Timo Eklund: Kuinka pärjä­tään luotta­muksen kadottua?

Työmark­ki­na­ti­lan­teen tuleh­tu­mista on seurattu useamman kuukauden ajan. Suomen hallitus pyrkii tasapai­not­ta­maan julkista taloutta, lisää­mään työlli­syyttä ja paran­ta­maan kilpai­lu­kykyä voimak­kain toimin.

Leikkausten maksa­jina ovat työttömät, heikosti toimen­tu­levat ja työnte­kijät. Samalla hallitus iskee ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen tärkeim­piin tukipi­la­reihin: lakko-oikeu­teen, luotta­mus­miesten asemaan ja pidem­mällä aikavä­lillä myös työeh­to­so­pi­muk­siin. Suurelle osalle toimista, kuten paikal­li­selle sopimi­selle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille, ei ole kyetty osoit­ta­maan työlli­syyttä tai julkista taloutta vahvis­tavia vaikutuksia.

Samaan aikaan poliit­tisten lakkojen talou­del­li­sista vaiku­tuk­sista on esitetty laskelmia. Osa laskel­mista koskee lyhyen aikavälin menetyksiä. On myös arvioitu pidemmän ajan vaiku­tuksia, kun Suomen houkut­te­le­vuus inves­toin­ti­koh­teena heikentyy väite­tysti. On totta, että liittojen toimen­pi­teet ovat erittäin voimak­kaita. Työnan­ta­ja­puolen laskelmat kahden miljardin talous­vai­ku­tuk­sista voivat olla lähellä totuutta.

Luotta­muksen romah­taessa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilan­teista ja luoda kulloi­seenkin tilan­tee­seen sopivat ratkaisut.

Kaksi miljardia euroa valtava summa. Sitä ei voi kiistää. Yksi asia on kuitenkin jäänyt vähem­mälle huomiolle. Työnan­ta­ja­puolen ja halli­tuksen toimien takia suoma­lainen teolli­suus on menet­tä­mässä ehdot­toman kilpai­lu­ky­ky­valt­tinsa – työmark­ki­naos­a­puolten välisen luotta­muksen ja kyvyn raken­ta­vaan yhteis­työn. Sen rinnalla poliit­tisten lakkojen hinta on pieni.

Luotta­muksen romah­taessa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilan­teista ja luoda kulloi­seenkin tilan­tee­seen sopivat ratkaisut. Tämä pitää paikkansa työpaik­ka­ta­solla ja myös kansal­li­sella ja liitto­ta­solla. Luotta­muksen lisäksi hallitus heikentää sopimisen kannalta oleel­lisia raken­teita, kuten luotta­mus­mies­jär­jes­telmää, joka on mahdol­lis­tanut yritys­koh­taiset joustot vaikeissa tilanteissa.

Suomen teolli­suus on pärjännyt heikommin kuin pohjois­maiset verrok­kinsa. Kansain­vä­li­sessä vertai­lussa pärjäämme kuitenkin hyvin. Pohjois­mainen luotta­muk­seen perus­tuva järjes­telmä ja toimin­ta­kult­tuuri on ollut voima­vara. Vielä enemmän sopimisen kulttuu­rista on hyödytty esimer­kiksi Ruotsissa, missä luotta­musta on ollut meitä enemmän. Jos luottamus ja kyky yhteis­työhön hävite­tään, teolli­suus menettää paljon enemmän kuin moni on tullut ajatelleeksi.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton erikoistutkija.