Hirsitaloteollisuuden työehtosopimus

Vastuul­li­suutta ja vakautta hirsi­ta­lo­teol­li­suu­teen – näin syntyi uusi työehtosopimusala

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANTTI J. LEINONEN

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden yrityk­sissä löytyi halu järjes­täytyä ja solmia alalle oma valta­kun­nal­linen työeh­to­so­pimus. Yritys­koh­taiset sopimukset olisivat vaati­neet muutoksia toimintaan.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suus on uusi työeh­to­so­pi­musala, jonka yritykset toimivat aiemmin mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen piirissä.

Työnan­ta­ja­jär­jestö Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti loppu­vuonna 2020 lopet­ta­vansa valta­kun­nal­listen työeh­to­so­pi­musten tekemisen. Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden yritykset järjes­täy­tyivät Puuteol­li­suus ry:hyn, joka neuvot­teli Teolli­suus­liiton kanssa uuden valta­kun­nal­lisen työehtosopimuksen.

Teolli­suus­liitto hyväksyi kaksi­vuo­tisen työeh­to­so­pi­muksen maalis­kuun 2022 alussa. Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa työsken­telee noin 700 tuotannon työnte­kijää ja 200 toimihenkilöä.

Järjes­täy­ty­neitä yrityksiä on 11, joissa työeh­to­so­pi­muksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liike­vaih­dosta ja työnte­ki­jöistä. Sopimus on vahvis­tettu yleis­si­to­vaksi, eli kaikkia alan yrityksiä koskevaksi.

POHJA SOPIMUSKULTTUURILLE

Pohjois-Pohjan­maalla Pudas­jär­vellä hirsi­ta­loja valmis­tavan Kontio­tuote oy:n toimi­tus­joh­taja Mika Rytky oli keskei­sessä roolissa uuden työeh­to­so­pi­musalan synnyssä. Hän kertoo, että yritys­koh­taiset neuvot­telut näyttivät haasteel­li­silta, joten alakoh­taisen sopimuksen mahdol­li­suudet kannatti kartoittaa.

– Jossain kohtaa esitin, että soittelen alan toimi­tus­joh­tajat läpi, Rytky kertoo.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden firmoissa tilan­teet olivat yhtäläisiä: yrityk­sillä oli kädet täynnä työtä ja mahdol­listen yritys­koh­taisten sopimusten sisällöt pohdituttivat.

Yrityk­sissä löytyi yhteinen tahto valta­kun­nal­lisen sopimuksen tekemi­seen, joten harkinnan jälkeen 11 yritystä päätti järjes­täytyä Puuteol­li­suus ry:hyn.

Neuvot­telut Teolli­suus­liiton kanssa saatiin nopeasti alkuun ja työeh­to­so­pimus valmiiksi ajallaan.

– Koko ajan oli vahva dialogi Teolli­suus­liiton ja oman henki­löstön suuntaan, Rytky kertoo.

Kontio­tuot­teen toimi­tus­joh­taja Mika Rytky kuvat­tuna yrityksen toimis­tolla Oulussa.

Sopimusala halut­tiin rajata siten, että työeh­to­so­pi­muk­sesta tulee selkeästi yleis­si­tova. Siirtymä mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden sopimuk­sesta hirsi­ta­lo­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­seen oli sujuva.

– Aika pienillä muutok­silla mentiin. Perus­runko tuli niin vahvasti mekaa­nisen metsän sopimuk­sesta, Rytky kertoo.

Hän ei ota tarkempaa kantaa siihen, voisiko hirsi­ta­lo­teol­li­suuden sopimusala laajentua tulevai­suu­dessa. Esimer­kiksi pienta­lo­teol­li­suu­dessa on tehty yritys­koh­taisia sopimuksia.

– Tämä ei ole asia, jossa olisin neuvot­te­leva osapuoli, Rytky sanoo.

Uuden työeh­to­so­pi­musalan synnystä ja neuvot­te­luista jäi kaikkiaan hyvä maku.

– Olen varsin tyyty­väinen, että saatiin sopimus tehtyä ja luotua sopimus­kult­tuurin pohja, Rytky sanoo.

SOPIMINEN RAUHOITTAA

Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­torin johtaja Jyrki Alapar­tanen kertoo, että pitkään näytti siltä, ettei mille­kään mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden sisällä olevalle toimia­lalle synny alakoh­taista sopimusta.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden yritykset kuitenkin järjes­täy­tyivät ripeästi, ja Puuteol­li­suus ry otti vastuun sopimus­neu­vot­te­luista, joten uuden sopimusalan synty mahdollistui.

– Näemme yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset vastuul­li­sena työmark­ki­na­toi­min­tana. Hyvä, että saimme sopimuksen tehtyä, Alapar­tanen sanoo.

Kattava sopimus rauhoittaa tilan­teen kaikille osapuolille.

– Yleis­si­tovan työeh­to­so­pi­muksen pitäisi tuoda vakautta työsuh­teen ehtoihin ja työrau­haan liitty­vissä kysymyk­sissä, Alapar­tanen sanoo.

Näemme yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset vastuul­li­sena työmarkkinatoimintana.

Valta­kun­nal­listen järjes­töjen tekemä sopimus myös antaa mahdol­li­suudet sopia asioista työlain­sää­dännön raameja laveammin. Esimer­kiksi työai­ka­lain pykälistä on mahdol­lista poiketa, jos osapuolet yhdessä niin haluavat. Yritys­koh­tai­sissa sopimuk­sissa vastaava ei ole mahdollista.

– Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­denkin sopimus antaa aika lailla laajat oikeudet paikal­li­seen sopimi­seen, Alapar­tanen kertoo.

Mahdol­li­simman laajat työeh­to­so­pi­mukset ovat Teolli­suus­liiton tavoit­teena. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että hirsi­ta­lo­teol­li­suuden sopimusala olisi laajentumassa.

– Onko työeh­to­so­pi­muk­sella mahdol­li­suutta laajentua muuta pienta­lo­teol­li­suutta koske­vaksi, sen aika näyttää, Alapar­tanen sanoo.

Lohen­pyrs­tö­lii­tok­silla varus­tet­tuja hirsiä Kontio­tuot­teen tehtaalla Pudasjärvellä.

NEUVOTTELUISSA EI JUNNATTU

– Koko homma lähti liikkeelle siitä, kun Mika Rytky otti yhteyttä. Hän kertoi jutel­leensa muutaman kolle­gansa kanssa ja tulleensa yhdessä siihen tulok­seen, että he tarvit­sevat alalla oman työeh­to­so­pi­muksen, kertoo Puuteol­li­suus ry:n toimin­nan­joh­taja Janne Liias.

Korona­vuo­sina hirsi­ta­loja myytiin kiivaa­seen tahtiin, joten tes-neuvot­telut eivät olleet yrityk­sillä päällim­mäi­senä mielessä.

– Tehtailla oli silloin kädet täynnä töitä. Heillä ei ollut resurssia työeh­to­so­pi­musten tekemi­seen, Liias kertoo.

Neuvot­te­le­vaksi työmark­ki­na­jär­jes­töksi alkaminen oli luonteva muutos Puuteol­li­suus ry:lle.

– Haluamme olla pienemmän sektorin ja pienem­pien yritysten apuna, Liias sanoo.

Tehtailla oli silloin kädet täynnä töitä. Heillä ei ollut resurssia työeh­to­so­pi­musten tekemiseen.

Mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen päätty­minen tarkoitti muutoksia myös Puuteol­li­suuden jäsenistöön.

– Muutama mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­musta sovel­tanut jäseny­ritys putosi pois. Emme voi antaa tes-neuvontaa, jos yrityk­sillä on omat sopimukset, kertoo Puuteol­li­suus ry:n lakimies Miro Rissanen.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden yrityk­sissä oli kuitenkin tahtoa jatkaa vanhan mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen linjalla.

– Yritys­koh­tai­silla työeh­to­so­pi­muk­silla olisi pitänyt tehdä muutoksia toimin­taan, Rissanen vahvistaa.

Työnan­ta­ja­jär­jestön näkökul­masta katsot­tuna tes-neuvot­telut olivat sujuvia.

– Pääsimme asia kerral­laan eteen­päin, eikä jääty junnaa­maan, Liias kertoo.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­musalan laaje­ne­minen on Puuteol­li­suuden näkökul­masta mahdollista.

– Meille periaat­teessa sopii sopimusalan laaje­ne­minen, mutta se päätös on hirsi­ta­lo­teh­taiden käsissä, Liias sanoo.

TULEVAISUUDEN ALA

Meneil­lään oleva maankäyttö- ja raken­nus­lain kokonai­suu­distus on salli­massa alle 30 neliön raken­nusten tekemisen ilman rakennuslupaprosessia.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa lakiuu­distus nähdään varovai­sesti positii­vi­sena muutok­sena. Jatkos­sakin raken­nusten pitää noudattaa kaavoi­tuksen reunaeh­toja, joten mitä tahansa ei saa rakentaa omin luvin.

– Lakimuu­tok­sella on positii­vista merki­tystä, jos kaavoitus lähtee mukaan ja sallii minita­lojen raken­ta­misen, Liias pohtii.

Samoilla linjoilla ollaan myös Kontio­tuot­teella. Lakimuutos on askel oikeaan suuntaan, mutta kaavoitus koetaan monessa kohtaa tiukkarajaiseksi.

– Kaavoi­tuksen pitäisi olla mahdol­lis­taja, joka vain poikkeus­ta­pauk­sessa ja perus­tel­lulla syyllä asettaa esteitä ja ehtoja, toimi­tus­joh­taja Rytky sanoo.

Puu on uusiu­tuva raaka-aine, joten sen jalos­ta­misen yhteis­kunnan käyttöön pitää olla yhteinen intressi.

Mahdol­li­sesta lakimuu­tok­sesta riippu­matta perin­tei­sille hirsille ja ristiin­la­mi­noi­duille clt-puuele­men­teille on nyt kysyntää. Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden järjes­täy­ty­neistä 11 yrityk­sestä kolme on erikois­tunut clt-elementteihin.

– Puura­ken­ta­minen on tulevai­suuden ala, Liias sanoo.

Teolli­suus­lii­tossa puura­ken­ta­misen lisää­mistä pidetään tärkeänä, sillä puu raken­nusai­neena on osa ilmas­ton­muu­toksen hillintää ja sisäil­maon­gel­mien torjuntaa. Muutokset kaavoi­tuk­sessa ja maankäy­tössä ovat tärkeitä, mutta toimen­pi­teet ovat hitaita toimialan näkökulmasta.

– Puu on uusiu­tuva raaka-aine, joten sen jalos­ta­misen yhteis­kunnan käyttöön pitää olla yhteinen intressi, sekto­ri­joh­taja Alapar­tanen sanoo.

HIRSITALOTEOLLISUUS

• Toimia­lalla työsken­telee noin 700 tuotannon työnte­kijää ja 200 toimihenkilöä.
• Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden 11 yritystä on järjes­täy­tynyt Puuteol­li­suus ry:hyn.
• Järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä on noin 90 prosenttia alan liike­vaih­dosta ja työntekijöistä.
• Alan työeh­to­so­pi­muksen ovat solmi­neet Teolli­suus­liitto ry ja Puuteol­li­suus ry.
• Työeh­to­so­pimus on yleis­si­tova, eli koko alaa koskeva. Alalla on kaikkiaan noin 20 yritystä.

Lue lisää: Kontio­tuot­teen hirsi­teh­taalla ei nipoteta (Tekijä 8.11.2022)