TEKNOLOGIASEKTORI: ”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet”

Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä.

29.4.2021

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia.

– Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen.

– Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA

Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus.

– Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla.

Pelti- ja teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä.

Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI

Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen.

– Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

– Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa.

Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä.

– Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo.

Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli.

Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta.

– Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo.

Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin.

– Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa.

Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin.

– Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo.

RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS

Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen.

– Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa.

Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille.

– Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus.

– Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo

AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI

Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa.

– Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii.

Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa.

– Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIASEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
Teknologiateollisuus 71 420
Malmikaivokset 1 576
Pelti- ja teollisuuseristysala 1 247
Puolustusministeriön työpaikat 9
Yhteensä 74 252

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

TOIMIJA: Jukka Kostiainen: ”Järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää”

JUKKA KOSTIAINEN

Pääluottamusmies
Versowood Oy, Vierumäki

4.3.2021

”Kaikki alkoi, kun sain puhelinsoiton Tampereelta [Teollisuusliiton järjestämistoimitsijalta] Jussi-Pekka Ahoselta kiinnostaisiko lähteä järjestäjäharjoitteluun. Aluksi viikon kurssilla opeteltiin perusasiat, sitten hyppäsin Jussi-Pekan mukaan. Hänen ohjauksessaan tehtiin edunvalvontakampanja Vierumäelle. Hän oli iso apu ja on mahtava persoona.

Versowoodilla Vierumäellä meillä on kaksi sahaa ja 200 työntekijää. Sahataan puutuotteita ja jatkojalostetaan liimapuuta. Tehdään esimerkiksi liimapalkkeja, puusiltaelementtejä ja katuvalojen sekä puhelinlinjojen pylväitä.

Käytiin alkuun ihmisten kanssa kahvilla, koitettiin tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat työntekijöiden mielessä. Sitten tehtiin edunvalvontakysely, jolla kontaktoitiin jokainen työntekijä naamatusten. Esiin nousivat pekkaset, niiden maksutapa ja tasapuolinen saaminen. Osa tavoitteista saatiinkin läpi. Ideana oli saada porukka osallistumaan.

Järjestämisen kautta vahvistetaan jäsenmäärää työpaikalla, työoloja ja työehtoja sitä kautta. Meilläkin oli järjestäytymisaste 66 prosenttia, kun aloitettiin. Nyt jo yli 90 prosenttia.

Järjestäjän tehtävä on jäsenhankintaa, muttei pelkästään sitä. Näytetään, miten yksittäisen ihmisen ajatusmaailma vaikuttaa, tehdään liittoa ja edunvalvontaa näkyvämmäksi.

Jos saa tällaisen mahdollisuuden järjestäjäharjoitteluun, niin ei kannata empiä, kannattaa lähteä mukaan.

Minulla oli harjoittelun tavoitteena mennä katsomaan, mitä se järjestäminen on. Huomasin, että se on tosi mukavaa työtä. Kolme kuukautta olin 80 prosenttia ajasta oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta opin itsestäni uutta koko ajan. Jokaisen luottamusmiehen pitäisi tehdä järjestäjän työtä oman työn ohella. Järjestää ja myllätä ammattiosastoa.

Jäsenhankinta perustuu siihen, että kun työkaverilla on joku ideologinen, ulkoinen tai sisäinen syy, miksi hän ei kuulu liittoon, sitä vastaväitettä koitetaan purkaa, perustellusti. Aika usein se onnistuu, jossain tapauksissa ei onnistu. Pitää olla vain itse henkisesti läsnä, kuunnella, mitä toisella on asiaa.

Metsäteollisuuden ilmoitus, ettei se enää tee yleissitovaa työehtosopimusta, tarkoitti, että järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää, se on ainut keino vaikuttaa. Ja se on tarkoittanutkin työntekijäpuolelle aika huimaa nousua järjestäytymisasteessa. Me ollaan kaikki saman asian takana, se antaa painetta työnantajapuolelle. Onhan sen merkitys aivan valtava.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA LAURI ROTKO

Käytä sananvapauttasi, mutta älä solvaa tai loukkaa

Taitava julkisuuden käyttö saattaa olla tehokasta edunvalvontaa.

Sananvapaudella on keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa – ja myös työelämässä. On tärkeää, että epäkohtia nostetaan esiin. On kaikkien etujen mukaista, että tärkeitä päätöksiä käsitellään monelta kantilta ja päätösten tekijöiltä vaaditaan perusteita valinnoilleen.

Esimerkiksi työelämän kriisitilanteissa, tyypillisesti yt-neuvotteluissa, on välttämätöntä, että henkilöstön edustajat tuovat esille omia tuntojaan ja vaihtoehtojaan. Luottamusmiesten kannattaa mieltää, että taitava julkisuuden käyttö saattaa olla tehokasta edunvalvontaa.

Sananvapauden ympärillä on kuitenkin melkoinen lakiviidakko, joka voi aiheuttaa epävarmuutta. Siitä saattaa seurata pelotevaikutus, joka pahimmillaan tukkii suut. Jotta niin ei kävisi, on tärkeä tuntea sananvapauteen liittyvät säädökset.

SANANVAPAUTEEN KUULUU VASTUU

Sananvapauteen kuuluu myös kärjekkäiden ja provosoivien ilmaisujen esittäminen, kunhan ei ylitetä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä. Vastuu onkin olennainen osa sananvapautta – se unohdetaan liian usein. Jokainen, joka seuraa Facebookia, lehtien kommenttipalstoja tai Twitteriä, tietää, miten vihaista ja repivää sanankäyttö saattaa olla. Ylilyöntejä on päivittäin. Niihin syyllistyneet puolustautuvat usein vetoamalla sananvapauteen. Siitä onkin perustuslaissa erittäin selkokielinen pykälä:

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Tuolta pohjalta usein ajatellaan, että Suomessa on täydellinen sananvapaus. Että voi kirjoittaa tai sanoa ihan mitä tahansa. Se ei pidä paikkaansa. Nimittäin monissa muissa laeissa, varsinkin rikoslaissa, on lukuisia rajoitteita. On täysin ymmärrettävää, että sananvapautta ei saa käyttää esimerkiksi rikokseen yllyttämiseen, yksityiselämän loukkaamiseen, kunnianloukkaukseen, uskonrauhan rikkomiseen tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

ERITYISRAJOITUKSIA TYÖELÄMÄSSÄ

Työelämään liittyy erikseen sananvapautta rajaavia säädöksiä. Työntekijä ei työsopimuslain mukaan saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Niillä tarkoitetaan yrityksen sopimuksia, organisaatiota, markkinointia ja hintapolitiikkaa koskevaa tietoa sekä teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä salaisuuksia.

Työnjohto- eli direktio-oikeus on työsopimuslain työnantajalle takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä. Samalla työntekijä, työsopimuksen toinen osapuoli, sitoutuu tekemään työtä työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua korvausta vastaan – vieläpä kuuliaisesti.

Edelleen työsopimuslain mukaan työntekijällä on yleinen lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä vaadittavan menettelyn kanssa.

Työnantaja ei saa työjohto-oikeuden tai lojaliteettivelvoitteen nojalla rajoittaa työntekijöiden mielipiteiden ilmaisua, poliittista toimintaa tai ay-toimintaa.

Direktio-oikeus ja lojaliteettivelvollisuus ovat käsitteitä, joiden sisältöä ja rajoja ei ole etukäteen selvästi määritelty. Keskeinen kysymys kuuluu, mikä on yrityksen edustajan työnjohto-oikeuteen tai lojaliteettiin perustuva valta puuttua työntekijän sananvapauteen. Siihen ei ole selvää vastausta.

Mutta: Työnantajan sananvapautta koskevien määräysten ja ohjeiden pitää liittyä työn suorittamiseen. Lisäksi on huomioitava, että direktio-oikeuteen liittyy syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Se tarkoittaa sitä, että työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan mielipideasioissa. Työnantaja ei siis saa käyttää direktio-oikeutta syrjintään johtavalla tavalla. Jos käyttää, niin joutuu tekemisiin yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain kanssa.

Kaikkinensa työnantaja ei saa työnjohto-oikeuden tai lojaliteettivelvoitteen nojalla rajoittaa työntekijöiden mielipiteiden ilmaisua, poliittista- tai ay-toimintaa. Työntekijällä on siten lähtökohtaisesti oikeus ilmaista mielipiteensä työnantajastaan – kunhan mielipide ei ole työantajaa vahingoittava, solvaava tai erityisen loukkaava.

Lisäksi pitää huomioida, että joskus työntekijällä voi olla myös lakiin perustuva oikeus tehdä viranomaiselle ilmoitus työpaikan epäkohdista. Tällainen oikeus voi perustua esimerkiksi työturvallisuuslainsäädäntöön.

 

ESIMERKKEJÄ ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ

Perustuslain ihanteellinen sananvapauspykälä on siis ristiriidassa muiden lakien kanssa. Siitä seuraa, että joskus sananvapauden rajoja joudutaan ratkomaan oikeusistuimissa. Jos oikeuteen joudutaan, toisessa korissa ovat lojaliteettivelvoite, direktio-oikeus, salassapitovelvoite tai henkilön käyttäytyminen ja toisessa perustuslain sananvapauspykälä.

Oikeustapauksia seuranneet suomalaisjuristit ovat päätyneet siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa painottuu sananvapaus. Suomessa tehdyissä ratkaisuissa tilanne on toinen – etusijalla ovat olleet lojaliteetti ja direktio-oikeus. Ay-liikkeen juristien kannattaa panna tämä havainto korvan taakse.

Posti antoi kirjallisen varoituksen luottamusmiehelle tämän kerrottua sanomalehdelle postinjakelun ongelmista. Jutussa kritisoitiin työnantajaa päätöksestä vähentää resursseja, mikä oli suututtanut asiakkaita, jotka jopa olivat uhanneet jakajia. Kyseessä oli luottamusmiehen mielestä siis yleisen sananvapauden lisäksi normaali edunvalvonta. Posti puolestaan perusteli varoitusta salassapito- ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisella.

Ammattiliitto PAU ei nähnyt varoitukselle perusteita. Oikeusjuttua asiasta ei kuitenkaan nostettu, vaan PAU vei asian Julkisen sanan neuvostoon, joka asettui luottamusmiehen puolelle. Haastattelussa kerrottiin asioita, joilla JSN:n mukaan on yleistä yhteiskunnallista merkitystä. JSN:n mielestä varoituksen antaminen oli sananvapauteen kohdistuva toimenpide.

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus ilmaista mielipiteensä työnantajastaan – kunhan mielipide ei ole solvaava tai erityisen loukkaava.

Helsingin käräjäoikeudessa oli tapaus, jossa koruliikkeen työntekijä oli perustanut Facebook-sivun, jossa kerrottiin koruliikkeen kohtelevan työntekijöitään epäasiallisesti. Liikkeen nimi mainittiin. Lisäksi väitettiin, että ketju irtisanoo määräaikaisia työntekijöitä ilman perusteita. Siksi Fb-sivulla kehotettiin asiakkaita boikotoimaan yritystä.

Yritys vaati 5 000 euron vahingonkorvauksia negatiivisen kirjoittelun takia. Työntekijä vetosi sananvapauteen, ja se auttoi osaksi. Työntekijää ei nimittäin tuomittu maksamaan korvauksia, koska yritys ei pystynyt näyttämään toteen, että se olisi kärsinyt kirjoituksista johtuvia taloudellisia menetyksiä. Oikeus kuitenkin katsoi, että työntekijä oli rikkonut lojaliteettivelvoitetta, vaikka kritiikki ei sinänsä ollut perätöntä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelemässä tapauksessa työntekijä oli tyytymätön vanhainkodin työoloihin ja katsoi, että hoidettavat eivät olleet saaneet asianmukaista hoitoa. Työntekijä oli kannellut asiasta vanhainkodin johdolle ja tehnyt rikosilmoituksen petoksesta, koska vanhainkoti ei ollut antanut luvattua hoitoa. Työntekijä oli myös levittänyt lentolehtisiä asiasta. Hänet irtisanottiin. EIT katsoi, että työntekijä ei ollut antanut vääriä tietoja. Työnantaja oli siten loukannut työntekijän sananvapautta.

 

TEKSTI TUOMO LILJA
KUVITUS EMILIE UGGLA

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.

28.10.2020

– Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet.

”Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja”, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

 

LUOTTAMUSMIES

Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.

Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä.

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo

  • työehtosopimusten noudattamista,
  • työlainsäädännön noudattamista,
  • työsopimusten ehtojen noudattamista,
  • työsuhteen muiden ehtojen noudattamista.

Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät

  • työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin,
  • yrityksen kehittämiseen,
  • paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA

Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.

Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä.

Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.

Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus.

Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.

ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ?

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.

Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista.

Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan.

HUOM!

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä.

EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI

Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää.

 

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia TÄSTÄ.

Ammattiyhdistysliikettä tarvitaan edelleen

Suurin osa suomalaisista kannattaa yleissitovia työehtosopimuksia. Suurin osa työntekijöistä haluaa, että työsuhteen isot asiat kuten palkkauksen ja työaikojen perusteet ja minimitasot sovitaan työehtosopimuksissa. Ammattiliittojen jäsenyyden antaman turvan kysyntä on voimistunut koronakriisin aikana. Samalla on kasvanut kysyntä ammattiyhdistysliikkeelle sopimuskumppanina.

Viesti on selvä. Työntekijöiden yhteiselle edunvalvonnalle ja sopimiselle eri osapuolten kesken on tarve. Siksi vuosikymmeniä jatkuneet ennustukset ammattiyhdistysliikkeen kuihtumisesta ovat tähän mennessä osoittautuneet vääriksi.

Koronakriisi on aiheuttanut yhteistoimintaneuvottelujen vyöryn. Lomautettujen työntekijöiden määrä on noussut nopeasti korkeaksi, ja kohoaa edelleen. Irtisanomisten määrä on vielä alhainen. Se kertoo siitä, että valtaosassa yrityksistä nähdään kriisin tuolle puolen. Teollisuusliiton useilla sopimusaloilla kehitys etenee kuitenkin viiveellä. Olemassa olevat tilaukset kannattelevat yrityksiä vielä jonkin aikaa. Mitä sitten seuraa, jää nähtäväksi. Ajureina toimivat toivottavasti maltti, harkinta sekä luottamus tulevaisuuteen ja omiin kykyihin ratkaista ongelmat pala kerrallaan. Panikoimiseen ei ole varaa.

Toivottavaa myös on, että kriisissä keskitytään kriisin ratkaisemiseen. Sen varjolla ei pidä ajaa muita tavoitteita kuten työntekijöiden työehtojen heikentämistä. Vakaan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kriisistä selviydytään ilman tuloerojen kasvua ja uusien jakolinjojen muodostumista.

Teollisuusliitossa ja muissa ammattiliitoissa tehdään parhaillaan lujasti töitä sen eteen, että yritykset selviytyisivät kriisistä ja ihmisillä riittäisi töitä. Tässä ponnistuksessa ovat julkisuudessa pimentoon jääneet työpaikkojen luottamushenkilöt. Heidän osaamisensa ja panoksensa on tae sille, että tarvittavat neuvottelut ja järjestelyt pystytään vallitsevassa vaikeassa tilanteessa kaikessa runsaslukuisuudessaan yrityksissä toteuttamaan.

Luottamushenkilöt tekevät merkittävää ja tulevaisuutta pohjustavaa työtä. Ilman vakiintunutta neuvottelujärjestystä ja osaavia neuvottelijoita työpaikoilla olisi todennäköisesti ajauduttu sekasortoiseen tilanteeseen. Nyt niillä vallitsee järjestys. Siksi kiitoksen soisi kantautuvan luottamushenkilöille muistakin suunnista kuin työntekijöiden keskuudesta ja ammattiliitoista. Työnantajat voisivat muistaa tämän myös silloin, kun luottamushenkilöiden palkkioista seuraavan kerran kriisin jälkeen neuvotellaan.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

Nina Laine: Työ muuttuu – edunvalvonta säilyy

Ensimmäisen kerran näimme tänä talvena lunta, kun matkasimme tammikuun lopussa Lahteen koko kansainvälisen yksikön voimin kouluttamaan ammattiosastojen kansainvälisiä vastaavia. Samalla osallistuisimme Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:n kaksipäiväiseen solidaarisuuspäivään.

Koulutukseen osallistui 17 kansainvälistä vastaavaa. Ohjelmassa oli asiaa yritysvastuulain valmistelusta sekä tulevien aluefoorumien kansainvälisten teemojen valmistelu. Olimme saaneet mukaan myös kaksi SASK:n aluekoordinaattoria. Marlon Quesada kertoi värikkäästi ja mielenkiintoisesti Kaakkois-Aasian tilanteesta. Hänen kotimaassaan Filippiineillä on presidenttinä ollut vuodesta 2016 lähtien populistinen Rodrique Duterte, jonka vaaliteemana oli huumeiden vastaisuus.

Valintansa jälkeen hän on julkisesti kehottanut tappamaan kaikki huumeriippuvaiset ja huumekauppiaat. Siinä sivussa on tapettu viattomiakin.

Mosambikin tilannetta valotti Afrikan aluekoordinaattori Simiao Simbine. Mosambik on maailman köyhimpiä maita, joka kärsii yhä sisällissodan jälkeisestä poliittisesta, sotilaallisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Teollisuusliitolla on hankkeet Mosambikissa ja Malawissa.

Lahden Sibeliustalolla järjestetyt Solidaarisuuspäivät avasi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Hän puhui lämpimästi kehitysyhteistyön puolesta, mikä oli pitkästä aikaa lupaavaa, sillä hänen edeltäjiensä painotukset olivat aivan toisenlaisia. Työn tulevaisuudesta maailmalla puhui hauskaan ja värikkääseen tyyliin entinen Uni Global Unionin (palvelupuolen maailmanjärjestö) pääsihteeri Philip Jennings. Hän korosti rauhan ja rakkauden merkitystä Beatlesia siteeraten.

Pääasiana kuitenkin oli ilmastonmuutoksen uhka ja sen torjuminen.

Iltapäivällä kokoonnuttiin pientyöryhmiin. Niissä käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi ihmisoikeudet ja urheilu – jalkapallon MM-kisat Qatarissa ja Sano ei lapsityölle – miten lapsityö saadaan loppumaan.

Eduskunnan 1. varapuhemies Antti Rinne alusti aiheesta työn murroksen vaikutus ammattiyhdistystoimintaan ja ay-oikeuksien toteutumiseen. Hän kertoi, että solidaarisuus on aina ollut ay-liikkeen perusarvo niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja sellaisena sen tulee säilyäkin. Työ muuttuu ja edunvalvonta säilyy. ITUC:n (ammattiliittojen maailmanjärjestö) pääsihteeri Saran Burrow loi katsauksen työelämän ihmisoikeuksiin maailmalla. Hän painotti Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kansainvälisiä työoikeuksia. ILO:n neljä strategista tavoitetta ovat työllisyys, sosiaalinen suojelu, työmarkkinavuoropuhelu kolmikantaperiaatteella sekä työelämän periaatteiden ja oikeuksien kunnioittaminen.

Tunnelma solidaarisuuspäivillä oli lämminhenkinen. Paikalle oli tullut yli 300 osallistujaa. Keskustelin muiden muassa Kemiralla työskentelevän Aleksi Tikkasen kanssa. Hän on liiton kv-aktiivi ja osallistunut aikaisemmin SASK:n opintomatkalle Mosambikiin. Hän oli ensi kertaa mukana Solidaarisuuspäivillä ja arvioi mahdolliseksi osallistua uudelleenkin. Hänen mielestään ohjelma oli kiinnostava. Samalla hän piti erittäin mukavana, että tapasi kanssaan samalle opintomatkalle osallistuneita tuttuja.

NINA LAINE
Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

TYÖYMPÄRISTÖ: ”Gepardi” ei estä edunvalvontaa työpaikalla – jotkut työnantajat tulkitsevat turhan tiukasti

EU on säätänyt tietosuoja-asetuksen, joka tunnetaan lyhenteellä GDPR. Asetus tarkentaa tapoja, joilla ihmisistä saa kerätä ja käsitellä tietoa. Jotkut työnantajat ovat tulkinneet uutta asetusta turhan tiukasti ja kieltäytyneet antamasta työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille tietoja, joita tehtävän hoitaminen vaatii. GDPR ei ole este tarpeellisen tiedon antamiselle henkilöstön edunvalvojille.

GDPR:n taustalla on ajatus siitä, että ihmisellä tulee olla mahdollisuus suojella yksityisyyttään sekä hallita sitä, missä kaikkialla itseä koskevaa tietoa on ja kuka siihen pääsee käsiksi. Käytännössä tiedon keräämiselle ja rekisterin pitämiselle edellytetään perusteltu syy, kohteen suostumus tai sopimus (esimerkiksi työsopimuksen solmiminen) sekä selkeät toimintatavat sen suhteen, kuka tietoja pääsee näkemään ja käsittelemään.

Kuten tähänkin asti, tiedon keräämisen ja käsittelemisen sekä työntekijöiden yksityisyyden pelisäännöt tulevat tietosuojalaista (entinen henkilötietolaki) sekä laista yksityisyyden suojasta työelämässä. GDPR:n myötä lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on tehty joitain tarkennuksia, mutta mittavia muutoksia asetus ei työpaikkojen elämään aiheuta.

Työpaikalla pitää tehdä tietosuojaseloste jokaisesta rekisteristä, johon työntekijöiden tietoja kerätään. Seloste kuvaa, miksi tietoa on tarpeellista ja perusteltua kerätä ja kenellä on oikeus nähdä ja käsitellä tietoja. Tietosuojaselosteeseen on siis merkittävä, että luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat rekisterin tietoja, jos tehtävän hoitaminen sitä edellyttää. Joidenkin tietojen saamisesta on jopa sovittu työehtosopimuksissa, eikä GDPR kumoa tes-kirjauksia.

Kuten tähänkin asti, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on ehdoton vaitiolovelvollisuus edustamiensa työntekijöiden henkilötietojen suhteen. Mitä arkaluontoisemmasta asiasta on kyse, sitä suurempaa tarkkuutta on noudatettava, jotta tietoa ei kulkeudu ulkopuolisille. Käsitystä siitä, mitä on pidettävä arkaluonteisena tietona, voi hakea GDPR:n ja tietosuojalain lisäksi esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa listatuista syrjintäperusteista. Näin esimerkiksi henkilön terveydentila, mielipiteet, uskonto, perhesuhteet, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen suuntautuminen tai vastaava on arkaluonteista tietoa, jota on erityisesti varjeltava. Näitä tietoja työnantaja ei myöskään saa kerätä rekistereihinsä ilman erityisen painavaa syytä.

GDPR on vahvistanut myös rekisterinpitäjän velvollisuutta tiedottaa keräämästään tiedosta. Informoinnin tulee olla jatkuvaa ja aktiivista toimintaa, jotta tiedonkeruun kohteet voivat aidosti tietää, mitä tietoa itsestä kertyy ja kuka sitä käsittelee.

TEKSTI SAILA RUUTH
Kirjoittaja on Teollisuusliiton työympäristöyksikön sosiaali- ja työympäristöasiantuntija.

KUVITUS PENTTI OTSAMO

Lue lisää: www.tietosuoja.fi/GDPR

Edunvalvontakoulutusta venäjäksi: ”Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille”

Ay-asiat aukenevat, kun niistä kerrotaan omalla äidinkielellä tai vahvimmalla vieraalla kielellä. Teollisuusliitto järjesti menneenä viikonloppuna 24.–25.11. ensimmäistä kertaa edunvalvontakoulutusta venäjänkielisille maatalous- ja puutarha-alojen jäsenille.

– Ukrainassa ay-liikkeen merkitys on käytännöllisesti katsoen nolla. Ainakin niillä aloilla, missä minä olen ollut töissä.

– Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille. Siksi maksan mielelläni jäsenmaksuni.

Näin arvioi Ukrainasta kotoisin oleva Sergei Muzytshenko, joka puolisen vuotta sitten päätti liittyä Teollisuusliittoon. Hän työskentelee Salossa vihannesviljelytilalla.

Ukrainasta kotoisin olevan Sergei Muzytshenkon mukaan hänen kotimaassaan ay-liikkeellä ei ole juuri mitään merkitystä palkansaajien edunvalvonnassa. KUVA JYRKI LUUKKONEN

– Alun perin lähdimme autolla kotimaastamme Suomeen marjoja poimimaan. Ymmärsimme, että meidän on Ukrainassa mahdotonta saavuttaa kunnollista elämisen tasoa.

– Etsimme netistä työpaikkaa Suomesta ja löysimme vihdoin vihannestilan, joka suostui ottamaan meidät töihin. Nyt meillä on kolmas vuosi menossa Suomessa, emmekä enää halua palata kotimaahamme.

Muzytshenko kertoi tarinaansa Teollisuusliiton Tampereella järjestämällä kurssilla, johon osallistui muutaman kymmenen jäsentä, joiden äidinkieli – tai toinen kieli – on venäjä. He kaikki ovat töissä maatalous- ja puutarha-aloilla. Kurssilla he saivat rautaisannoksen tietoa työehtosopimuksista sekä suomalaisesta ay-liikkeestä.

LIITTO, TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ, TYÖEHTOSOPIMUS, TYÖSOPIMUS…

Suomalaiseen työelämään tulee kaiken aikaa lisää väkeä muista maista. Monet tulevat Itä-Euroopasta, jossa on vähän kokemuksia ay-liikkeen edunvalvonnasta ja sopimuspohjaisesta työelämästä.

– Monet edunvalvonnan ja työlainsäädännön asiat ovat näille ihmisille aivan uusia. Siksi yritän vääntää heille rautalangasta, mitä ay-liike tekee, miten sopimukset ja lait suojaavat työntekijää ja kuinka voi puolustaa oikeuksiaan, valaisi kurssin sisältöä sen vetäjä, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama. Hän luennoi ja vastaili kysymyksiin koko viikonlopun ajan sujuvalla venäjänkielellä.

Sopimusasiantuntija Riikka Vasama Teollisuusliitosta esitteli sujuvalla venäjänkielellä työehtosopimusten sisältöä kuulijoilleen. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Kurssin osanottajat tuntuivat olevan mielissään siitä, että he saivat kurssitusta kielellä, jota he ymmärtävät ongelmitta. Monen kielitaito on yhä puutteellinen, vaikka he ovat asuneet jo vuosia Suomessa. Nyt sukeltaminen ay- ja tes-maailmaan onnistui heille tutulla kielellä, mikä tuntui avaavan monta lukkoa.

– Venäjänkieliset jäsenet kyselivät ahkerasti ja heidän tiedonjanonsa on valtava. Kun Suomessa työskentelee yhä enemmän maahanmuuttajia ja varsinkin venäjänkielisiä, on heidän perehdyttämisensä ay-liikkeen edunvalvontaan tarpeellista, Vasama painotti.

Yksi kurssin osanottajista oli vuoden verran pysyvästi Suomessa asunut 29-vuotias Yevheniia, joka haluaa esiintyä pelkällä etunimellään. Yevheniia on Ukrainassa suorittanut yliopistotutkinnon journalistiikassa, mutta hän ei ole työskennellyt päivääkään toimittajana. Nyt hän on töissä miehensä kanssa Vaasan seudulla kasvihuoneella.

– Minua miellyttää, että Suomessa palkat ja työehdot on säännelty selkeästi laeissa ja sopimuksissa. Sain juuri työehtosopimuksen venäjäksi ja aion perehtyä siihen tarkasti.

Yevheniia työskentelee Vaasan seudulla kasvihuoneella. Hän lupasi ottaa venäjännetyn työehtosopimuksen iltalukemisekseen. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Yevheniian mielestä on erinomainen asia, että Suomessa on vahva ay-liike, joka pitää työntekijöiden puolta. Hän pitää valitettavana, että monet venäjänkieliset eivät ole vielä liittyneet liittoon.

– Monet eivät oikein uskalla lähestyä ay-liikettä, koska eivät osaa kieltä tarpeeksi. Meillä on paljon ystäviä, jotka eivät ole liittyneet liittoihin. Nyt me aiomme kertoa heille, mitä ay-liikkeellä on tarjota jäsenilleen.

Sergey Muzytshenko ei ole vielä kertonut työnantajalleen liittoon kuulumisestaan.

– Kerron tämän ilosanoman työnantajalle vähän myöhemmin, Muzytshenko nauraa.

– Siihen asti maksan itse jäsenmaksut, joten työnantajan ei tarvitse niitä pidättää palkastani.

”YHDESSÄ SAAMME ENEMMÄN AIKAAN”

Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Valeri Surzhko, 42, kokeili kotimaassaan onneaan bisneksessä. Ensin liiketoimet menivät hyvin, mutta sitten myötätuuli kääntyi vastaiseksi.

– Ukrainassa en nähnyt mitään mahdollisuutta hankkia itselleni ja perheelleni kunnon toimeentuloa. Niinpä tulin Suomeen, jossa pääsin ensin töihin turkistarhalle. Nyt olen vaihtanut sikatilalle. Minulla on jo kahdeksas vuosi menossa Suomessa.

Surzhko on ehtinyt asettautua jo niin tukevasti Suomeen, että hän on ostanut – lainarahalla, kuten hän tarkentaa – omakotitalon Forssasta. Perheen kaksi lasta käyvät koulua ja osaavat jo hyvin suomea. Jopa niin hyvin, että lukevat Tekijä-lehteä ja kertovat juttujen pääsisällön vanhemmilleen, joilla suomenkieli on vielä opiskeluvaiheessa.

– Tykkään asua Suomessa eikä Ukrainaan palaaminen ole mielessäni. Tulevaisuudesta en osaa sanoa. Sukulaiseni ovat kaikki Ukrainassa, joten jos asiat kotimaassani rupeaisivat menemään hyvin, saatan joskus vielä palatakin.

”Työnantajalla ei ollut moittimista kun kerroin hänelle liittyneeni ammattiliittoon”, sanoo Forssassa asuva Valeri Surzhko. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton järjestämää seminaaria Surzhko kehui erittäin antoisaksi.

– Olen oppinut täällä paljon uutta ja hyödyllistä. Suomeksi en ole pystynyt työehtosopimusten kiemuroita ymmärtämään, mutta nyt kun niistä on kerrottu venäjäksi, olen tajunnut monta juttua ihan uudella tavalla.

Surzhkosta on Suomessa tullut vankka ay-jäsenyyden puoltaja. Hän lupaa houkutella kavereitaankin liiton jäsenyyteen.

– Työnantaja ei pitänyt pahana liittoon liittymistäni. Hän sanoi, että se on minun oikeuteni, kuten se tietysti onkin.

TEKSTI ESA TUOMINEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Индустриальный профсоюз Финляндии впервые организовал обучение по профсоюзным делам и условиям труда для русскоязычных членов сельскохозяйственного и садоводческого сектора. Читайте в интернет-газете, что Сергей, Евгения и Валерий расскажут о своей работе в Финляндии. (Tekijä 11.12.2018)