Kumpi on parempi työeh­to­so­pimus vai vähimmäispalkka?

Kasvavan teolli­suuden palkat johtivat kurjuu­teen, joka 1800-luvun lopulla huomat­tiin jo laajem­minkin. Amster­damin kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityk­siltä, joissa makset­tiin vähim­mäis­palkkaa. Uusi-Seelanti sääti vähim­mäis­pal­kasta 1896 ja Victo­rian osavaltio Austra­liassa 1899.

Nykyään valtao­sassa maailman maita säädel­lään ainakin joltakin osin vähim­mäis­palkkaa. Kansain­vä­linen työjär­jestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afrikan 54 maasta ei ole vähim­mäis­palk­ka­mää­räyksiä. ILO:n mukaan 90 prosen­tissa sen jäsen­maista määrät­tiin vähim­mäis­pal­kasta. Säädökset ja niiden katta­vuus tosin ovat kirjavia.

Yleinen pulma on vähim­mäis­palkan taso. Yhdys­val­loissa se on vaati­maton 6,95 euroa tunnilta. Moni alue määrää sen isommaksi, aina pääkau­punki Washington DC:n 16,77 euroon tunnilta.

Suomessa ei lakisää­teistä vähim­mäis­palkkaa ole. Syy on työeh­to­jär­jes­telmän hyvä kattavuus.

Vähim­mäis­palkan arvo seuraa politiikan suhdan­teita. Meksikon vasem­mis­topre­si­dentti Andrés Manuel López Obrador sai noste­tuksi sitä 135 prosenttia toimi­kau­te­naan. Hänen seuraa­jansa, puolue­to­veri Claudia Shein­baum hankki heti 12 prosentin korotuksen ja lupaa saman korotuksen joka vuosi.

Suomessa ei lakisää­teistä vähim­mäis­palkkaa ole. Syy on työeh­to­jär­jes­telmän hyvä katta­vuus. Sitä tukevat yleis­si­tovat työehtosopimukset.

Euroopan unioni hyväksyi 2022 vähim­mäis­palk­ka­di­rek­tiivin. Se edellyttää jäsen­maalta joko vähim­mäis­palkan tai kattavat työeh­to­so­pi­mukset. 27 EU-maasta 22 soveltaa vähim­mäis­palkkaa. Se yltää Bulga­rian 551 eurosta Luxem­bourgin 2 638 euroon kuukaudessa.

Ruotsi ja Tanska valit­tivat direk­tii­vistä EU-tuomiois­tui­melle. Päätöstä valmis­te­leva julkis­asia­mies esitti, että direk­tiivi on EU-oikeuden vastainen. Tanskan metal­li­liitto kehuu asiamiehen esitystä, Euroopan ammat­ti­liit­tojen katto­jär­jestö ETUC pitää sitä katastro­fina. ETUC muistuttaa, että direk­tiivi on jo nyt nostanut miljoo­nien matala­palk­kaisten tuloja.

Oikeuden päätös asiasta tulee myöhemmin. Jos direk­tiivi kaatuu, sen mukana katoaa direk­tii­viin kuuluva tavoite nostaa työeh­to­so­pi­musten katta­vuutta 80 prosenttiin.