Tarkas­ta­ma­ton nosturi on turvallisuusuhka

Työpai­kan nostin­lait­tei­den kunto täytyy tarkas­tut­taa vuosit­tain lail­lis­te­tulla nosturitarkastajalla.

– Tarkas­ta­ma­ton nosturi voi aiheut­taa jopa kuole­man­ta­pauk­sen, sanoo ylitar­kas­taja Sampo Pelko­nen Itä-Suomen alue­hal­lin­to­vi­ras­ton työsuo­je­lun vastuualueelta.

Ylei­sim­piä tarkas­tet­ta­via nosti­mia ovat korjaa­mo­jen auto­nos­ti­met, muun muassa kuorma-autoissa käytet­tä­vät lastaus­nos­ti­met, teol­li­suu­den silta­nos­tu­rit ja raken­nus­työ­mai­den torninosturit.

– Nosti­met on luet­te­loitu laissa erityistä vaaraa aiheut­ta­viksi. Tarkas­tuk­sia ei ole säädetty huvikseen.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­tot valvo­vat, että yrityk­set hoita­vat velvoitteensa.

Jos olisi noin paljon autoja vuosi­kat­sas­ta­matta, nousisi siitä meteli.

Vuonna 2023 elokuun alku­puo­lelle mennessä alue­hal­lin­to­vi­ras­tot olivat tehneet kaik­ki­aan 524 tarkas­tusta, joista 100:ssa oli havaittu laimin­lyön­tejä nostin­ten laki­sää­tei­sissä vuositarkastuksissa.

– Jos olisi noin paljon autoja vuosi­kat­sas­ta­matta, nousisi siitä meteli, Pelko­nen vertaa.

Alku­vuo­den tarkas­tuk­sista 133 kohdis­tui autoa­lan yrityk­siin. Näissä avin tarkas­tuk­sissa löytyi laimin­lyön­tejä 28 yrityk­sestä, eli enem­män kuin joka viidennestä.

– Autoa­lalla on paljon nosti­mia ja laiminlyöntejä.

Vuonna 2022 tarkas­tuk­sia tehtiin kaikilla toimia­loilla 837, ja laimin­lyön­tejä löytyi 103 kappa­letta. Pelko­nen kertoo, että tarkas­tuk­sia kohden­ne­taan aloille, joissa puut­teita on havaittu eniten.

TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ JA NUUKUUTTA

Nosti­mien vuosi­tar­kas­tus­ten laimin­lyön­tiin on Pelko­sen arvion mukaan kaksi pääsyytä. Toinen on tietä­mät­tö­myys ja toinen tarkoi­tuk­sel­li­nen sääs­tä­mi­nen vuosi­tar­kas­tus­ten kuluista.

Vuosi­tar­kas­tus­ten hinnat vaih­te­le­vat alueit­tain ja tarkas­tuk­sia teke­vien yritys­ten mukaan, mutta hinnat vaih­te­le­vat erityi­sesti tarkas­tet­ta­vien lait­tei­den mukaan. Yksin­ker­tai­sen auto­nos­ti­men tarkas­tus on selvästi halvempi kuin suuren teol­li­sen siltanosturin.

Pelko­nen kertoo, että vuosi­tar­kas­tus­ten laimin­lyön­nit ovat ylei­sim­piä pienissä ja keski­suu­rissa yrityksissä.

Jos alue­hal­lin­to­vi­ras­ton tarkas­taja huomaa vähäi­seksi tulki­tun rikko­muk­sen, aluksi yritys saa keho­tuk­sen hoitaa nosti­men vuosi­tar­kas­tus kuntoon määrä­ajassa. Jos yritys ei noudata keho­tusta, tehdään asiasta viran­omais­pää­tös, jonka tueksi asete­taan uhkasakko.

Työn­te­ki­jöillä on oikeus kysyä, onko nostu­rit tarkas­tettu. Kyse on nime­no­maan heidän turvallisuudestaan.

Jos uhka­sak­ko­kaan ei tepsi, rikko­muk­sesta ilmoi­te­taan polii­sille ja asia käsi­tel­lään kärä­jä­oi­keu­dessa rikos­asiana. Vaka­vasta rikko­muk­sesta voi tulla suoraan polii­sia­sia ilman keho­tuk­sia ja uhkasakkoja.

Pelko­nen kannus­taa työn­te­ki­jöitä ja heidän edus­ta­ji­aan pitä­mään huolta, että työnan­taja teet­tää nostu­rien lain­mu­kai­set tarkastukset.

– Työn­te­ki­jöillä on oikeus kysyä, onko nostu­rit tarkas­tettu. Kyse on nime­no­maan heidän turval­li­suu­des­taan. Toimi­tus­joh­ta­jat eivät yleensä hääräile nosturihommissa.

Jos nostin­ten tilanne ei selviä työpai­kalla kysy­mällä, on työn­te­ki­jöi­den mahdol­lista tehdä asiasta ilmoi­tus aluehallintovirastolle.

AUTOKORJAAMOLLE ISO LASKU TARKASTUSTEN LAIMINLYÖNNEISTÄ

Pidem­män päälle vuosi­tar­kas­tus­ten laimin­lyön­neillä on hankala saada talou­del­lista etua, sillä kärä­jä­oi­keu­det tuomit­se­vat rikok­sella saadun sääs­tön makset­ta­vaksi valtiolle.

Pohjois-Savon kärä­jä­oi­keus tuomitsi kesä­kuussa 2023 auto­kor­jaa­mon yhtei­sö­sak­koon ja korjaa­mon omis­ta­van johta­jan päivä­sak­koi­hin työtur­val­li­suus­ri­kok­sesta, sillä yrityk­sessä oli laimin­lyöty auto­nos­tin­ten tarkastukset.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton tarkas­taja oli puut­tu­nut neljän auto­nos­ti­men tarkas­ta­mat­to­muu­teen vuonna 2013. Korjaa­mon johtaja oli teet­tä­nyt tarkas­tuk­set kerran, mutta laimin­lyö­nyt tarkas­tuk­set seuraa­vina vuosina.

Kärä­jä­oi­keus tuomitsi johta­jan maksa­maan sakkoja ja riko­suh­ri­mak­sua noin 1 500 euroa. Osakeyh­tiö tuomit­tiin maksa­maan yhtei­sö­sak­koa ja riko­suh­ri­mak­sua 3 300 euroa.

Lisäksi oikeus tuomitsi yhtiön maksa­maan valtiolle laimin­lyön­nillä saavu­te­tun noin 2 500 euron talou­del­li­sen hyödyn. Kärä­jä­oi­keu­den tuomio on lainvoimainen.

Omis­ta­jalle ja yhtiölle tuli tässä tapauk­sessa makset­ta­vaa yli 7 000 euroa. Jos tarkas­ta­mat­to­mista nosti­mista olisi aiheu­tu­nut työn­te­ki­jälle tapa­turma, olisi­vat sakot, korvauk­set ja oikeu­den­käyn­ti­ku­lut olleet moninkertaiset.

– On myös työnan­ta­jan etu, että hommat hoide­taan. Avin tarkas­taja tulee kuiten­kin jossain vaiheessa, Pelko­nen sanoo.