Uutinen
Työpaikat valmistautuvat lakkoon: ”Taistelutahtoa löytyy”
Teollisuusliittolaisilla työpaikoilla valmistaudutaan kahden päivän poliittiseen lakkoon. Järjestelyt hoidetaan siten, että töiden keskeytys ei aiheuta vaaraa ja laitteet pysyvät ehjinä.
Teollisuusliitto järjestää 1.–2.2.2024 kaksipäiväisen poliittisen lakon, jolla vastustetaan Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä.
Lakon piirissä on 740 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Lakko on osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.
Jyväskylässä Flender Finland Oy:llä lakkoon valmistaudutaan yhtenä rintamana. Joulukuussa työpaikka osallistui yhden päivän #PainavaSyy-lakkoon, joka oli yrityksen väelle ensimmäinen työtaistelu pitkään aikaan.
Tuuliturbiinivaihteiden huoltoja tekevässä firmassa on noin 130 tuotannon työntekijää, joista yli 90 prosenttia kuuluu Teollisuusliittoon. Työpaikalla olisi ollut valmiutta aloittaa pidemmälläkin lakolla.
– Taistelutahtoa löytyy. Moni olisi halunnut, että olisi menty päätyyn asti kerralla, kertoo pääluottamusmies Rauno Tuovinen.
Joulukuun lakkoon valmistauduttaessa työntekijöiden ja työnantajan välillä oli kitkaa, mutta kahden päivän lakkoon on valmistauduttu rauhallisesti. Lakko lopettaa kaikki työt, joiden keskeyttämisestä ei aiheudu vaaraa ihmisille tai laitteille.
– Karkaisimoprosessia ei ajeta alas, sillä uunien ja laitteiden vikaantumis- ja hajoamisriskit ovat niin suuret käynnistys- ja sammutusvaiheessa, Tuovinen kertoo.
Moni olisi halunnut, että olisi menty päätyyn asti kerralla.
Oikeistohallituksen ohjelmassa on lakko-oikeuden rajoituksia, työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkauksia ja lukuisia työntekijän aseman heikennyksiä.
Tuovinen on lähdössä torstaina 1.2. Helsinkiin Senaatintorille SAK:n ja STTK:n järjestämään suurmielenosoitukseen. Hän kannustaa kaikkia mukaan näyttämään joukkovoimaa Orpon-Purran hallitukselle.
Vaikka hallituksen suunnitelmat eivät heti näyttäisi osuvan omaan toimeentuloon, koskevat heikennykset pidemmän päälle kaikkia työntekijöitä ja jälkipolvia.
– Mikäli tämä taistelu hävitään, meille työntekijöille voi saman tien tuoda ketjut, koska orjatyöstä näyttää tulevan laillista, Tuovinen sanoo.
VASTUULLISESTI LAKOSSA
Neste Oyj:n Porvoon jalostamo oli edellisen kerran lakossa vuonna 2000, joten monille työntekijöille lähestyvä kahden päivän lakko on uusi asia. Pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo, että lakkoilmoitus on keskusteluttanut jalostamolla.
– Osan mielestä toimet ovat liian kevyitä, joidenkin mielestä sopivia ja sitten on joukko, jonka mielestä ei pitäisi tehdä mitään, Ryynänen sanoo.
Jalostamolla on noin 700 työntekijää, joista noin 90 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä. Ryynänen arvioi, että moni työntekijä ei vielä hahmota, mitä kaikkea hallituksen pitkä heikennyslista tarkoittaa käytännössä.
– Hallitus on tehnyt työelämän heikennyspaketin ovelasti. Ihmisten on hankala hahmottaa asiaa, kun paketti on sen verran laaja, Ryynänen sanoo.
Hallitusohjelman kokonaisuus tuo käytännössä jokaiselle palkansaajalle vahvoja heikennyksiä.
– Koko jutun juoni on, että hallitus haluaa heikentää ammattiyhdistysliikkeen ja sitä kautta jokaisen työntekijän asemaa yhteiskunnassa, Ryynänen sanoo.
Kilpilahdessa sijaitseva jalostamo on valtava laitos, jossa kahden päivän lakko vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Kyse on viikkojen projektista.
Täydellistä jalostamon alasajoa ei tehdä, sillä talviolosuhteissa se olisi liian suuri riski turvallisuudelle ja laitteille. Helposti syttyviä aineita käsiteltäessä on oltava varovainen.
– Kannetaan vastuuta, eikä tehdä päättömyyksiä, Ryynänen sanoo.
Hallitus haluaa heikentää ammattiyhdistysliikkeen ja sitä kautta jokaisen työntekijän asemaa yhteiskunnassa.
Lakon aikana jalostamolla ei valmistu myytäviä tuotteita. Kaikki työ, joka on turvallista keskeyttää, myös keskeytetään.
– Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) määrittää henkilöstön minimimäärät, kun hiilivedyt ovat laitoksen putkissa, Ryynänen kertoo.
Porvoon jalostamon lakko on herättänyt paljon myös julkista keskustelua.
– Valtava määrä on tullut palautetta henkilökohtaisesti. Palaute on pääsääntöisesti positiivista, mutta on tullut myös palautteita, joissa syytellään milloin miksikin, Ryynänen kertoo.
Hän toivoo, että julkisessa keskustelussa ei unohdettaisi lakkojen juurisyytä, eli maan hallituksen suunnittelemia ennennäkemättömiä heikennyksiä työntekijöiden asemaan.
PAKOLLISET HOMMAT HOIDOSSA
Mikkelissä UPM Plywood Oy:n Pelloksen vaneritehtaalla lakkoilmoitus otettiin vastaan odotettuna uutisena, sillä tehdas oli #PainavaSyy-lakossa myös joulukuussa. Tehtaalla on kaikkiaan yli 500 työntekijää ja järjestäytymisaste on noin 90 prosenttia.
Pääluottamusmies Marko Lang kertoo, että edellinen lakko piti hienosti, vaikka poliittinen työtaistelu onkin monelle työntekijälle eri asia kuin suoraan työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko.
– Meilläkin työntekijäporukassa on niitä, jotka edellisissä vaaleissa ovat äänestäneet nykyisiä hallituspuolueita. Hyvin on porukka kuitenkin pysynyt rintamassa, Lang kertoo.
Orpon-Purran hallituksen suunnitelmat iskevät työntekijöiden toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin monin tavoin, joten vastatoimille on tarvetta.
– Ihmiset ymmärtävät, että tässä taistelussa on kyse meidän työehdoistamme. Työlainsäädäntöä koskevat hallitusohjelman kirjaukset ovat sellaisia, että ne ovat meilläkin edessä tulevaisuudessa, Lang sanoo.
Vaneritehtaalla lakko vaatii noin puolen päivän valmistelutyöt.
– Meillä on lakoista kokemusta männävuosilta. Käytännöt ja proseduurit ovat tuttuja, Lang sanoo.
Lakko pysäyttää tehtaan tuotannon, mutta voimalaitos ja vedenpuhdistamo tarvitsevat työtaistelunkin aikana ylläpitävää henkilöstöä. Myös kunnossapidon päivystys pelaa.
– Pakolliset hommat pitää hoitaa, ettei vaaranneta luontoa tai terveyttä, Lang sanoo.
Teollisuusliitto on mukana SAK:n ja STTK:n järjestämässä suurmielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024 kello 12–14. Lue lisää Teollisuusliiton #PainavaSyy-toimista.
