Teollisuustyöväen Loimaan seudun ammattiosasto 29:n puheenjohtaja Olli-Pekka Toivonen kertoo, että viime aikojen työtaisteluissa lakkovahdeista ei ole ollut pulaa.

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ja sitten anne­taan keppiä” – koro­te­tut lakko­sa­kot ovat suhteet­to­man kovia

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Lakko­sak­ko­jen suuruus pitäisi olla suhteessa ammat­tio­sas­ton jäsen­mää­rään, sanoo ammat­tio­sas­ton puheen­joh­taja Olli-Pekka Toivo­nen. 10 000 euron mini­mi­sakko voi olla pienen ammat­tio­sas­ton vuosibudjetti.

– Lakko-oikeus on työn­te­ki­jöille tosi tärkeä. Saamme ilmais­tua oman mieli­pi­teemme siten, että joku kuun­te­lee­kin, sanoo Teol­li­suus­työ­väen Loimaan seudun ammat­tio­sasto 29:n puheen­joh­taja Olli-Pekka Toivo­nen.

Loimaan seudun ammat­tio­sas­ton työpaik­koja on ollut mukana tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­seen liit­ty­vissä työtais­te­luissa sekä Orpon halli­tuk­sen työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia vastus­ta­neissa poliit­ti­sissa lakoissa.

Lännen Trac­tors Oy:llä työs­ken­te­levä Toivo­nen kertoo, että työn­te­ki­jät ovat olleet aktii­vi­sesti mukana ja tais­te­lu­tah­toa on riit­tä­nyt, kun työeh­doista taistellaan.

– Olin posi­tii­vi­sesti yllät­ty­nyt, kun melkein puolet poru­kasta oli lakkovahteina.

Työpai­koilla tunnis­te­taan, että lakko on viimei­nen vaih­toehto, jos neuvot­te­lu­tiellä ei edetä. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den­kin neuvot­te­lut olivat pitkään jumissa, ja niitä vauh­di­tet­tiin lakoilla.

– Ensi­si­jai­sesti toivot­tiin, ettei tarvitse mennä lakkoi­hin. Työnan­ta­ja­puoli venytti turhaan ratkai­sua näin pitkälle.

KYSYMYS TYÖEHDOISTA

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat lähellä työn­te­ki­jöitä, sillä työeh­dot ja palkan­ko­ro­tuk­set vaikut­ta­vat arkeen heti. Toivo­nen kertoo, että myös poliit­tis­ten lakko­jen rajoi­tuk­set ovat puhuttaneet.

– Ihmi­sillä on herän­nyt huoli, että kaikki mahdol­li­suu­det otetaan pois.

Ihmi­sillä on herän­nyt huoli, että kaikki mahdol­li­suu­det otetaan pois.

Toivo­nen pohtii, että työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin liit­tyvä lakko ja maan halli­tuk­sen ajamia työelä­mä­hei­ken­nyk­siä vastus­ta­vat poliit­ti­set lakot eivät ole perus­teil­taan kovin erilai­sia. Molem­missa on kyse työehdoista.

– Ne kulke­vat käsi kädessä. Molem­piin täytyy pystyä vaikuttamaan.

Olli-Pekka Toivo­nen työs­ken­te­lee Lännen Trac­tors Oy:llä.

SUHTEETTOMIA SAKKOJA

Maan halli­tus on korot­ta­nut lakko­sak­koja siten, että nykyi­sin hyvi­tys­sa­kon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiem­min lait­to­mista lakoista tuomit­tu­jen sakko­jen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alara­jaa ollut.

Loimaan seudun ammat­tio­sas­tossa on noin 250 maksa­vaa jäsentä. Puheen­joh­taja Toivo­nen pohtii, että sakot olisi­vat oikeu­den­mu­kai­sem­pia, jos sank­tiot olisi­vat suhteessa toimi­joi­den kokoon, samoin kuin päivä­sa­kon suuruus perus­tuu sako­tet­ta­van tuloihin.

– Sakon määrän täytyisi olla joten­kin sidottu jäsen­mää­rään. 10 000 euroa on pienen ammat­tio­sas­ton vuoden budjetti.

Toisille sakko on pieni ja toisille kuukau­den ruokaraha.

Työn­tekijä voi nyky­ään joutua maksa­maan 200 euron hyvi­tys­mak­sun työnan­ta­jalle, jos työn­tekijä osal­lis­tuu lakkoon, jonka oikeus on jo toden­nut lait­to­maksi. Toivo­nen katsoo, että myös tämä kiin­teä hyvi­tys­maksu kohte­lee työn­te­ki­jöitä eriarvoisesti.

– Alalla voi olla suuria­kin palk­kae­roja. Toisille sakko on pieni ja toisille kuukau­den ruokaraha.

PERUSTELUT ONTUVAT

Suomessa on perin­tei­sesti ollut vähän poliit­ti­sia lakkoja ja lait­to­mia lakkoja, joten lakko-oikeu­den rajaa­mi­set ja sank­tioi­den suuren­ta­mi­set vaikut­ta­vat keinolta silot­taa tietä muille työelä­mä­hei­ken­nyk­sille. Lakko-oikeutta heiken­ne­tään myös myötä­tun­to­lak­ko­jen osalta.

– Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ja sitten anne­taan keppiä.

Maan halli­tus on perus­tel­lut lain­sää­dän­tö­muu­tok­sia sillä, että Suomi näin lähe­nee pohjois­maista mallia tai kilpai­li­ja­mai­den käytän­töjä. Lain­sää­dän­tö­työn osana tehdyistä selvi­tyk­sis­tä­kin näkee, että käytän­nöt vaih­te­le­vat mait­tain paljon.

– Perus­te­lut eivät ole kauhean uskot­ta­via. Mieles­täni joka maassa pitää mennä maan tavalla.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuk­sen säätä­mät lakko­ra­joi­tuk­set astui­vat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­ti­set lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin aset­ta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja koro­tet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tai­nen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työn­tekijä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tui­men lait­to­maksi totea­maan lakkoon.

 

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tuk­set muok­kaa­vat työmark­ki­noita – ”Työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suutta vaikut­taa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demo­kra­tian ytimessä – ”Ammu­taanko tässä demo­kra­tiaa jalkaan?”

”Suoraan sanoen kepu­li­pe­liä” – lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set puhut­ta­vat työpaikalla

”Kolmi­kan­tai­sia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – laki­muu­tos­ten takia menossa on poik­keuk­sel­li­nen työmarkkinakierros

Lakko­ra­joi­tuk­set toivat peri­aat­teel­li­sia muutok­sia lain­sää­dän­töön – ”ILO:n sopi­muk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­ti­jat nosti­vat esiin lakko­ra­joi­tus­ten ongel­mia, mutta halli­tus ei muut­ta­nut suunnitelmiaan