Ääni reilulle työelämälle

Kevään 2023 eduskuntavaaleja lähestytään epävarmoissa tunnelmissa. Koronaviruksen vaikutukset näkyvät edelleen, Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, energiajärjestelmä on kriisissä ja kuluttajahinnat nousevat.

– Eletään epävarmassa maailmassa, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa.

Myös työmarkkinoilla on turvattomuutta, joka johtuu työnantajapuolen tekemistä irtiotoista. Elinkeinoelämän keskusliitto ei vuosiin ole neuvotellut perinteisessä kolmikannassa, ja Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen kokonaan.

– Sekä työnantajapuoli että palkansaajaliike ajavat voimakkaammin tavoitteitaan lainsäädäntöön, Aalto sanoo.

Porvaripuolueiden asialistalla on monia työntekijän asemaa heikentäviä tavoitteita: lakko-oikeuteen puuttumista, työttömyysturvan leikkausta ja yleisesti ammattiyhdistysliikkeen heikentämistä.

– Nämä ovat ulossanottuja tavoitteita, Aalto toteaa.

Äänestäminen on aina tärkeää, mutta tulevissa eduskuntavaaleissa tämä korostuu.

– Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näkymään työväestön heikentyvänä asemana, Aalto sanoo.

Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näkymään työväestön heikentyvänä asemana.

Teollisuusliitto on esittänyt kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden harteille siirrettyjen noin kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksujen palauttamista työnantajien vastuulle. Siirto ei ole saanut vastakaikua hallituksessa, vaikka se paikkaisi työntekijöiden heikentynyttä ostovoimaa.

– Vasemmistopuolueet ovat hallituksessa, mutta työnantajapuolella ei silti ole tarvinnut olla huolissaan, Aalto toteaa.

PELISÄÄNNÖT KUNTOON

Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteissa on laaja kattaus työelämää ja yleisemmin koko yhteiskuntaa kehittäviä tavoitteita.

– Työelämän pelisäännöt ovat yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevissa vaaleissa, Aalto sanoo.

Työehtosopimusten yleissitovuuden uudelleenmäärittely, luottamusmiesten aseman vahvistaminen ja tasapuolinen paikallinen sopiminen ovat asioita, joita on mahdollista kehittää lainsäädännössä. Näissä kysymyksissä työntekijöillä ja työnantajilla on hyvin erisuuntaiset tavoitteet.

– Kumman eduksi pelisääntöjä kirjoitetaan. Tässä on se iso ristiriita, mikä tulee vaaleissa vastaan, Aalto toteaa.

Yleisemmissä teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavissa vaalitavoitteissa löytyy työnantajan kanssa yksimielisyyttä: lupamenettelyjen, rahoituksen ja koulutuksen kehittämisestä ei tarvitse vääntää kättä.

Teollisuutta vaivaavan työvoimapulan torjunta on yksi tärkeistä vaaliteemoista. Aalto pohtii, että monilla suomalaisilla ei ole ajantasaista käsitystä, millaisia töitä teollisuudessa tehdään.

– Ei tiedetä, mitä teollisuuden työt ovat ja mikä niiden merkitys on, Aalto toteaa.

Näin ollen tiedon lisääminen on yksi keino nostaa teollisen työn arvostusta ja saada alalle työntekijöitä.

Teollisuudella on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muun muassa vihreisiin investointeihin tarvitaan tukea, jotta siirtymä olisi sekä yritysten että työntekijöiden kannalta sulava.

– Ilmastotoimia pitää tehdä. Kysymys on, miten toimet järjestetään siten, että tavallisen ihmisen arkeen olisi mahdollisimman vähän vaikutusta, Aalto sanoo.

Monen kukkaro on koetuksella

Fossiilisista polttoaineista irtautuminen nopeutuu Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota ja sen välilliset seuraukset ovat nostaneet energian hintaa, joka tuntuu erityisesti pieni- ja keskituloisten työntekijöiden kukkarossa.

Teollisuusliitto linjaa vaalitavoitteissaan, että kotitalouksia on tuettava energiasiirtymässä. Teollisuuden työpaikat ovat usein syrjässä julkisen liikenteen reiteiltä, joten polttoaineen hinnannousun vaikutuksia pitää loiventaa esimerkiksi verovähennyksillä, jotta töissä käyminen on kannattavaa myös omalla autolla.

– Tämä on meidän jäsentemme edunvalvontaa, vaikka asiaa ei ratkaista työehtosopimuksissa, Riku Aalto sanoo.

Teollisuusliitto on Suomen suurin ammattiliitto yli 200 000 jäsenellään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaalitavoitteet koskevat laajasti yhteiskunnan eri aloja. Muun muassa sosiaaliturva, verotus ja hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä teollisuusliiton jäsenille.

– Ei ole yhtä yksittäistä narua, josta vetämällä kaikkien 200 000 jäsenen asiat parantuisivat, Aalto sanoo.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

– Ensi kevään vaaleista voi hyvällä syyllä sanoa, että vaalit ovat erityisen tärkeät, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta.

Aiemmin muun muassa eläkejärjestelmästä, työlainsäädännöstä ja sosiaaliturvasta sovittiin kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtiovallan kanssa.

Työnantajapuolen vetäytyminen pois tästä päätöksenteosta on muuttanut asetelmaa.

– Politiikalla, vaaleilla ja tulevalla hallituskoalitiolla on entistäkin suurempi vaikutus. Aiemmin asioista voitiin sopia hallituksen väristä riippumatta, Eloranta sanoo.

Sopimisen kulttuuri on vähintään haastettu, kun työnantajapuoli on tehnyt irtiottoja perinteisistä sopimisen tavoista.

– Työehtosopimusmaailma on rapistumassa, joten toivomme, että työelämän peruspilareita tuettaisiin lainsäädännöllä, Eloranta sanoo.

TYÖELÄMÄN TEEMAT PINNALLE

Työehtojen yleissitovuuden ja luottamusmiesten aseman vahvistaminen sekä työmarkkinarikollisuuden kitkentä ovat keskeisiä SAK:n vaalitavoitteita, joilla laitetaan kuntoon työelämän perusteita.

– Töihin voisi mennä turvallisin mielin. Työpaikka olisi terveellinen ja turvallinen, ja siellä noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia. Kaikille maksettaisiin, mitä kuuluu, Eloranta pohtii työelämää, jossa perusteet ovat kunnossa.

Politiikalla, vaaleilla ja tulevalla hallituskoalitiolla on entistäkin suurempi vaikutus.

Vakaalta perustalta ponnistaminen on kaikkien osapuolten etu.

– Kun perusasioista ei tarvitse olla huolissaan, voidaan keskittyä kysymyksiin, jotka lisäävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Se toimii myös työnantajien eduksi, Eloranta sanoo.

Poikkeusaikoina mahdollisia vaaliteemoja ja keskustelunaiheita on paljon. On tärkeää, että työelämän kysymyksistä keskustellaan ennen vaaleja, jotta äänestäjä tietää, millaiselle työelämälle äänensä antaa.

– Haastakaa kansanedustajaehdokkaita. Kysykää työelämän ja sosiaaliturvan asioista, Eloranta kannustaa palkansaajia.

Reilun työelämän puolesta kannattaa äänestää.

– Duunareiden vaikutusvalta säilyy vain niin, että eduskunnassa on ihmisiä, jotka ymmärtävät duunareiden asioita, Eloranta sanoo.

ARJEN ASIAT KESKIÖSSÄ

Maailmalla tapahtuu monia mullistuksia, mutta moni tekee äänestyspäätöksensä lähellä olevien asioiden perusteella.

– Ihmisten arki on edelleen keskeinen asia eduskuntavaaleissa, sanoo erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt ja kuulunut lähes jokaisessa uutislähetyksessä viime helmikuusta alkaen.

Ilman sotaa Suomessa olisi todennäköisesti keskusteltu enemmän sote-uudistuksesta, sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksesta, väestön ikääntymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Vaalien alla näistä perinteisistä teemoista olisi hyvä saada aikaan julkista keskustelua.

– Toivoisin, että puolueet eivät käyttäisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jolla jätetään yhteiskunnallisia ongelmiamme käsittelemättä, Elo sanoo.

LOBBAAMINEN LISÄÄ TIETOA

Päätöksentekijöihin ja päätöksiin vaikuttaminen, eli lobbaaminen, on mainettaan parempaa toimintaa. Parhaimmillaan eri ryhmät saavat äänensä kuuluviin ja lobbaaminen johtaa parempiin päätöksiin.

– Kaikki saavat tuoda tavoitteita esille, ja poliitikkojen tehtävänä on punnita vaihtoehtoja ja valita, mitä haluavat viedä eteenpäin, Elo pohtii.

Takavuosilta tutun kolmikantaisen sopimisen rapistuminen voi tuoda paineita poliittiseen päätöksentekoon. Eläkejärjestelmän tai sosiaaliturvan uudistukset voivat tuntua sanelulta, jos työmarkkinajärjestöt laajoine jäsenkuntineen eivät ole mukana päätöksiä tekemässä.

– Näkisin, että tässä tilanteessa kannattaisi aloittaa keskustelu työntekijöiden ja työnantajien edustajien sekä poliittisten ryhmien välillä, jotta saataisiin pitkän aikavälin ratkaisuja, Elo sanoo.

KESKUSTELUT KUNNIAAN

Jotta äänestäjä voi tehdä järkiperäisen äänestyspäätöksen, puolueiden pitäisi kertoa avoimesti, millaista tulevaisuutta haluavat Suomelle. Historiassa tämä on onnistunut vaihtelevasti.

– Joissain eduskuntavaaleissa on ollut isompia teemoja, jotka ovat ohjanneet keskusteluja. On ollut myös vaaleja, joissa ohjelmat ovat jääneet höttöisiksi, Elo arvioi.

Taloussanasto hallitsee tämän päivän poliittista keskustelua puoluerajat ylittäen. Puhetapojen yhtenäistyminen on voinut luoda kuvan, että myös sisällöt olisivat yhtenäistyneet.

– Puhutaan, että puolueet ovat samankaltaistuneet. Jos katsotaan puolueohjelmia, painotuseroja on selkeästi, Elo sanoo.

Toivoisin, että puolueet eivät käyttäisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jolla jätetään yhteiskunnallisia ongelmiamme käsittelemättä.

Mitä monipuolisemmin keskustellaan vaalien alla, sitä useampi näkökulma tulee kuulluksi ja sitä useampi äänestää vaaleissa.

– Jos jossain väestöryhmässä koetaan, että heidän äänensä ei kuulu, saattavat he mennä joko nukkuvien puolueeseen tai populistien äänestäjäksi, Elo kertoo.

TUKEA TARVITAAN

Tällä hetkellä monen suomalaisen suurin huoli on, miten rahat riittävät elämisen kustannuksiin nyt ja jatkossa. Hintojen nousu ravistelee monen arkea, eikä nopeaa käännettä parempaan ole näkyvissä.

– Ylimenovaiheessa kysymys on, miten se kompensoidaan pienituloisille ja heikommassa asemassa oleville, kun elinkustannukset nousevat, Elo sanoo.

Vero- ja tukipolitiikka ovat valtiovallan keskeisiä työkaluja heikossa asemassa olevien tukemisessa. Tässäkin tapauksessa ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevämpää kuin vaurioiden korjaaminen jälkikäteen.

– Tutkimusta on metrikaupalla siitä, että köyhyydellä on henkilökohtaisia vaikutuksia ja ylisukupolvisia vaikutuksia. Puhutaan seuraavankin sukupolven mahdollisuuksista, Elo sanoo.