Haetaan vuokratyöntekijää, saadaan ihminen

Vuokratyöntekijän pitäisi joustaa. Parasta olisi, kun hän ei koskaan sairastaisi, ansaitsisi lomaa tai saisi lapsia. Ihmiselle näin kuitenkin käy. Miten turvata niiden ihmisten edut, jotka tekevät vuokratyötä?

23.7.2021

Vuokratyötä pitäisi käyttää tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Näin ei tapahdu.

– Minun kokemukseni mukaan vuokratyötä tehdään pikemmin useita vuosia kuin useita kuukausia. Vuokratyöntekijät voivat olla samassakin firmassa vuosikausia. Sitten kun tulee ensimmäinen notkahdus, vuokratyöntekijät saavat lähteä.

Näin kuvailee vuokratyön todellisuutta Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusasiantuntija Pasi Karttunen, joka on myös liiton ja Teknologiateollisuus ry:n välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä pohtivan työryhmän jäsen.

On arvioitu, että 2–6 prosenttia työntekijöistä Suomessa on vuokratyöntekijöitä alasta ja tilanteesta riippuen. Niin sanotut henkilöstöpalveluyritykset, eli vuokrafirmat, esittelevät hanakasti, miten joustavaa ja vapaata vuokratyö on, ja siksi niin haluttua. Onkohan?

Vain pieni osa vuokratyöntekijöistä haluaisi pysyä vuokratyöläisinä, Karttunen arvioi. Hän sanoo esimerkinomaisesti, että 30 vuokratyöläisen joukosta ehkä 5 haluaa pysyä sellaisessa työsuhteessa. Ehdoton valtaosa haluaisi vakinaisen paikan.

– Muistan omasta ajastani Konecranesilla Hyvinkäällä, että työnantaja halusi vuokratyöntekijöiden muodostavan noin 20 prosentin puskurityövoiman. Osalle työntekijöistä tämä oli saatu myytyä niin, että kun tulee yt-neuvottelut, vakinaiset ovat suojassa, vuokratyöntekijät joustavat. Tämä on työnantajien hajota ja hallitse -politiikkaa.

Juuri kun vuokratyöntekijä oli oppinut ne vaikeimmatkin työt, hän lähti, jos vain sai muualta vakinaisen paikan.

Myös teknologiateollisuuden nykyinen työehtosopimus sanoo, että työn vähentyessä on ensin luovuttava vuokratyöntekijöiden käytöstä.

Vuokratyöntekijän työ on useimmiten täysin riippuvainen käyttäjäyrityksen tilauksesta. Karttunen toteaa, että tästä syystä harva vuokratyöntekijä uskaltaa nousta tilaajafirmaa vastaan, oli kohtelu lähes millaista tahansa.

KUKA HYÖTYY ENITEN?

– Juuri kun vuokratyöntekijä oli oppinut ne vaikeimmatkin työt, hän lähti, jos vain sai muualta vakinaisen paikan. Se oli todella turhauttavaa, eikä varmasti mitenkään tuottavaa toimintaa firman kannalta, Karttunen kertoo kokemuksistaan.

– Työnantajien mielestä hyvinä aikoina vuokratyöntekijöiden käyttö on hirveän edullista ja kannattavaa. Kun menee huonommin, myönnetään, ettei se niin halpaa ollutkaan, Karttunen jatkaa.

Vuokrafirmat ja käyttäjäyritykset tekevät salaisia sopimuksia siitä, missä aikarajoissa käyttäjäyrityksen omille kirjoille ottaminen on mahdollista ja mitä sakkoja on mahdollisesti maksettava. Vuokratyön käyttö ei voi Karttusesta olla halpaa muutenkaan. Iso vuokrayritys pyörittää suurta organisaatiota rekrytoijineen ja asiantuntijoineen. Käyttäjäyrityksen palvelumaksujen on katettava ne – ja sitten vielä vuokrafirman voitot.

Karttunen kertoo, että työehtosopimusten palkkataulukoita noudatetaan myös vuokratyöntekijöiden kohdalla nykyisin paremmin kuin aiemmin. Lomien laskemisen ontuu edelleen. Samoin sen työehtosopimuksen määräyksen noudattaminen, että pääluottamusmiehelle on kerrottava etukäteen vuokratyöntekijöiden käytöstä. Näiden asioiden kuntoon saattamisen ohella Karttunen vaatii ennen kaikkea työsuhdeturvan nostamista ”yksi-yhteen” vakinaisten kanssa.

– Eikä missään eduissa, esimerkiksi tuotantopalkkioissa, saisi olla eroja vakinaisiin työntekijöihin nähden.

Ei vapautta vaan pakko

– Laki laahaa perässä. Vuokratyöntekijälle pitäisi saada sama työsuhdeturva kuin mitä on suoraan käyttäjäyrityksen palveluksissa olevilla, vaatii Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg.

– Vaikka työvoiman tarve olisi pysyväkin, vuokratyöntekijän työsuhde on sidoksissa käyttäjäyrityksen tilaukseen ja määräaikainen. Ja sitten vuokratyöntekijä vaihdetaan toiseen, jos käyttäjäyrityksessä siltä tuntuu. Syynä voi olla esimerkiksi sairausloma.

Lain mukaan riittää, että vuokratyöntekijälle annetaan selvitys asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta. Holmberg painottaa, että vuokrayrityksen pitäisi kuitenkin aina tutkia, onko sillä muissa tilaajayrityksissä tälle vuokratyöntekijälle soveltuvia työtehtäviä tarjolla. Vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokrafirmaan, eikä työsuhteen laatu sinänsä saisi olla peruste määräaikaisuudelle.

– Mutta tämä on harmaata aluetta. Työsuhde on voitu lopettaa kuukausia ennen työsuhteen arvioitua päättymisaikaa. Kun tilaajayritys lakkaa tilaamasta, näitä käytetään hyväksi. Hyvin vähän saadaan ennakkotapauksia, Holmberg toteaa viitaten siihen, että ammattiliitot eivät ole voineet viedä montaakaan juttua vuokratyöntekijöiden kohtelusta oikeuteen, sillä riidat yleensä sovitaan ennen oikeudenkäyntiä.

JOUSTO LÖYTYISI VAKINAISISTA

– Vuokratyötä ei yleensä tarvita. Joustavuuden vaatimukset on jo työehtosopimuksilla ratkottu. Omankin työvoiman työaikoja pystytään hyvin järjestelemään erilaisilla mekanismeilla.

Tämä on SAK:n työehtoasiantuntijan Karoliina Huovilan ”tulokulma” työnantajien hokemiin siitä, että ilman vuokratyötä ei yrityksissä pärjättäisi. Ymmärrystä ehkä löytyisi johonkin todelliseen ruuhkahuippuun, mutta vakinaista työtä ei pidä teettää vuokratyöntekijöillä.

Vuokratyö saattaa Huovilasta sopia opiskelijalle tai sille, joka kammoaa leipääntymistä ja haluaakin vaihtaa työpaikasta toimeen. Mutta useimmille vuokratyöläisille tarjotaan pikemminkin pakkoja, ei vapauksia.

– Vuokratöiden vapaus on usein illuusio. Ansioiden epävarmuuden takia vuokratyöntekijän on pakko ottaa vastaa kaikki vuorot, joita tarjotaan. Työntekijä ei voi lainkaan vaikuttaa työnsä määrään tai työvuoroihin, hänen on vain odotettava, mitä tarjotaan. Suurin osa vuokratyöntekijöistä hyötyisi vakinaisen työpaikan eduista, työaikojen ennustettavuudesta ja tasaisemmista ansioista.

Yllättävän paljon on heitä, jotka joutuvat tahtomattaan tekemään vuosikausia vuokratöitä.

Vakinaisilla työntekijöillä on Huovilan mukaan todellisuudessa usein paljon isompi vapaus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa kuin vuokratyöntekijöillä.

Monet yritykset käyttävät vuokratyötä rekrytointikanavana. Huovila muistuttaa käyttäjäyrityksen ja vuokrafirman solmimista rekrytointisopimuksista, joista ei edes saada tietoa ja jotka estävät vakinaiseksi työntekijäksi pääsemistä.

– Vaikka yritys palkkaisikin uusia työntekijöitä, siellä vuokratyössä jo oleminen ei ole mikään varma rekrytointikanava. Yllättävän paljon on heitä, jotka joutuvat tahtomattaan tekemään vuosikausia vuokratöitä.

OSAAJIA VAI KULUERIÄ?

– Näkeekö työnantaja työntekijät vain kuluja tuottavina käsipareina? Vai näkeekö hän työntekijät henkilöinä, joita kannattaa arvostaa ja sitouttaa yritykseen? Huovila kysyy.

SAK:n asiantuntija on varma, että myös bisnes hyötyy vakinaisista työntekijöistä. Paitsi sitoutuneiden ja ideoitaan antavien työntekijöiden kautta, myös siksi, ettei aikaa mene koko ajan vaihtuvien työntekijöiden perehdyttämiseen.

Työehtosopimusten yleissitovuuden lopettaminen iskisi Huovilasta nimenomaan ei-tyypillisissä työsuhteissa oleviin työntekijöihin, joista moni on ulkomaalainen. He ovat usein jo kielitaitosyistä haavoittuvammassa asemassa työmarkkinoilla kuin suomalaiset.

Raskaussyrjintä, lomien muuttaminen lomakorvauksiksi vaikka pitäisi antaa lomaa, sairauteen liittyvä syrjintä, kaikki tämä on tuttua vuokratyössä.

– Minä toivon, että mahdollisimman moni vuokratyöntekijä liittyisi liittoon. Silloin ammattiliitot voisivat puuttua ongelmiin.

KALLISTA ON, KÄYTTÄJÄYRITYKSELLE

Työelämätutkija Paul Jonker-Hoffrén Turun yliopistosta oli mukana epätyypillistä työtä, siis myös vuokratyötä luodanneessa, Pohjoismaiden ministerineuvoston Future of Work -tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi majoitus- ja ravintola-alaan ja rakennusalaan.

– Yritykset käyttävät vuokratyövoimaa joustavuuden takia. On juridisesti usein helpompaa käyttää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työsuhteita. Olen ymmärtänyt rivien välistä, että sinänsä vuokratyö on kallista käyttäjäyritykselle, mutta sitä en tiedä, kuinka paljon.

Tutkija toteaa, että eri aloilla ja eri yrityksissä käytetään vuokratyötä eri tavoin. Tutkimuksessa nähtiin, että ”parhaimmassa tapauksessa” vuokratyöntekijät olivat aidosti osa työyhteisöä.

– Riippuu myös siitä, kuka vuokratyötä tekee. Valtaosa on suhteellisen nuoria, heille vuokratyö sopii ehkä todella hyvin. Vuokratyö on väylä alalle ja siitä saa työkokemusta.

Jonker-Hoffrén kuitenkin tunnustaa, että vuokratyön yleisyydestä ei ole tarkkoja tietoja, eikä tässäkään tutkimuksessa saatu helpolla haastateltua itse vuokratyöntekijöitä.

On juridisesti usein helpompaa käyttää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työsuhteita.

Vuokratyöstä työllistymisen väylänä vakitöihin tutkija toteaa, että käyttäjäyrityksen mielestä hyvä vuokratyöntekijä on tietysti hyvä myös vuokrayrityksen mielestä. Hänestä halutaan pitää kiinni, ja sitä kautta sopimukseen mahdollisesti upotetut maksut tulevat ymmärrettäviksi.

Ammattiliittojen pitäisi Jonker-Hoffrénistä tiivistää yhteistyötään vuokratyön epäkohtien poistamiseksi.

– Työelämästä pitää tehdä reilu kaikille.

Varsinkin ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien valvontaa pitäisi tehostaa. Tutkija on itse kotoisin Hollannista, ja hän sanoo, että siellä on tiukemmat määräykset ketjuvastuusta ketjun joka lenkissä kuin Suomessa. Tätä hän suosittelee Suomeenkin, vaikka Hollannissa vuokratyöllä onkin eri muotoja kuin meillä. Aluehallintovirastollekin tulisi saada enemmän toimivaltuuksia.

VAAROJA JÄÄ SELVITTÄMÄTTÄ

Hanna-Kaisa Rajala toimii ylitarkastajana työsuojelun vastuualueella Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Hän kertoo, ettei tälläkään virastolla ole täsmällistä tilastotietoa vuokratyöntekijöistä, mutta aina vain enemmän heitä on.

– Henkilöstövuokraus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä.

Vuokrafirmoihin tehdyissä tarkastuksissa havaittujen puutteiden listassa toistuvat samantyyppiset asiat.

– On saatettu tehdä työterveyshuollon työpaikkaselvitys vain vuokratyöyrityksen oman toimiston työntekijöistä. Ei ole huomioitu käyttäjäyrityksessä työskenteleviä vuokratyöntekijöitä. Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia ei ole tehty kattavasti. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos vuokratyöntekijä työskentelee erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä.

Puutteiden listaan Rajala nostaa vielä sen, etteivät vuokratyöfirmat kerro vuokratyöntekijälle kaikkia lain vaatimia, kirjallisia työnteon ehtoja. Ei esimerkiksi kerrota, miten vuosiloma määräytyy eikä hänelle selvitetä määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan asiakastilauksen syytä ja kestoa.

Ylitarkastajan mukaan niin käyttäjäyrityksen kuin tilaajayrityksen pitäisi kantaa omat vastuunsa ja tehdä myös yhteistyötä. Valvonnan vuosikausien kokemuksensa hän summaa näin:

– Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa samoin kuin työpaikkaselvitysten kattavuudessa on kyllä vielä tekemistä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS TUOMAS IKONEN

Kesä duunissa, työura edessä

Teollisuuden kesätyöpaikkojen tarjonta on palautumassa koronaa edeltävälle tasolle. Tekijä haastatteli kesätyöntekijöitä Suolahden Metsä Woodilta, Porvoon Borealis Polymersilta sekä Lahden Kempiltä.

12.7.2021

Työilmapiiri houkutti toiseksi kesäksi vaneritehtaalle

Suolahden vaneritehtaalla hiomakoneella työskentelevä Sini Kautto kertoo, että työpaikan hyvä henki ja tasa-arvoinen kohtelu tekivät paluusta helppoa.

Sini Kautto, 22, työskentelee nyt toista kesää Metsä Woodin Suolahden havuvaneritehtaalla Äänekoskella Keski-Suomessa.

– Oli tuttu paikka, jonne tulla. Olin suorittanut harjoittelunkin täällä opiskelun aikaan, Kautto kertoo.

Tehdas on tuttu, sillä hän on lähtöisin Äänekoskelta ja isä työskentelee samalla tontilla sijaitsevalla koivuvaneritehtaalla.

Ensimmäisenä vuonna hän oli töissä puoli vuotta, ja toisena työrupeama on neljän kuukauden mittainen. Toiseksi kesäksi tulo oli helppo valinta, sillä työilmapiiri miellyttää.

– Työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti, ja toisia autetaan tarpeen mukaan, Kautto kertoo.

Useat työtehtävät ovat tulleet tutuiksi. Hän on työskennellyt vaneritehtaalla sahalla, hiomakoneella sekä pakkaamossa. Tänä vuonna työt ovat olleet pääosin hiomakoneella.

Sini Kautto työskentelee toista kesää Suolahden havuvaneritehtaalla. — Suolahden vaneritehtaat ovat Sini Kautolle tuttuja jo opiskelun aikaan suoritetusta harjoittelusta.

ITSENÄISTÄ TYÖSKENTELYÄ

Tavallinen työvuoro alkaa työvaatteiden vaihdolla, suojavarusteiden tarkastuksella ja töihin sisään leimautumisella.

Vuoronvaihdon yhteydessä käydään edellisen vuoron työntekijän kanssa keskustelut, onko jotain, mitä seuraavan vuoron tulisi tietää.

Työpisteessä on neljä tietokoneen näyttöä, joilta seurataan vanerilevyjen laatua ja levyjen etenemistä kuljettimella sekä nähdään koneen säädöt ja kuitataan poikkeustilanteet.

Hiomakoneen säädöt ja laaduntarkkailu ovat keskeisitä työtehtäviä. Työpäivään kuuluu myös kaikilta linjoilta tuttuja ylläpitotöitä.

– Tarkastetaan koneen kuntoa ja siivotaan paikkoja, Kautto kertoo ja muistuttaa puupölyn poiston olevan myös työturvallisuuskysymys.

Kautto on suorittanut sähkö- ja automaatioalan ammattiopinnot. Hän laskee, että varsinkin opintojen kautta saadut turvallisuustiedot sopivat suoraan vaneritehtaan töihin.

– Koulutuksen perusteella ymmärtää myös paremmin sähkölaitteita ja koneita. Se helpottaa itse työtehtävän omaksumista, Kautto pohtii.

UUDET OPETETAAN PERUSTEELLISESTI

Perehdytykselle Kautto jakaa kiitosta.

– Uutena tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin. Sitä mukaa, kun kone on hallussa, annetaan vastuuta. Ei tarvitse pelätä, että joutuu heti jäämään yksin, Kautto kertoo.

Toisena vuonna koneille tulo kävi sulavasti. Korona-aikana tehtaan turvallisuus- ja muita käytäntöjä on kerrattu verkkokoulutuksina. Turvallisuushavaintoja kannustetaan tekemään ennakoivasti.

Poikkeusaikana kasvomaskit ovat tulleet uutena suojavarusteena. Perinteisempiä ovat kuulosuojaimet, kypärät ja turvakengät.

Uutena kun tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin.

Tehtaalla liikkuu trukkeja ja rekkoja, joten turvallisten kulkureittien tunteminen on tärkeää.

– Täytyy noudattaa yleisiä ohjeita, eikä juoksennella päättömästi, Kautto tiivistää.

Työ on enimmäkseen itsenäistä, mutta apu löytyy viereiseltä työpisteeltä, jos tarvetta syntyy.

– Ei tarvitse jännittää, uskaltaako kysyä neuvoa.

JÄSENYYS TUKENA JA TURVANA

Teollisuusliiton jäseneksi Kautto liittyi viime vuonna. Luottamusmiehet ottivat yhteyttä liittymisen tiimoilta, ja suosittelija löytyi läheltä.

– Isä mainitsi, että kannattaa liittyä, Kautto kertoo.

Sini Kautto ei ole ollut aktiivinen ammattiyhdistystoiminnassa, mutta pitää jäsenyyttä tärkeänä.

– Jäsenyys on tuki ja turva, johon nojata, jos tulee sopimusten kanssa ongelmia.

JOHTOTEHTÄVÄT TAVOITTEENA

Kautto aloitti alkuvuonna tradenomiopinnot ammattikorkeakoulussa Lahdessa.

– Olen keskittynyt johtamisen eri muotoihin ja hallintoon, Kautto kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä muotoutumassa. Yksi mahdollisuus on jatkaa ammattikorkean jälkeen maisteriopintoihin.

Tulevaisuuden toivetyöstä Kautto ei vielä osaa sanoa tarkemmin, mutta isot yritykset kiinnostavat organisaatioina. Johtopuolen työ teollisuudessa ei ole poissuljettu vaihtoehto.

– Omalla tavallaan teollisuus kiehtoo, kun teknistä puolta olen itse lukenut, Kautto kertoo.

Myös ensi kesän suunnitelmat Kautto tarkentaa myöhemmin. Oman tulevan alan työt kiinnostavat, mutta kolmaskin kesä vaneritehtaalla on mahdollinen.

Vaneritehdas pyörii täysillä

Suolahden vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt reilussa viidessäkymmenessä jo kymmenisen vuotta. Korona-aikanakin kesätyöntekijöiden tarve on ollut ennallaan.

Metsä Woodilla on Äänekosken Suolahdessa samalla tontilla havu- ja koivuvaneritehtaat, jotka toimivat omina yksiköinään. Tehtailla tuotetaan vuodessa havuvaneria noin 150 tonnia ja koivuvaneria 30–40 tonnia.

Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kertoo, että tehtailla on yhteensä noin 380 työntekijää tuotannossa. Toimihenkilöitä on reilu 30. Työntekijät jakautuvat tehtaiden kesken suurin piirtein tasan, sillä pidemmälle jalostettu koivuvaneri vaatii useampia työvaiheita.

Havuvaneritehtaalla tehdään pääsääntöisesti kolmivuorotyötä, jossa ainut keskeytys on sunnuntaina, jolloin tehdään vain aamuvuoro. Koivuvaneritehtaalla tehdään viikonloppuisin vähemmän vuoroja.

Kesäisin koivuvaneritehdas pysäytetään neljäksi viikoksi ja havuvaneritehdas viikoksi.

– Heinäkuun puolen välin kieppeillä koko niemi on viikon pysähdyksissä, Kääriäinen kertoo.

Viikon pysäytyksen sanelee tehtaiden voimalaitoksen vuosihuolto.

KESÄTÖIDEN MÄÄRÄ PYSYNYT VAKIONA

Kesän aikana tehtaille otetaan reilu 50 kesätyöntekijää, joista valtaosa tulee havuvaneritehtaan puolelle.

Kääriäinen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt yhtä suurena. Korona-aikakaan ei ole notkauttanut määrää.

– Tuotannon pitää pyöriä, Kääriäinen toteaa.

Tällä hetkellä tilauskanta näyttää parhaalta miesmuistiin, joten tuotanto pyörii täysillä.

Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa.

Kesätyöntekijät työskentelevät havuvaneritehtaan kaikilla linjoilla alkaen tukinkäsittelystä ja päättyen pakkaukseen. Kesätyöntekijöistä valtaosa on ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoita. Myös toisen asteen ammattiopiskelijoita on töissä.

Vaihtuvuus on kesien välillä suurta, sillä insinööriopiskelijat suuntaavat usein toisena kesänä oman alan töihin. Kääriäinen arvioi, että 20–30 prosenttia kesätyöntekijöistä on tuttuja edellisiltä kesiltä.

– Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa, Kääriäinen sanoo.

ALKUPEREHDYTYS SIIRRETTY TYÖNANTAJALLE

Vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden alkuperehdytyksen on noin kolmen vuoden ajan hoitanut työnantaja. Viime vuonna perehdytys siirrettiin verkkopohjalle koronaviruksen takia.

Aiemmin alkuperehdytyksen hoiti työsuojeluvaltuutettu, joka piti uusille työntekijöille perehdytyspäivän.

Alkuperehdytyksen jälkeen esimiehet jatkavat opastusta ja ohjaavat kesätyöntekijät työpisteelle, jossa kokenut työntekijä opastaa käytännön työskentelyyn.

Kahden viikon opastuksen jälkeen uusi työntekijä suorittaa turvallisuuteen painottuvan näytön, jossa katsotaan, pystyykö tekijä itsenäiseen työskentelyyn.

Kääriäinen pohtii, että alkuperehdytyksen siirtäminen työnantajalle oli muutos huonompaan suuntaan. Siirto vaikeutti myös uusien työntekijöiden tavoittamista ja Teollisuusliiton jäseniksi saamista.

Kääriäinen kertoo, että työnantajan jarrutustoimista huolimatta kesätyöntekijöiden järjestäytymisaste on ollut noin 70 prosentin luokkaa. Tänäkin kesänä sama on tavoitteena. Vakituisten työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 97 prosenttia.

KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Aleksi Monteiro kertoo koneasentajan opintojen olleen hyvä pohja Kempin tehtäviin.

Aika kuluu nopeasti mieleisissä töissä

Koneasentaja Aleksi Monteiro on viihtynyt hitsauskoneita valmistavan Kempin tehtävissä. Armeija katkaisee työrupeaman, mutta palvelusvapaillakin on tarkoitus käydä töissä.

Koneasentaja Aleksi Monteiro, 18, on kesätöissä hitsausvälineitä valmistavan Kemppi Oy:n Lahden tehtaalla.

Marraskuussa 2019 ensimmäisen kerran Kempille töihin tullut Monteiro on tehnyt lukuisia eri työtehtäviä. Hän on muun muassa kasannut muuntajia, tehnyt asennustöitä, hitsannut sekä työskennellyt pakkaamossa.

– Mieluisin homma on asennustyö, Monteiro sanoo.

Välillä opinnot loppuun suorittamassa käynyt Monteiro on Kempin palkkalistoilla tämän vuoden loppuun, jolloin vuorossa on armeija. Alustavasti on jo sovittu, että asepalveluksen vapailla olisi mahdollista käydä tutuissa töissä.

SOSIAALINEN TYÖYHTEISÖ

Monteiron tavallinen työpäivä alkaa aamuseitsemältä. Sisään kuittaamisen lisäksi aamun rutiineihin kuuluu työporukan moikkaaminen ja työtehtäviin tarttuminen.

Kesäkuussa moni työpäivä kului kytkentäkopissa muuntajien valmistuksessa.

– Se on yksi parhaimmista hommista. Aika kuluu siinä nopeasti, Monteiro sanoo.

Päivävuorojen tekeminen on lähtökohta, mutta ajoittaiset iltavuorot tuovat mukavaa vaihtelua.

Työyhteisöä hän kuvailee sosiaaliseksi ja avuliaaksi.

– Positiivista väkeä. Kaikki auttavat toisiaan.

Aleksi Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten.

KOULUSTA HYVÄT LÄHTÖTIEDOT

Koneasentajan koulutusta Monteiro pitää hyvänä pohjana Kempin töihin. Koulun penkiltä sai hyvät lähtötiedot tekniikasta ja teollisuudesta.

Monteiro muistelee, että ensimmäisinä työpäivinä ilmassa oli jännitystä ja suorituspainetta, mutta asettuminen työhön oli lopulta kivutonta.

– Oppi uutta ja alkoi nauttia töistä.

Työturvallisuutta Monteiro pitää hyvänä ja suojavälineitä toimivina. Esimerkiksi pakkaamossa niittauskonetta käytettäessä kuulosuojaimet ovat tarpeen ja suojalasit estävät kytkentätöissä metallipölyn päätymisen silmiin.

Turvallisista työskentelytavoista Monteiro antaa esimerkin hitsauslaitteen koestuksesta: vihreä maajohto kytketään aina ensimmäisenä ja otetaan irti viimeisenä, jotta sähköiskun vaaraa ei ole.

”LIITTO ON SUN PUOLELLA”

Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten. Oppilaitoksen käytävällä oli esittelypiste, jossa kehotettiin liittymään.

Hän pitää jäsenyyden kautta tulevaa tietoa tarpeellisena. Varsinaisesti liiton palveluja ei vielä ole tarvinnut käyttää, mutta tarve voi tulla yllättäenkin.

– Jos jotain tapahtuu, liitto on sun puolella, Monteiro toteaa.

Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.

Tulevaisuuden suuntia Monteiro ei vielä ole tarkasti pohtinut. Seuraavaksi kiikarissa on armeija.

– Aliupseerikurssi pitää suorittaa. Sotilaspoliisin uraakin olen miettinyt.

Konetekniikan insinöörin opinnotkin ovat olleet pohdinnassa. Mieluisista tulevaisuuden työtehtävistä Monteirolla on selvä kuva.

– Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.

Uusien perehdytyksessä kolme vaihetta

Työsuojeluvaltuutettu Niina Villgren kertoo, että Kempillä uusien tuotantotyöntekijöiden perehdytys ja opastus hoidetaan kolmiportaisesti.

Ennen ensimmäistä työpäivää työntekijöille lähetetään kotiin sähköinen perehdytyspaketti, jossa on tietoa muun muassa työpaikalle saapumisesta, työvaatetuksesta ja sisään leimautumisesta.

Ensimmäisenä päivänä uudet työntekijät saavat henkilöstöosaston edustajilta perehdytyksen, jossa käydään läpi Kempin historiaa, palkkajärjestelmää ja muita yleisiä käytäntöjä.

Kolmannessa vaiheessa siirrytään tuotantotiloihin, jossa uusille työntekijöille on nimetty esimiehet ja opastajat. Opastukseen on varattu 2–4 viikkoa ja siihen kuuluvat työympäristöasiat sekä itse työhön opastus.

– Ensimmäisten päivien aikana tulee paljon asiaa. Useamman viikon opastuksella taataan se, että ne oikeasti jäävät mieleen, Villgren sanoo.

Opastajille järjestetään koulutuksia, jotta opastus on yhdenvertaista ja tasalaatuista.

VAKAVILTA TYÖTAPATURMILTA VÄLTYTTY

Kempin elektroniikkatehdas ja tuotantotehdas sijaitsevat Lahdessa samalla tontilla. Elektroniikkatehtaassa valmistetaan muun muassa hitsauslaitteiden piiri- ja ohjauskortteja.

Tuotantotehtaassa muun muassa kootaan, koestetaan ja pakataan hitsauslaitteet maailmalle lähetystä varten.

Villgren kertoo, että työsuojelussa huomio kiinnittyy muun muassa työkoneiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön, työergonomiaan sekä turvalliseen liikkumiseen tehtaalla, jossa on trukkiliikennettä.

Viime vuosina vakavilta työtapaturmilta on vältytty. Villgren kertoo, että yleisimmät tapaturmat tulevat käsiin, mutta yleensä niistä on selvitty laastareilla.

Jos työtapaturmia kuitenkin sattuu, apu on lähellä. Kempin työterveyshuolto sijaitsee samalla tontilla tehtaiden kanssa.

Aleksi Monteiro pitää Kempillä työturvallisuutta hyvänä ja suojavälineitä toimivina

ERGONOMIA TÄRKEÄ TOISTOTYÖSSÄ

Työergonomiassa Kempillä on menossa hanke, jossa asiantuntijoiden kanssa on käyty läpi työn mikrotauotusta ja työasentoja tasapainottavia vastaliikkeitä.

– Toistotyössä ergonomian korostaminen on tärkeää, Villgren kertoo.

Lähes kaikki Kempin työpisteet on varustettu sähkötasoilla, joten työntekijät voivat istua tai seisoa työskennellessään.

Villgren ei ole huomannut, että työtapaturmat lisääntyisivät kesäaikaan, jolloin uusia työntekijöitä on paljon. Hän pohtii, että tapaturmariski voi kasvaa silloin, kun työstä on tullut rutiininomaista, jolloin keskittyminen herpaantuu tai ajatus karkaa.

KESÄTYÖPAIKKOJA NORMAALI MÄÄRÄ

Kempillä on Lahdessa henkilöstöä 430 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 250 henkeä.

Tänä vuonna Kempillä on 45 kesätyöntekijää, joiden lisäksi kahden viikon mittaiset harjoittelujaksot tekee 21 henkeä.

Kesätyöntekijät ovat toisen asteen opiskelijoita, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita sekä työttömiä työnhakijoita.

Kesätyöpaikkojen määrä on palannut normaalivuosien tasolle. Koronavuonna 2020 Kempille ei otettu lainkaan kesätyöntekijöitä.

KUVAT LAURI ROTKO

Niina Hertteli kertoo,että tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan. — Niina Hertteli kertoo, että tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.

Jokainen työpäivä ollut erilainen

Instrumenttiasentaja Niina Hertteli työskentelee Borealis Polymersin petrokemian tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa.

– Katselin netistä, missä on töitä tarjolla, ja päätin lähteä opiskelemaan automaatioasentajaksi, kertoo Niina Hertteli, 21.

Alkukesällä ammattitutkinnon valmiiksi saanut Hertteli on kesäharjoittelijana Borealis Polymers Oy:llä Porvoon Kilpilahdessa.

Borealis valmistaa muun muassa muovin raaka-aineita ja muoveja. Jättimäiselle tehtaalle töihin tulo jännitti etukäteen.

– Kuvittelin, että täällä on ukkoja, joilla toisen käden tilalla on venttiiliavain, Hertteli naurahtaa.

Jännitys osoittautui turhaksi, sillä työyhteisö on ottanut positiivisesti vastaan.

– Aina on hyvä mieli tulla töihin. Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.

Aiemmista miesvaltaisista opinnoista ja töistä on kertynyt epämiellyttäviäkin kokemuksia. Hertteli on työskennellyt aiemmin muun muassa rakennuksella.

VIANETSINTÄ ASENTAJAN ARKEA

Muovin raaka-aineita valmistavalla olefiinitehtaalla instrumenttiasentajan työ on usein vianetsintää, jossa selvitetään syitä ja poissuljetaan mahdollisia aiheuttajia.

– Lämpömittari näyttää pakkasen puolta, niin johdot ovat väärin päin, Hertteli antaa esimerkin.

Vianetsinnässä myös työkokemuksella on merkittävä osa.

– Jos ei tiedä jotain, on turvallista kysyä, Hertteli sanoo ja kertoo saaneensa hyvää opastusta tehtäviin ja työturvallisuuteen.

Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.

Tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.

– Työpäivä riippuu siitä, millaisia vikoja tai remppoja sattuu olemaan listalla, Hertteli kertoo.

Töihin tullessa on kuitenkin tiedossa yksi päivittäinen rutiini.

– Se on varmaa, että aamulla juodaan kahvit.

Niina Hertteli kertoo saaneensa laadukasta opastusta Borealiksen työtehtäviin.

KOULUSTA POHJA, LIITOSTA TURVA

Kilpilahden tehtaat ovat ainutlaatuisia, joten automaatioasentajan koulutus ei suoraan pysty valmistamaan kaikkiin tehtäviin.

– Koulusta sai ympäripyöreästi käsityksen, mistä on kyse, Hertteli pohtii.

Hertteli kertoo, että korona-aika vaikeutti opintoja, sillä iso osa tehtiin etänä ja teorian tasolla. Ammattikoulutus on kuitenkin ollut hyvä pohja, jolta ponnistaa nykyisiin työtehtäviin.

Teollisuusliiton jäseneksi Hertteli liittyi tultuaan Borealikselle töihin.

– Luottamusmies sanoi, että kannattaa liittyä ja kertoi, mitä hyötyä jäsenyydestä on.

Perustelut vakuuttivat, sillä aiemmin hän ei ole ollut ammattijärjestöjen jäsen.

– Jäsenyys on hyvä turva, Hertteli toteaa.

MIELENKIINTOINEN MAAILMA

Tulevaisuuteen Hertteli suhtautuu avoimesti. Sopimus Borealiksella päättyy elokuun loppuun, mutta pidempikin työskentely voisi tulla kyseeseen.

– Minulla ei ole kiveen hakattuja suunnitelmia. Tarkoitus olisi jatkaa opintoja.

Lähtökohtaisena ajatuksena on lukea automaatioinsinööriksi, mutta monet muutkin asiat kiinnostavat. Hän kertoo lukevansa suurella mielenkiinnolla muun muassa psykologiaa, biologiaa, historiaa.

– On kiehtovaa ymmärtää paremmin ympäröivää todellisuutta, Hertteli kertoo.

Kunnianhimoa riittää myös pianonsoittoon.

– Unelmia on paljon, mutta se on positiivinen ongelma, Hertteli sanoo.

Muoveja elämän eri alueille

Borealis Polymers valmistaa kuudessa tuotantolaitoksessa muovin raaka-aineita ja muoveja, joita käytetään monilla elämän alueilla.

Yritys valmistaa muoveja jatkojalostettavaksi muun muassa autoteollisuuteen, lääketeollisuuteen, rakentamiseen ja elintarviketeollisuuteen. Kiertotalouden ratkaisuihin perustuvat muovit ovat kasvava osa liiketoimintaa.

Borealis toimii Porvoossa Kilpilahden 1 300-hehtaarisella tehdasalueella, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Alueella toimii myös Nesteen jalostamo.

Tuotantolaitoksilla työskentelee työntekijöiden henkilöstöryhmästä noin 400 henkeä. Kaikkiaan Borealis työllistää noin 900 henkeä.

Borealiksen pääluottamusmies Einari Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöitä on otettu vuosittain noin 60 henkeä. Määrä ei ole notkahtanut korona-aikana, sillä tuotteiden kysyntä on kasvanut poikkeusaikana.

– Kesätyö on paras ja luontaisin reitti tulla töihin, Grönberg sanoo.

HYVINVOINTIA TYÖYHTEISÖLLE

Tehtailla käsitellään myrkyllisiä ja syttyviä aineita, joten turvallisuuden takaaminen on toiminnan lähtökohta.

– Täällä ei ole varaa mihinkään turvattomiin tekoihin tai olosuhteisiin, Grönberg kertoo.

Uudet työntekijät saavat turvallisuuspainotteiset koulutukset ennen työmaalle pääsyä, ja turvallisuusosaamista pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella.

Tehtailla luottamushenkilöiden verkoston yksi keskeinen tehtävä on kehittää turvallisuutta ja työhyvinvointia yleensä.

– Pyritään kehittämään työyhteisöä, jotta se voisi paremmin, Grönberg sanoo.

JÄRJESTÄYTYMINEN LUO TURVAA

Pääluottamusmiehen mukaan Borealiksella järjestäytymisaste on 90 prosentin tuntumassa.

– Työyhteisöissä, joissa on vahva järjestäytyminen, ei tule niin paljon ongelmatilanteita, Grönberg toteaa.

Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöiden järjestämisessä on haasteensa, sillä heidän elämäntilanteensa ovat moninaisia.

– Kerrotaan, mikä järjestäytymisen merkitys on. Yleensä se johtaa siihen, että liitytään jäseneksi.

Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.

Pääluottamusmiehen viestin kärki on selkeä, kun liittoon kuulumisen hyödyistä tulee kysymys.

– Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.

Grönberg pohtii, että järjestäytymisen merkitys saattaa muuttua epäselvemmäksi seesteisinä aikoina, kun työmarkkinoilla ei taistella. Taannoinen kilpailukykysopimus kuitenkin herätteli todellisuuteen, jossa saavutetut edut eivät ole itsestäänselvyys.

– Kiky osoitti viimeistään, että ei voida olettaa asioiden pysyvän entisellään, Grönberg sanoo.

KUVAT ANNIKA RAUHALA

Kesätyöpaikkojen määrä palautumassa normaaliin

Teollisuudessa kesätyöpaikkoja on tarjolla vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna, kertoo SAK:n toukokuussa tehty luottamushenkilöpaneeli.

Kyselyyn vastanneista teollisuuden luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan vuonna 2021. Vastaajista 23 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan enemmän kuin viime vuonna. 58 prosenttia kertoi, että kesäduunareita palkataan saman verran kuin vuonna 2020.

Koronaa edeltävänä vuonna 2019 teollisuuden luottamushenkilöistä 71 prosenttia kertoi, että heidän työpaikalleen palkataan kesätyöntekijöitä, vuonna 2020 osuus oli 58 prosenttia.

Vastaavia havaintoja on tehty Teollisuusliitossa. Esimerkiksi Kemian sektorilta arvioidaan, että korona-aikana kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla hieman normaalivuosia vähemmän, mutta määrä on palautumassa totutulle tasolle. Tänä vuonna kesätöiden määrä on normalisoitunut erityisesti isoissa yrityksissä.

Teollisuudessa kesätyöntekijöiden perehdytys hoidetaan yleensä suunnitelmallisesti. Luottamushenkilöpaneelin vastaajista 86 prosenttia kertoo, että kesätyöntekijöille on tehty perehdytyssuunnitelma.

SAK:n, Akavan ja STTK:n maksuton kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15 elokuun loppuun asti. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nettilomakkeella sekä WhatsApp-sovelluksella numeroon 040 747 1571. Kesäduunarin muistilista, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja yhteydenottolomake löytyvät osoitteesta www.kesaduunari.fi.

TEKSTIT ANTTI HYVÄRINEN

KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti

Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen.

21.6.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla.

Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta.

Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla.

Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa.

Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena.

Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti.

Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä.

Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen.

Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutus- ja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina.

Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa. Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä-lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori-palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö.

Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia.

Liitto neuvottelee työehtosopimukset

Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä.

Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki.

Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

TEKNOLOGIASEKTORI: ”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet”

Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä.

29.4.2021

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia.

– Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo.

Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen.

– Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA

Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus.

– Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla.

Pelti- ja teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä.

Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI

Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen.

– Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

– Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa.

Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä.

– Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo.

Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli.

Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta.

– Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo.

Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin.

– Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa.

Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin.

– Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo.

RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS

Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen.

– Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa.

Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille.

– Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus.

– Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo

AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI

Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa.

– Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii.

Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa.

– Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIASEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
● Teknologiateollisuus 71 420
● Malmikaivokset 1 576
● Pelti- ja teollisuuseristysala 1 247
● Puolustusministeriön työpaikat 9
Yhteensä 74 252

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

TOIMIJA: Jukka Kostiainen: ”Järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää”

JUKKA KOSTIAINEN

Pääluottamusmies
Versowood Oy, Vierumäki

4.3.2021

”Kaikki alkoi, kun sain puhelinsoiton Tampereelta [Teollisuusliiton järjestämistoimitsijalta] Jussi-Pekka Ahoselta kiinnostaisiko lähteä järjestäjäharjoitteluun. Aluksi viikon kurssilla opeteltiin perusasiat, sitten hyppäsin Jussi-Pekan mukaan. Hänen ohjauksessaan tehtiin edunvalvontakampanja Vierumäelle. Hän oli iso apu ja on mahtava persoona.

Versowoodilla Vierumäellä meillä on kaksi sahaa ja 200 työntekijää. Sahataan puutuotteita ja jatkojalostetaan liimapuuta. Tehdään esimerkiksi liimapalkkeja, puusiltaelementtejä ja katuvalojen sekä puhelinlinjojen pylväitä.

Käytiin alkuun ihmisten kanssa kahvilla, koitettiin tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat työntekijöiden mielessä. Sitten tehtiin edunvalvontakysely, jolla kontaktoitiin jokainen työntekijä naamatusten. Esiin nousivat pekkaset, niiden maksutapa ja tasapuolinen saaminen. Osa tavoitteista saatiinkin läpi. Ideana oli saada porukka osallistumaan.

Järjestämisen kautta vahvistetaan jäsenmäärää työpaikalla, työoloja ja työehtoja sitä kautta. Meilläkin oli järjestäytymisaste 66 prosenttia, kun aloitettiin. Nyt jo yli 90 prosenttia.

Järjestäjän tehtävä on jäsenhankintaa, muttei pelkästään sitä. Näytetään, miten yksittäisen ihmisen ajatusmaailma vaikuttaa, tehdään liittoa ja edunvalvontaa näkyvämmäksi.

Jos saa tällaisen mahdollisuuden järjestäjäharjoitteluun, niin ei kannata empiä, kannattaa lähteä mukaan.

Minulla oli harjoittelun tavoitteena mennä katsomaan, mitä se järjestäminen on. Huomasin, että se on tosi mukavaa työtä. Kolme kuukautta olin 80 prosenttia ajasta oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta opin itsestäni uutta koko ajan. Jokaisen luottamusmiehen pitäisi tehdä järjestäjän työtä oman työn ohella. Järjestää ja myllätä ammattiosastoa.

Jäsenhankinta perustuu siihen, että kun työkaverilla on joku ideologinen, ulkoinen tai sisäinen syy, miksi hän ei kuulu liittoon, sitä vastaväitettä koitetaan purkaa, perustellusti. Aika usein se onnistuu, jossain tapauksissa ei onnistu. Pitää olla vain itse henkisesti läsnä, kuunnella, mitä toisella on asiaa.

Metsäteollisuuden ilmoitus, ettei se enää tee yleissitovaa työehtosopimusta, tarkoitti, että järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää, se on ainut keino vaikuttaa. Ja se on tarkoittanutkin työntekijäpuolelle aika huimaa nousua järjestäytymisasteessa. Me ollaan kaikki saman asian takana, se antaa painetta työnantajapuolelle. Onhan sen merkitys aivan valtava.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA LAURI ROTKO

Käytä sananvapauttasi, mutta älä solvaa tai loukkaa

Taitava julkisuuden käyttö saattaa olla tehokasta edunvalvontaa.

Sananvapaudella on keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa – ja myös työelämässä. On tärkeää, että epäkohtia nostetaan esiin. On kaikkien etujen mukaista, että tärkeitä päätöksiä käsitellään monelta kantilta ja päätösten tekijöiltä vaaditaan perusteita valinnoilleen.

Esimerkiksi työelämän kriisitilanteissa, tyypillisesti yt-neuvotteluissa, on välttämätöntä, että henkilöstön edustajat tuovat esille omia tuntojaan ja vaihtoehtojaan. Luottamusmiesten kannattaa mieltää, että taitava julkisuuden käyttö saattaa olla tehokasta edunvalvontaa.

Sananvapauden ympärillä on kuitenkin melkoinen lakiviidakko, joka voi aiheuttaa epävarmuutta. Siitä saattaa seurata pelotevaikutus, joka pahimmillaan tukkii suut. Jotta niin ei kävisi, on tärkeä tuntea sananvapauteen liittyvät säädökset.

SANANVAPAUTEEN KUULUU VASTUU

Sananvapauteen kuuluu myös kärjekkäiden ja provosoivien ilmaisujen esittäminen, kunhan ei ylitetä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä. Vastuu onkin olennainen osa sananvapautta – se unohdetaan liian usein. Jokainen, joka seuraa Facebookia, lehtien kommenttipalstoja tai Twitteriä, tietää, miten vihaista ja repivää sanankäyttö saattaa olla. Ylilyöntejä on päivittäin. Niihin syyllistyneet puolustautuvat usein vetoamalla sananvapauteen. Siitä onkin perustuslaissa erittäin selkokielinen pykälä:

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Tuolta pohjalta usein ajatellaan, että Suomessa on täydellinen sananvapaus. Että voi kirjoittaa tai sanoa ihan mitä tahansa. Se ei pidä paikkaansa. Nimittäin monissa muissa laeissa, varsinkin rikoslaissa, on lukuisia rajoitteita. On täysin ymmärrettävää, että sananvapautta ei saa käyttää esimerkiksi rikokseen yllyttämiseen, yksityiselämän loukkaamiseen, kunnianloukkaukseen, uskonrauhan rikkomiseen tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

ERITYISRAJOITUKSIA TYÖELÄMÄSSÄ

Työelämään liittyy erikseen sananvapautta rajaavia säädöksiä. Työntekijä ei työsopimuslain mukaan saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Niillä tarkoitetaan yrityksen sopimuksia, organisaatiota, markkinointia ja hintapolitiikkaa koskevaa tietoa sekä teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä salaisuuksia.

Työnjohto- eli direktio-oikeus on työsopimuslain työnantajalle takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä. Samalla työntekijä, työsopimuksen toinen osapuoli, sitoutuu tekemään työtä työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua korvausta vastaan – vieläpä kuuliaisesti.

Edelleen työsopimuslain mukaan työntekijällä on yleinen lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä vaadittavan menettelyn kanssa.

Työnantaja ei saa työjohto-oikeuden tai lojaliteettivelvoitteen nojalla rajoittaa työntekijöiden mielipiteiden ilmaisua, poliittista toimintaa tai ay-toimintaa.

Direktio-oikeus ja lojaliteettivelvollisuus ovat käsitteitä, joiden sisältöä ja rajoja ei ole etukäteen selvästi määritelty. Keskeinen kysymys kuuluu, mikä on yrityksen edustajan työnjohto-oikeuteen tai lojaliteettiin perustuva valta puuttua työntekijän sananvapauteen. Siihen ei ole selvää vastausta.

Mutta: Työnantajan sananvapautta koskevien määräysten ja ohjeiden pitää liittyä työn suorittamiseen. Lisäksi on huomioitava, että direktio-oikeuteen liittyy syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Se tarkoittaa sitä, että työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan mielipideasioissa. Työnantaja ei siis saa käyttää direktio-oikeutta syrjintään johtavalla tavalla. Jos käyttää, niin joutuu tekemisiin yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain kanssa.

Kaikkinensa työnantaja ei saa työnjohto-oikeuden tai lojaliteettivelvoitteen nojalla rajoittaa työntekijöiden mielipiteiden ilmaisua, poliittista- tai ay-toimintaa. Työntekijällä on siten lähtökohtaisesti oikeus ilmaista mielipiteensä työnantajastaan – kunhan mielipide ei ole työantajaa vahingoittava, solvaava tai erityisen loukkaava.

Lisäksi pitää huomioida, että joskus työntekijällä voi olla myös lakiin perustuva oikeus tehdä viranomaiselle ilmoitus työpaikan epäkohdista. Tällainen oikeus voi perustua esimerkiksi työturvallisuuslainsäädäntöön.

ESIMERKKEJÄ ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ

Perustuslain ihanteellinen sananvapauspykälä on siis ristiriidassa muiden lakien kanssa. Siitä seuraa, että joskus sananvapauden rajoja joudutaan ratkomaan oikeusistuimissa. Jos oikeuteen joudutaan, toisessa korissa ovat lojaliteettivelvoite, direktio-oikeus, salassapitovelvoite tai henkilön käyttäytyminen ja toisessa perustuslain sananvapauspykälä.

Oikeustapauksia seuranneet suomalaisjuristit ovat päätyneet siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa painottuu sananvapaus. Suomessa tehdyissä ratkaisuissa tilanne on toinen – etusijalla ovat olleet lojaliteetti ja direktio-oikeus. Ay-liikkeen juristien kannattaa panna tämä havainto korvan taakse.

Posti antoi kirjallisen varoituksen luottamusmiehelle tämän kerrottua sanomalehdelle postinjakelun ongelmista. Jutussa kritisoitiin työnantajaa päätöksestä vähentää resursseja, mikä oli suututtanut asiakkaita, jotka jopa olivat uhanneet jakajia. Kyseessä oli luottamusmiehen mielestä siis yleisen sananvapauden lisäksi normaali edunvalvonta. Posti puolestaan perusteli varoitusta salassapito- ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisella.

Ammattiliitto PAU ei nähnyt varoitukselle perusteita. Oikeusjuttua asiasta ei kuitenkaan nostettu, vaan PAU vei asian Julkisen sanan neuvostoon, joka asettui luottamusmiehen puolelle. Haastattelussa kerrottiin asioita, joilla JSN:n mukaan on yleistä yhteiskunnallista merkitystä. JSN:n mielestä varoituksen antaminen oli sananvapauteen kohdistuva toimenpide.

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus ilmaista mielipiteensä työnantajastaan – kunhan mielipide ei ole solvaava tai erityisen loukkaava.

Helsingin käräjäoikeudessa oli tapaus, jossa koruliikkeen työntekijä oli perustanut Facebook-sivun, jossa kerrottiin koruliikkeen kohtelevan työntekijöitään epäasiallisesti. Liikkeen nimi mainittiin. Lisäksi väitettiin, että ketju irtisanoo määräaikaisia työntekijöitä ilman perusteita. Siksi Fb-sivulla kehotettiin asiakkaita boikotoimaan yritystä.

Yritys vaati 5 000 euron vahingonkorvauksia negatiivisen kirjoittelun takia. Työntekijä vetosi sananvapauteen, ja se auttoi osaksi. Työntekijää ei nimittäin tuomittu maksamaan korvauksia, koska yritys ei pystynyt näyttämään toteen, että se olisi kärsinyt kirjoituksista johtuvia taloudellisia menetyksiä. Oikeus kuitenkin katsoi, että työntekijä oli rikkonut lojaliteettivelvoitetta, vaikka kritiikki ei sinänsä ollut perätöntä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelemässä tapauksessa työntekijä oli tyytymätön vanhainkodin työoloihin ja katsoi, että hoidettavat eivät olleet saaneet asianmukaista hoitoa. Työntekijä oli kannellut asiasta vanhainkodin johdolle ja tehnyt rikosilmoituksen petoksesta, koska vanhainkoti ei ollut antanut luvattua hoitoa. Työntekijä oli myös levittänyt lentolehtisiä asiasta. Hänet irtisanottiin. EIT katsoi, että työntekijä ei ollut antanut vääriä tietoja. Työnantaja oli siten loukannut työntekijän sananvapautta.

TEKSTI TUOMO LILJA
KUVITUS EMILIE UGGLA

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.

28.10.2020

– Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet.

”Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja”, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

LUOTTAMUSMIES

Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.

Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä.

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo

työehtosopimusten noudattamista,
työlainsäädännön noudattamista,
työsopimusten ehtojen noudattamista,
työsuhteen muiden ehtojen noudattamista.

Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät

työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin,
yrityksen kehittämiseen,
paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.

LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA

Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.

Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä.

Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.

Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus.

Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.

ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ?

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa.

Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista.

Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan.

HUOM!

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä.

EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI

Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää.

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia TÄSTÄ.

Ammattiyhdistysliikettä tarvitaan edelleen

Suurin osa suomalaisista kannattaa yleissitovia työehtosopimuksia. Suurin osa työntekijöistä haluaa, että työsuhteen isot asiat kuten palkkauksen ja työaikojen perusteet ja minimitasot sovitaan työehtosopimuksissa. Ammattiliittojen jäsenyyden antaman turvan kysyntä on voimistunut koronakriisin aikana. Samalla on kasvanut kysyntä ammattiyhdistysliikkeelle sopimuskumppanina.

Viesti on selvä. Työntekijöiden yhteiselle edunvalvonnalle ja sopimiselle eri osapuolten kesken on tarve. Siksi vuosikymmeniä jatkuneet ennustukset ammattiyhdistysliikkeen kuihtumisesta ovat tähän mennessä osoittautuneet vääriksi.

Koronakriisi on aiheuttanut yhteistoimintaneuvottelujen vyöryn. Lomautettujen työntekijöiden määrä on noussut nopeasti korkeaksi, ja kohoaa edelleen. Irtisanomisten määrä on vielä alhainen. Se kertoo siitä, että valtaosassa yrityksistä nähdään kriisin tuolle puolen. Teollisuusliiton useilla sopimusaloilla kehitys etenee kuitenkin viiveellä. Olemassa olevat tilaukset kannattelevat yrityksiä vielä jonkin aikaa. Mitä sitten seuraa, jää nähtäväksi. Ajureina toimivat toivottavasti maltti, harkinta sekä luottamus tulevaisuuteen ja omiin kykyihin ratkaista ongelmat pala kerrallaan. Panikoimiseen ei ole varaa.

Toivottavaa myös on, että kriisissä keskitytään kriisin ratkaisemiseen. Sen varjolla ei pidä ajaa muita tavoitteita kuten työntekijöiden työehtojen heikentämistä. Vakaan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kriisistä selviydytään ilman tuloerojen kasvua ja uusien jakolinjojen muodostumista.

Teollisuusliitossa ja muissa ammattiliitoissa tehdään parhaillaan lujasti töitä sen eteen, että yritykset selviytyisivät kriisistä ja ihmisillä riittäisi töitä. Tässä ponnistuksessa ovat julkisuudessa pimentoon jääneet työpaikkojen luottamushenkilöt. Heidän osaamisensa ja panoksensa on tae sille, että tarvittavat neuvottelut ja järjestelyt pystytään vallitsevassa vaikeassa tilanteessa kaikessa runsaslukuisuudessaan yrityksissä toteuttamaan.

Luottamushenkilöt tekevät merkittävää ja tulevaisuutta pohjustavaa työtä. Ilman vakiintunutta neuvottelujärjestystä ja osaavia neuvottelijoita työpaikoilla olisi todennäköisesti ajauduttu sekasortoiseen tilanteeseen. Nyt niillä vallitsee järjestys. Siksi kiitoksen soisi kantautuvan luottamushenkilöille muistakin suunnista kuin työntekijöiden keskuudesta ja ammattiliitoista. Työnantajat voisivat muistaa tämän myös silloin, kun luottamushenkilöiden palkkioista seuraavan kerran kriisin jälkeen neuvotellaan.

PETTERI RAITO
Päätoimittaja

Nina Laine: Työ muuttuu – edunvalvonta säilyy

Ensimmäisen kerran näimme tänä talvena lunta, kun matkasimme tammikuun lopussa Lahteen koko kansainvälisen yksikön voimin kouluttamaan ammattiosastojen kansainvälisiä vastaavia. Samalla osallistuisimme Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:n kaksipäiväiseen solidaarisuuspäivään.

Koulutukseen osallistui 17 kansainvälistä vastaavaa. Ohjelmassa oli asiaa yritysvastuulain valmistelusta sekä tulevien aluefoorumien kansainvälisten teemojen valmistelu. Olimme saaneet mukaan myös kaksi SASK:n aluekoordinaattoria. Marlon Quesada kertoi värikkäästi ja mielenkiintoisesti Kaakkois-Aasian tilanteesta. Hänen kotimaassaan Filippiineillä on presidenttinä ollut vuodesta 2016 lähtien populistinen Rodrique Duterte, jonka vaaliteemana oli huumeiden vastaisuus.

Valintansa jälkeen hän on julkisesti kehottanut tappamaan kaikki huumeriippuvaiset ja huumekauppiaat. Siinä sivussa on tapettu viattomiakin.

Mosambikin tilannetta valotti Afrikan aluekoordinaattori Simiao Simbine. Mosambik on maailman köyhimpiä maita, joka kärsii yhä sisällissodan jälkeisestä poliittisesta, sotilaallisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Teollisuusliitolla on hankkeet Mosambikissa ja Malawissa.

Lahden Sibeliustalolla järjestetyt Solidaarisuuspäivät avasi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Hän puhui lämpimästi kehitysyhteistyön puolesta, mikä oli pitkästä aikaa lupaavaa, sillä hänen edeltäjiensä painotukset olivat aivan toisenlaisia. Työn tulevaisuudesta maailmalla puhui hauskaan ja värikkääseen tyyliin entinen Uni Global Unionin (palvelupuolen maailmanjärjestö) pääsihteeri Philip Jennings. Hän korosti rauhan ja rakkauden merkitystä Beatlesia siteeraten.

Pääasiana kuitenkin oli ilmastonmuutoksen uhka ja sen torjuminen.

Iltapäivällä kokoonnuttiin pientyöryhmiin. Niissä käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi ihmisoikeudet ja urheilu – jalkapallon MM-kisat Qatarissa ja Sano ei lapsityölle – miten lapsityö saadaan loppumaan.

Eduskunnan 1. varapuhemies Antti Rinne alusti aiheesta työn murroksen vaikutus ammattiyhdistystoimintaan ja ay-oikeuksien toteutumiseen. Hän kertoi, että solidaarisuus on aina ollut ay-liikkeen perusarvo niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja sellaisena sen tulee säilyäkin. Työ muuttuu ja edunvalvonta säilyy. ITUC:n (ammattiliittojen maailmanjärjestö) pääsihteeri Saran Burrow loi katsauksen työelämän ihmisoikeuksiin maailmalla. Hän painotti Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kansainvälisiä työoikeuksia. ILO:n neljä strategista tavoitetta ovat työllisyys, sosiaalinen suojelu, työmarkkinavuoropuhelu kolmikantaperiaatteella sekä työelämän periaatteiden ja oikeuksien kunnioittaminen.

Tunnelma solidaarisuuspäivillä oli lämminhenkinen. Paikalle oli tullut yli 300 osallistujaa. Keskustelin muiden muassa Kemiralla työskentelevän Aleksi Tikkasen kanssa. Hän on liiton kv-aktiivi ja osallistunut aikaisemmin SASK:n opintomatkalle Mosambikiin. Hän oli ensi kertaa mukana Solidaarisuuspäivillä ja arvioi mahdolliseksi osallistua uudelleenkin. Hänen mielestään ohjelma oli kiinnostava. Samalla hän piti erittäin mukavana, että tapasi kanssaan samalle opintomatkalle osallistuneita tuttuja.

NINA LAINE
Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

TYÖYMPÄRISTÖ: ”Gepardi” ei estä edunvalvontaa työpaikalla – jotkut työnantajat tulkitsevat turhan tiukasti

EU on säätänyt tietosuoja-asetuksen, joka tunnetaan lyhenteellä GDPR. Asetus tarkentaa tapoja, joilla ihmisistä saa kerätä ja käsitellä tietoa. Jotkut työnantajat ovat tulkinneet uutta asetusta turhan tiukasti ja kieltäytyneet antamasta työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille tietoja, joita tehtävän hoitaminen vaatii. GDPR ei ole este tarpeellisen tiedon antamiselle henkilöstön edunvalvojille.

GDPR:n taustalla on ajatus siitä, että ihmisellä tulee olla mahdollisuus suojella yksityisyyttään sekä hallita sitä, missä kaikkialla itseä koskevaa tietoa on ja kuka siihen pääsee käsiksi. Käytännössä tiedon keräämiselle ja rekisterin pitämiselle edellytetään perusteltu syy, kohteen suostumus tai sopimus (esimerkiksi työsopimuksen solmiminen) sekä selkeät toimintatavat sen suhteen, kuka tietoja pääsee näkemään ja käsittelemään.

Kuten tähänkin asti, tiedon keräämisen ja käsittelemisen sekä työntekijöiden yksityisyyden pelisäännöt tulevat tietosuojalaista (entinen henkilötietolaki) sekä laista yksityisyyden suojasta työelämässä. GDPR:n myötä lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on tehty joitain tarkennuksia, mutta mittavia muutoksia asetus ei työpaikkojen elämään aiheuta.

Työpaikalla pitää tehdä tietosuojaseloste jokaisesta rekisteristä, johon työntekijöiden tietoja kerätään. Seloste kuvaa, miksi tietoa on tarpeellista ja perusteltua kerätä ja kenellä on oikeus nähdä ja käsitellä tietoja. Tietosuojaselosteeseen on siis merkittävä, että luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat rekisterin tietoja, jos tehtävän hoitaminen sitä edellyttää. Joidenkin tietojen saamisesta on jopa sovittu työehtosopimuksissa, eikä GDPR kumoa tes-kirjauksia.

Kuten tähänkin asti, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on ehdoton vaitiolovelvollisuus edustamiensa työntekijöiden henkilötietojen suhteen. Mitä arkaluontoisemmasta asiasta on kyse, sitä suurempaa tarkkuutta on noudatettava, jotta tietoa ei kulkeudu ulkopuolisille. Käsitystä siitä, mitä on pidettävä arkaluonteisena tietona, voi hakea GDPR:n ja tietosuojalain lisäksi esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa listatuista syrjintäperusteista. Näin esimerkiksi henkilön terveydentila, mielipiteet, uskonto, perhesuhteet, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen suuntautuminen tai vastaava on arkaluonteista tietoa, jota on erityisesti varjeltava. Näitä tietoja työnantaja ei myöskään saa kerätä rekistereihinsä ilman erityisen painavaa syytä.

GDPR on vahvistanut myös rekisterinpitäjän velvollisuutta tiedottaa keräämästään tiedosta. Informoinnin tulee olla jatkuvaa ja aktiivista toimintaa, jotta tiedonkeruun kohteet voivat aidosti tietää, mitä tietoa itsestä kertyy ja kuka sitä käsittelee.

TEKSTI SAILA RUUTH
Kirjoittaja on Teollisuusliiton työympäristöyksikön sosiaali- ja työympäristöasiantuntija.

KUVITUS PENTTI OTSAMO

Lue lisää: www.tietosuoja.fi/GDPR