Neuvottelukierros poiki uuden sopimusalan

Teollisuusliiton neuvottelemat uudet valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset ovat valmiina. Mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron yhdessä työntekijöille ja toimihenkilöille neuvottelemien yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä on jo yli 90 prosenttia jäsenistöstä ja yli 80 prosenttia sopimusalan työntekijöistä.

Vallitsevaa tilannetta voidaan pitää neuvottelukierroksen lähtökohtiin nähden onnistuneena. Viime syksynä yhtenä mahdollisuutena siintänyt työehtosopimustoiminnan laaja sirpaloituminen ei toteutunut. Teknologiateollisuuteenkin saatiin työnantajien uuden järjestäytymisen myötä neuvoteltua valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus. Näin tapahtui siitä huolimatta, että teknologiateollisuuden työnantajien uudelleen organisoitumista voidaan luonnehtia viipyillen toteutuneeksi prosessiksi. Tässä asetelmassa Teollisuusliiton kärsivällinen, neuvotellen tuloksiin tähdännyt toimintatapa vaikutti siihen, että työmarkkinat pysyivät rauhallisina.

Yrityskohtainen työehdoista neuvotteleminen ja sopiminen on ainakin tällä haavaa rajautunut mekaaniseen metsäteollisuuteen, mutta kehitys ei ole sielläkään edennyt vain yhteen suuntaan. Yhtenä seurauksena oli kokonaan uusi hirsitaloteollisuuden sopimusala ja sitä koskeva valtakunnallinen työehtosopimus, joka Teollisuusliiton arvion mukaan täyttää yleissitovuuden kriteerit.

Vallitsevaa tilannetta voidaan pitää neuvottelukierroksen lähtökohtiin nähden onnistuneena.

Hirsitaloteollisuudessa toteutunut sopimus osoittaa, että valtakunnallisen sopimisen arvo nähdään paitsi työntekijöiden myös työnantajien ja yritysten puolella. Tämän taustalla huomionarvoista on se, että Teollisuusliiton sopimuskumppaneista suurin osa päätyi jatkamaan sopimustoimintaa aikaisemmalta pohjalta valtakunnallisesti ja yleissitovasti. Näin meneteltiin myös mekaanista metsäteollisuutta tuotannonalana lähellä olevassa puusepänteollisuudessa.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa on edelleen noin sata yrityskohtaista työehtosopimusta neuvottelematta. Jo saavutetuilla sopimuksilla on kokonaisuuden rakentumisessa tärkeä osa samoin kuin sillä, että liiton jäsenmäärä on mekaanisessa metsäteollisuudessa lisääntynyt pitkästi yli tuhannella vuoden 2021 alusta lukien. Toisaalta kysymyksessä on ensimmäinen kerta, jolloin tällaista yrityskohtaista neuvottelukokonaisuutta ollaan viemässä eteenpäin. Siihen sisältyy myös kapeikkonsa ja mahdolliset yllätykselliset hetkensä.

On mielenkiintoista seurata, minkälaisia johtopäätöksiä eri osapuolet neuvottelukierroksesta vetävät. Vieläkö yrityskohtaisuus houkuttelee, vai aletaanko mekaanisen metsäteollisuudenkin yrityksissä jo miettiä laajempia sopimiskokonaisuuksia. Esimerkiksi siksi, että sopimusneuvottelujen käyminen edellyttää yrityksiltä tuotannollisen toiminnan ulkopuolista erityistä osaamista ja on resursseja sitova ponnistus.

Vastauksia tulevaan kehitykseen aletaan saada jo ensi syksynä, jolloin toisen vuoden palkankorotuksista neuvotteleminen käynnistyy osassa nyt voimassa olevista työehtosopimuksista.

Kirjoittaja on Tekijä-lehden päätoimittaja.