SAK julkaissut liitoille oppaan työstä ja ilmastosta

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

SAK on julkaissut ammat­tili­itoille oppaan siitä, miten työn­tek­i­jät ote­taan huomioon sopeu­tu­mises­sa ilmas­ton­muu­tok­seen. Kestävyyskri­isi pitäisi liitois­sa muis­taa kuitenkin kokon­aisu­udessaan, sanoo keskusjär­jestön ilmas­toasiantun­ti­ja Anni Toivi­ainen.

– Ilmas­ton­muu­tos on mega­tren­di, joka läpäisee kaiken työn­teon ja kaikkien ammat­tien arjen. Vaik­ka kaik­ki ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si tehdyt toimet onnis­tu­isi­vat täy­del­lis­es­ti, jo tähä­nas­tiset hiilid­iok­sidipäästöt vaikut­ta­vat ja tule­vat vaikut­ta­maan kaik­keen, SAK:n ilmas­toasiantun­ti­ja Anni Toivi­ainen sanoo.

Kuumat kesät, kuiv­u­us, rajut sateet ja tul­vat, liukkaus… Nämä kaik­ki ilmas­ton­muu­tok­set seu­rauk­set ovat jo todel­lisu­ut­ta.

– Esimerkik­si helle­jak­sot lisäävät työn kuumar­a­situs­ta. Työ on tauotet­ta­va uudelleen. Ehkä työ­suo­jelu­lain­säädän­töä on myös tämän takia uud­is­tet­ta­va?

Reilu eli oikeu­den­mukainen siir­tymä on aivan keskeinen asia ay-liik­keelle.

Tämä on esimerk­ki siitä, miten työn­tek­i­jät on otet­ta­va huomioon tule­vaisu­u­den muut­tuvis­sa olois­sa. Ay-liike on kyl­lä pitänyt yllä keskustelua ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnästä, mut­ta ei niinkään siihen sopeu­tu­mis­es­ta. Toivi­ainen sanoo, että nimeno­maan sik­si tuoret­ta opas­ta Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen ja työelämä tarvi­taan.

Ay-liike on nos­tanut esi­in myös vaa­timuk­set ”reilus­ta siir­tymästä”. Ilmas­to­toimien pitää kohdel­la kaikkia yhteiskun­talu­okkia reilul­la taval­la.

– Reilu eli oikeu­den­mukainen siir­tymä on aivan keskeinen asia ay-liik­keelle. Sen toteutues­sa ilmastopoli­it­tiset toimet on helpom­pi hyväksyä ja niihin on helpom­pi sitoutua, Toivi­ainen alle­vi­ivaa.

ILMASTOKURSSI MURIKKAAN?

SAK:n asiantun­ti­ja sanoo, että ensim­mäisek­si ammat­tili­it­to­jen pitäisi nos­taa jäsen­ten­sä, luot­ta­mushenkilöi­den­sä ja asiantun­ti­joiden­sa tietämys­tä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta.

– Ei yhtään has­sumpi aja­tus!

Näin Toivi­ainen vas­taa heit­toon siitä, että Teol­lisu­us­li­it­to­han voisi jär­jestää Murik­ka-opis­toon­sa ilmas­ton­muu­tok­sen teemakurssin. Hän myös kaavailee, että samal­la päästäisi­in miet­timään eri toimi­alo­jen ja yksit­täis­ten työ­paikko­jen omia ratkaisu­ja.

– Ilmas­toti­eteil­i­jät eivät tietenkään tunne kaikkia työolo­suhtei­ta, tarvi­taan työn­tek­i­jöi­den ja asiantun­ti­joiden osaamisen ”tör­mäyt­tämistä” ratkaisu­jen löytämisek­si.

”KOKONAISPALETTI” MUISTETTAVA

Ay-liik­keen pitäisi Toivi­ais­es­ta muis­taa kaikissa toimis­saan ”kokon­ais­palet­ti”. Täl­lä hän tarkoit­taa sitä, että ilmas­tokri­isi liit­tyy täysin elimel­lis­es­ti bio­di­ver­si­teetin, eli elonkir­jon, kaven­tu­miseen, vesien saas­tu­miseen ja kaikki­in mui­hinkin kri­i­sei­hin mikro­muovin har­joit­ta­maa maail­man­val­loi­tus­retkeä uno­hta­mat­ta.

– Tämä on raflaavasti san­ot­tu, mut­ta silti tot­ta: Elinkelvot­toma­l­la pla­nee­tal­la ei ole yhtäkään työ­paikkaa. Mikään inhimilli­nen toim­inta, mukaan lukien taloudelli­nen toim­inta, ei voi jatkua niin, että se ylit­täisi maa­pal­lon ekol­o­giset reunae­hdot. Tämä on ihmiskun­nan kohtalonkysymys.

Kestävyy­teen kuu­luu niin ekologi­nen, sosi­aa­li­nen kuin taloudelli­nenkin ulot­tuvu­us.

Konkreet­tise­na apuna siihen, miten noi­ta reunae­hto­ja ja ”kokon­ais­palet­tia” voisi hah­mot­taa, Toivi­ainen tar­joaa elinkaari­a­jat­telua. Esimerkik­si sähköau­toil­la ajami­nen on vähäpäästöistä, mut­ta auto­jen valmis­t­a­mi­nen vie paljon ener­giaa ja resursse­ja, ja akku­ma­te­ri­aalien louhin­taan saat­taa liit­tyä ihmisoikeuk­sien polkemista, työn­tek­i­jöi­den hyväk­sikäyt­töä ja ympäristön saas­tu­mista. Toivi­ais­es­ta ay-liike voisi pohtia sähköau­toilun kaltai­sis­sa kom­plek­si­sis­sa asiois­sa kestävyy­den merk­i­tys­tä kokon­ais­val­tais­es­ti.

Myös sosi­aalisen kestävyy­den käsite tulisi muis­taa, sovel­lu­tuk­se­na esimerkkimme: vähä­varaisim­mil­la ei ole varaa autoon, sähköau­tos­ta puhu­mat­takaan.

– Kestävyy­teen kuu­luu niin ekologi­nen, sosi­aa­li­nen kuin taloudelli­nenkin ulot­tuvu­us, Toivi­ainen muis­tut­taa.