Neuvot­te­lu­kier­ros poiki uuden sopimusalan

TEKSTI PETTERI RAITO

Teol­li­suus­lii­ton neuvot­te­le­mat uudet valta­kun­nal­li­set yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set ovat valmiina. Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa Teol­li­suus­lii­ton ja Ammat­ti­liitto Pron yhdessä työn­te­ki­jöille ja toimi­hen­ki­löille neuvot­te­le­mien yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä on jo yli 90 prosent­tia jäse­nis­töstä ja yli 80 prosent­tia sopi­musa­lan työntekijöistä.

Vallit­se­vaa tilan­netta voidaan pitää neuvot­te­lu­kier­rok­sen lähtö­koh­tiin nähden onnis­tu­neena. Viime syksynä yhtenä mahdol­li­suu­tena siin­tä­nyt työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nan laaja sirpa­loi­tu­mi­nen ei toteu­tu­nut. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen­kin saatiin työnan­ta­jien uuden järjes­täy­ty­mi­sen myötä neuvo­tel­tua valta­kun­nal­li­nen yleis­si­tova työeh­to­so­pi­mus. Näin tapah­tui siitä huoli­matta, että tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jien uudel­leen orga­ni­soi­tu­mista voidaan luon­neh­tia viipyil­len toteu­tu­neeksi proses­siksi. Tässä asetel­massa Teol­li­suus­lii­ton kärsi­väl­li­nen, neuvo­tel­len tulok­siin tähdän­nyt toimin­ta­tapa vaikutti siihen, että työmark­ki­nat pysyi­vät rauhallisina.

Yritys­koh­tai­nen työeh­doista neuvot­te­le­mi­nen ja sopi­mi­nen on aina­kin tällä haavaa rajau­tu­nut mekaa­ni­seen metsä­teol­li­suu­teen, mutta kehi­tys ei ole siel­lä­kään eden­nyt vain yhteen suun­taan. Yhtenä seurauk­sena oli koko­naan uusi hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den sopi­musala ja sitä koskeva valta­kun­nal­li­nen työeh­to­so­pi­mus, joka Teol­li­suus­lii­ton arvion mukaan täyt­tää yleis­si­to­vuu­den kriteerit.

Vallit­se­vaa tilan­netta voidaan pitää neuvot­te­lu­kier­rok­sen lähtö­koh­tiin nähden onnistuneena.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa toteu­tu­nut sopi­mus osoit­taa, että valta­kun­nal­li­sen sopi­mi­sen arvo nähdään paitsi työn­te­ki­jöi­den myös työnan­ta­jien ja yritys­ten puolella. Tämän taus­talla huomio­nar­voista on se, että Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­kump­pa­neista suurin osa päätyi jatka­maan sopi­mus­toi­min­taa aikai­sem­malta pohjalta valta­kun­nal­li­sesti ja yleis­si­to­vasti. Näin mene­tel­tiin myös mekaa­nista metsä­teol­li­suutta tuotan­no­na­lana lähellä olevassa puusepänteollisuudessa.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa on edel­leen noin sata yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta neuvot­te­le­matta. Jo saavu­te­tuilla sopi­muk­silla on koko­nai­suu­den raken­tu­mi­sessa tärkeä osa samoin kuin sillä, että liiton jäsen­määrä on mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa lisään­ty­nyt pitkästi yli tuhan­nella vuoden 2021 alusta lukien. Toisaalta kysy­myk­sessä on ensim­mäi­nen kerta, jolloin tällaista yritys­koh­taista neuvot­te­lu­ko­ko­nai­suutta ollaan viemässä eteen­päin. Siihen sisäl­tyy myös kapeik­konsa ja mahdol­li­set yllä­tyk­sel­li­set hetkensä.

On mielen­kiin­toista seurata, minkä­lai­sia johto­pää­tök­siä eri osapuo­let neuvot­te­lu­kier­rok­sesta vetä­vät. Vieläkö yritys­koh­tai­suus houkut­te­lee, vai aletaanko mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den­kin yrityk­sissä jo miet­tiä laajem­pia sopi­mis­ko­ko­nai­suuk­sia. Esimer­kiksi siksi, että sopi­mus­neu­vot­te­lu­jen käymi­nen edel­lyt­tää yrityk­siltä tuotan­nol­li­sen toimin­nan ulko­puo­lista erityistä osaa­mista ja on resurs­seja sitova ponnistus.

Vastauk­sia tule­vaan kehi­tyk­seen aletaan saada jo ensi syksynä, jolloin toisen vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista neuvot­te­le­mi­nen käyn­nis­tyy osassa nyt voimassa olevista työehtosopimuksista.

Petteri Raito

Kirjoit­taja on Tekijä-lehden päätoimittaja.