Moni­naista edun­val­von­taa työpaikoilla

Ruot­sissa on oma luot­ta­mus­mies­laki, fört­roen­de­man­na­la­gen. Se takaa ammat­ti­lii­ton luot­ta­mus­hen­ki­lölle oikeu­den hoitaa työpai­kan asioita työajalla. Laki antaa oikeu­den vapaa­seen esimer­kiksi ay-koulu­tuk­seen. Tällöin liitto korvaa mene­te­tyn palkan. Luot­ta­mus­hen­ki­löllä on irtisanomissuoja.

Erityi­siä pääluot­ta­mus­hen­ki­löitä ei Ruot­sissa yleensä ole. Tehtä­västä vastaa ammat­tio­sas­ton puheen­joh­taja. IF Metall ‑liiton eri tehtä­vissä työpai­koilla toimii 26 000 ihmistä.

Norjan työym­pä­ris­tö­laki edel­lyt­tää yrityk­siltä erit­täin katta­vaa yhteis­työtä työn­te­ki­jöi­den luot­ta­mus­hen­ki­lön kanssa. Työeh­to­so­pi­muk­set täyden­tä­vät oikeuk­sia ja salli­vat käyt­tää työai­kaa edunvalvontaan.

Aina tilanne ei ole näin hyvä.

Tans­kassa työpaik­ko­jen luot­ta­mus­hen­ki­lö­jär­jes­telmä muis­tut­taa Suomea. Työai­kaa voi käyt­tää tehtä­vään. Lisäksi teol­li­suu­den pääso­pi­mus määrää vapaa-ajan käytöstä 1 200–4 400 euron vuosit­tai­sen palk­kion. Sen maksaa alan koulutusrahasto.

Saksassa on valittu jo 105 vuotta yritys­neu­vos­toja. Sellai­nen voidaan perus­taa yli viiden työn­tekijän yrityk­siin. Neuvos­toja toimii­kin maassa yli satatuhatta.

Laki antaa vaaleilla vali­tuille neuvos­toille laajat oikeu­det tietoi­hin yrityk­sen talou­desta sekä päätös­val­taa moniin käytän­nön asioi­hin, kuten työtun­tien sijoit­te­luun ja bonuksiin.

Yritys­neu­vos­ton puheen­joh­taja vastaa taval­laan suoma­laista pääluot­ta­mus­hen­ki­löä. Hänellä ja muilla neuvos­ton jäse­nillä on irti­sa­no­mis­suoja kautensa ajan ja vuosi sen jälkeen.

Aina tilanne ei ole näin hyvä. Naapu­ris­samme Virossa on ollut pari näky­vää ay-luot­ta­mus­hen­ki­lön irtisanomistapausta.

Yhdys­val­loissa työpai­kan luot­ta­mus­hen­ki­löi­den valin­taa on hanka­loi­tettu tarkoilla ehdoilla. Työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia valvoo NLRB-virasto, jonka maan nyky­johto on halvaan­nut­ta­nut. Edes viras­ton verk­ko­sivu ei enää toimi.