Liitossa
Oikeistopresidentti romuttaa työlakeja Argentiinassa
Argentiinan laitaoikeistolainen presidentti Javier Milei julkisti joulukuussa lakipaketin, jonka hän aikoo ajaa läpi.
Suuri linja on sama kuin hänen aateveljillään maailman eri kolkissa. Kaikki yksityistetään, mikä irti lähtee. Julkista sääntelyä ja hallintoa kutistetaan, yritysten valtaa lisätään. Taustansa Milei varmisti erottamalla 22 kenraalia ja vaihtamalla kaikkien aselajien johdon.
Tammikuussa Milei toimitti edustajahuoneelle ja senaatille 664 pykälän lakiesityksen. Se muuttaisi kerralla yli 300 eri lakia. Jos jompikumpi tai molemmat parlamentin kamareista hyväksyy maaliskuussa esitykset, ne tulevat voimaan.
Kuten Orpon-Purran hallituksella, Mileilläkin työelämän ehtoihin tehtävät rajut heikennykset ovat politiikan ydintä. Milein lakiesitys muun muassa sallisi lyhytaikaiset työsopimukset, pidentäisi koeaikaa kolmesta kahdeksaan kuukauteen sekä laillistaisi 12 tunnin työpäivät.
Ammattiliitot vastustavat Milein esityksiä. Ne ovat jo järjestäneet isoja mielenosoituksia ja tammikuussa seurasi päivän yleislakko.
Äitiyslomaa muutettaisiin ja irtisanomiskorvausta leikattaisiin. Lakko-oikeutta rajoitettaisiin kymmenillä aloilla hotelleista vientiteollisuuteen ja kaivoksiin. Yrityksiä ei enää rankaistaisi esimerkiksi väärien tietojen kirjaamisesta työntekijöistä. Lakkovahdit ja työpaikalla protestoivat saisi erottaa.
Argentiinan työtuomioistuin ja vetoomustuomioistuin käsittelivät tammikuussa ammatillisen keskusjärjestö CGT:n kanteen. Ne kaatoivat työlakien muutokset perustuslain vastaisina.
El Pais -lehden mukaan oikeus totesi, että lakien toteuttamiselle pikavauhtia ei ole perustetta. Tuomari Alejandro Sudera korosti, että on epäselvää, miten lakimuutokset parantaisivat työllisyyttä.
Ammattiliitot vastustavat Milein esityksiä. Ne ovat jo järjestäneet isoja mielenosoituksia ja tammikuussa seurasi päivän yleislakko.
Oikeistohallitus vastasi lähettämällä mielenosoituksiin kansalliskaartin ja perään liitoille ison laskun kaartin kuluista. Laajan vastustuksen vuoksi hallitus perääntyi esityksestään tehdä yli kolmen hengen julkiset kokoukset luvanvaraisiksi.
Mielensä osoittaminen sen sijaan maksaa jatkossakin, hallitus vakuuttaa.
