Hallitusohjelma kurittaa duunaria – ”Varmasti vastustamme”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kävivät alkukesällä 2023 kuultavina hallitusneuvotteluissa, joissa kirjoitettiin Petteri Orpon oikeistohallituksen ohjelma.

Hallitusohjelmasta tuli lopulta erittäin työntekijävastainen. Hallitus aikoo muun muassa rajata lakko-oikeutta, leikata työttömyysturvaa ja lisätä työnantajan valtaa työpaikoilla.

– Ensivaikutelma oli tyrmäävä. Hallitusohjelmaan on kirjattu kaikki asiat, jotka olivat Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien listoilla, Aalto sanoo.

Kesällä alkanutta lakko-oikeuteen liittyvää kolmikantaista valmistelua voi pitää poliittisena teatterina, jossa lopputuloksiin ei enää voi vaikuttaa.

– Työnantajien ei tarvitse neuvotella. Heillä on saletissa, mitä tulevat saamaan, Aalto toteaa.

Turhaan kannoimme neuvotteluihin esityksiämme työntekijän aseman parantamisesta.

Moni työntekijä äänesti hallituspuolue perussuomalaisia, joten työntekijöiden äänen olisi voinut kuvitella vaikuttavan hallituksen linjaan.

– Perussuomalaisten osaaminen työelämäkysymyksissä on heikkoa. Se konkretisoituu, kun katsoo hallitusohjelman kirjauksia. Turhaan kannoimme neuvotteluihin esityksiämme työntekijän aseman parantamisesta, Aalto sanoo.

Orpon hallitusohjelma on jopa rajumpi kuin Sipilän hallituksen (2015–2019), joka muistetaan kilpailukykysopimuksen läpi runnomisesta.

– Nykyinen ohjelma on vielä yksipuolisemmin rakennettu, Virtanen vertailee.

VASTATOIMIA TULOSSA

Hallituksen suunnitelmissa on, että lakko-oikeuden rajaukset tulevat eduskunnan käsittelyyn jo lokakuun puolivälissä. Esimerkiksi poliittiset lakot on tarkoitus rajoittaa yksipäiväisiksi.

– Ensin hallitus rajoittaa lakko-oikeutta, jotta se voi myöhemmin viedä muita asioita helpommin lainsäädäntöön, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton hallitus päätti 22.8.2023 kokouksessaan, että liitto aloittaa järjestöllisten toimenpiteiden valmistelun vastalauseena työntekijöiden oikeuksien, etuuksien ja työehtojen kurjistamiselle.

– Kannattaa tutustua hallitusohjelman kirjauksiin, niin syntyy käsitys, miksi olemme erityisen huolissamme, Aalto viestittää liiton jäsenille.

On hyvä varautua siihen, että järjestöllisiä toimia on tulossa, jos hallitus vie esityksiä eteenpäin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n hallitus päätti 14.8.2023 aloittaa järjestöllisen valmiuden kohottamisen, sillä kolmikantainen lakivalmistelu on osoittautunut näennäiseksi.

– On hyvä varautua siihen, että järjestöllisiä toimia on tulossa, jos hallitus vie esityksiä eteenpäin. Varmasti vastustamme, kun meillä on vielä vastustamisen mahdollisuus, Aalto sanoo.

Järjestölliset toimet voivat rajuimmillaan tarkoittaa laajoja lakkoja.

– Työntekijät eivät jää odottelemaan ilman vastatoimia, jos oikeuksia loukataan, Virtanen sanoo.

HALLITUSOHJELMAN HORJUTTAA PERUSTUKSIA

Hallituksen suunnittelemat muutokset paikalliseen sopimiseen ravistelevat suomalaisten työmarkkinoiden ja työelämän perustuksia.

Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin jopa luottamusmiesten ohi rapistaa vuosikymmenten aikana rakennettua sopimisen järjestelmää ja kulttuuria.

– Työntekijöiden edustusjärjestelmät halutaan romuttaa. Se tulee aiheuttamaan kaaosta ja tulehtunutta ilmapiiriä työpaikoilla, Virtanen sanoo.

Alakohtaisesti kaikille samat vähimmäistyöehdot takaavat yleissitovat työehtosopimukset horjuvat, jos yrityksillä ei ole enää tarvetta järjestäytyä.

– Järjestäytymättömät yritykset saavat samat oikeudet kuin järjestäytyneet, mutta ei samoja velvollisuuksia, Aalto tiivistää.

TURVATTOMUUS LISÄÄNTYY

Oikeistohallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet tarkoittavat konkreettisia heikennyksiä ihmisten arkeen.

– Kyse on siitä, että työntekijä ei voi enää puolustaa työehtojaan samalla tavalla kuin aiemmin. Se heikentää ihmisten kykyä elättää itsensä, Aalto sanoo.

Työsuhteiden irtisanomisten helpottaminen saattaa tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi työntekijän kirjoittama kriittinen some-päivitys voi olla irtisanomisperuste. Epävarmuutta lisää myös korkeintaan vuoden määräaikaisten työsuhteiden salliminen ilman perustetta.

– Näin hallitus tekee työntekijän aseman turvattomaksi, Aalto sanoo.

Työttömyysturvan leikkauksella vaarannetaan lomautusjärjestelmän toimivuus.

Suomalainen lomautusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti vertailtuna erittäin joustava, mikä mahdollistaa yritysten sopeutumisen suhdanteisiin.

Teollisuudessa lomautukset ovat yleisimmin 90 päivän mittaisia. Hallitus suunnittelee ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason leikkaamista 20 prosentilla, kun työttömyys on kestänyt 8 viikkoa, eli 56 päivää. Tämä voi johtaa siihen, että lomautetut vaihtavat alaa, eivätkä enää palaa suhdanteen parantuessa.

– Työttömyysturvan leikkauksella vaarannetaan lomautusjärjestelmän toimivuus, Virtanen toteaa.

VAIKUTUKSET VALUVAT TES-PÖYTIIN

Rasismikohuissa kipuilleen hallituksen luottamuksesta äänestetään eduskunnan istuntokauden alkaessa syyskuussa. Elokuussa on arvioitu, että oikeistohallitus voi pysyä koossa.

– Voidaan olettaa, että hallitusohjelmaan kirjatut esitykset menevät läpi eduskunnassa, Aalto sanoo.

Lakien muuttaminen työntekijöille epäedullisemmaksi tarkoittaa sitä, että työntekijäpuolen on haettava omansa työehtosopimusneuvottelujen kautta.

– Tämä ei lopu siihen, että eduskunta säätää lakeja. Asiat ovat jokaisessa työehtosopimuspöydässä seuraavalla kierroksella, Aalto sanoo.

– Lainsäädännön muutokset valuvat tes-pöytiin, mutta myös työpaikoille, kun paikallinen sopiminen vapautetaan yrityksiin, joissa ei ole siihen osaamista, Virtanen sanoo.