yrityksissä ammattiliitoilla on vielä työtä tehtävänään, miettii puolestaan Jüneman.
