Ay-asiat aukenevat, kun niistä kerrotaan omalla äidinkielellä tai vahvimmalla vieraalla kielellä. Teollisuusliitto järjesti menneenä viikonloppuna 24.–25.11. ensimmäistä kertaa edunvalvontakoulutusta venäjänkielisille maatalous- ja puutarha-alojen jäsenille.

– Ukrainassa ay-liikkeen merkitys on käytännöllisesti katsoen nolla. Ainakin niillä aloilla, missä minä olen ollut töissä.

– Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille. Siksi maksan mielelläni jäsenmaksuni.

Näin arvioi Ukrainasta kotoisin oleva Sergei Muzytshenko, joka puolisen vuotta sitten päätti liittyä Teollisuusliittoon. Hän työskentelee Salossa vihannesviljelytilalla.

– Alun perin lähdimme autolla kotimaastamme Suomeen marjoja poimimaan. Ymmärsimme, että meidän on Ukrainassa mahdotonta saavuttaa kunnollista elämisen tasoa.

– Etsimme netistä työpaikkaa Suomesta ja löysimme vihdoin vihannestilan, joka suostui ottamaan meidät töihin. Nyt meillä on kolmas vuosi menossa Suomessa, emmekä enää halua palata kotimaahamme.

Muzytshenko kertoi tarinaansa Teollisuusliiton Tampereella järjestämällä kurssilla, johon osallistui muutaman kymmenen jäsentä, joiden äidinkieli – tai toinen kieli – on venäjä. He kaikki ovat töissä maatalous- ja puutarha-aloilla. Kurssilla he saivat rautaisannoksen tietoa työehtosopimuksista sekä suomalaisesta ay-liikkeestä.

LIITTO, TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ, TYÖEHTOSOPIMUS, TYÖSOPIMUS…

Suomalaiseen työelämään tulee kaiken aikaa lisää väkeä muista maista. Monet tulevat Itä-Euroopasta, jossa on vähän kokemuksia ay-liikkeen edunvalvonnasta ja sopimuspohjaisesta työelämästä.

– Monet edunvalvonnan ja työlainsäädännön asiat ovat näille ihmisille aivan uusia. Siksi yritän vääntää heille rautalangasta, mitä ay-liike tekee, miten sopimukset ja lait suojaavat työntekijää ja kuinka voi puolustaa oikeuksiaan, valaisi kurssin sisältöä sen vetäjä, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama. Hän luennoi ja vastaili kysymyksiin koko viikonlopun ajan sujuvalla venäjänkielellä.

Kurssin osanottajat tuntuivat olevan mielissään siitä, että he saivat kurssitusta kielellä, jota he ymmärtävät ongelmitta. Monen kielitaito on yhä puutteellinen, vaikka he ovat asuneet jo vuosia Suomessa. Nyt sukeltaminen ay- ja tes-maailmaan onnistui heille tutulla kielellä, mikä tuntui avaavan monta lukkoa.

– Venäjänkieliset jäsenet kyselivät ahkerasti ja heidän tiedonjanonsa on valtava. Kun Suomessa työskentelee yhä enemmän maahanmuuttajia ja varsinkin venäjänkielisiä, on heidän perehdyttämisensä ay-liikkeen edunvalvontaan tarpeellista, Vasama painotti.

Yksi kurssin osanottajista oli vuoden verran pysyvästi Suomessa asunut 29-vuotias Yevheniia, joka haluaa esiintyä pelkällä etunimellään. Yevheniia on Ukrainassa suorittanut yliopistotutkinnon journalistiikassa, mutta hän ei ole työskennellyt päivääkään toimittajana. Nyt hän on töissä miehensä kanssa Vaasan seudulla kasvihuoneella.

– Minua miellyttää, että Suomessa palkat ja työehdot on säännelty selkeästi laeissa ja sopimuksissa. Sain juuri työehtosopimuksen venäjäksi ja aion perehtyä siihen tarkasti.

Yevheniian mielestä on erinomainen asia, että Suomessa on vahva ay-liike, joka pitää työntekijöiden puolta. Hän pitää valitettavana, että monet venäjänkieliset eivät ole vielä liittyneet liittoon.

– Monet eivät oikein uskalla lähestyä ay-liikettä, koska eivät osaa kieltä tarpeeksi. Meillä on paljon ystäviä, jotka eivät ole liittyneet liittoihin. Nyt me aiomme kertoa heille, mitä ay-liikkeellä on tarjota jäsenilleen.

Sergey Muzytshenko ei ole vielä kertonut työnantajalleen liittoon kuulumisestaan.

– Kerron tämän ilosanoman työnantajalle vähän myöhemmin, Muzytshenko nauraa.

– Siihen asti maksan itse jäsenmaksut, joten työnantajan ei tarvitse niitä pidättää palkastani.

”YHDESSÄ SAAMME ENEMMÄN AIKAAN”

Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Valeri Surzhko, 42, kokeili kotimaassaan onneaan bisneksessä. Ensin liiketoimet menivät hyvin, mutta sitten myötätuuli kääntyi vastaiseksi.

– Ukrainassa en nähnyt mitään mahdollisuutta hankkia itselleni ja perheelleni kunnon toimeentuloa. Niinpä tulin Suomeen, jossa pääsin ensin töihin turkistarhalle. Nyt olen vaihtanut sikatilalle. Minulla on jo kahdeksas vuosi menossa Suomessa.

Surzhko on ehtinyt asettautua jo niin tukevasti Suomeen, että hän on ostanut – lainarahalla, kuten hän tarkentaa – omakotitalon Forssasta. Perheen kaksi lasta käyvät koulua ja osaavat jo hyvin suomea. Jopa niin hyvin, että lukevat Tekijä-lehteä ja kertovat juttujen pääsisällön vanhemmilleen, joilla suomenkieli on vielä opiskeluvaiheessa.

– Tykkään asua Suomessa eikä Ukrainaan palaaminen ole mielessäni. Tulevaisuudesta en osaa sanoa. Sukulaiseni ovat kaikki Ukrainassa, joten jos asiat kotimaassani rupeaisivat menemään hyvin, saatan joskus vielä palatakin.

Teollisuusliiton järjestämää seminaaria Surzhko kehui erittäin antoisaksi.

– Olen oppinut täällä paljon uutta ja hyödyllistä. Suomeksi en ole pystynyt työehtosopimusten kiemuroita ymmärtämään, mutta nyt kun niistä on kerrottu venäjäksi, olen tajunnut monta juttua ihan uudella tavalla.

Surzhkosta on Suomessa tullut vankka ay-jäsenyyden puoltaja. Hän lupaa houkutella kavereitaankin liiton jäsenyyteen.

– Työnantaja ei pitänyt pahana liittoon liittymistäni. Hän sanoi, että se on minun oikeuteni, kuten se tietysti onkin.

TEKSTI ESA TUOMINEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Индустриальный профсоюз Финляндии впервые организовал обучение по профсоюзным делам и условиям труда для русскоязычных членов сельскохозяйственного и садоводческого сектора. Читайте в интернет-газете, что Сергей, Евгения и Валерий расскажут о своей работе в Финляндии. (Tekijä 11.12.2018)