Turja Lehtonen: Työvoiman liikkuvuus keskusteluttaa

Ulko­mainen työvoima on yksi työ­markki­nakeskustelu­jen kestoai­he. Työvoima on aina liikkunut ja tulee liikku­maan pait­si rajo­jen sisäl­lä myös niiden yli. Eri­tyis­es­ti elinkei­noelämä pitää yllä jatku­vaa vaa­timus­taan työperäisen maa­han­muu­ton lisäämis­es­tä. Siihen liit­tyvää työn­tek­i­jän oleskelulu­pa­jär­jestelmää moiti­taan han­kalak­si ja esteek­si työperäiselle maa­han­muu­tolle Suomeen.

Työ- ja elinkeino­min­is­ter­iö teet­ti selvi­tyk­sen, jos­sa todet­ti­in, että itse asi­as­sa työlupi­en käsit­telyai­ka on lyhyy­dessään euroop­palaisit­tain kärk­i­ta­soa. Eri­ty­isosaa­ja pääsee Suomeen hel­posti töi­hin, kun­han hänel­lä on tääl­lä työ­paik­ka. Myös tarve­hark­in­ta on meil­lä todel­lisu­udessa varsin sup­peaa. Lupa­hake­muk­sia ei juurikaan hylätä, ja saatavu­ushark­in­ta ei yleen­sä ole syy lupi­en hylkäämiseen. Syyt hylkäyk­si­in liit­tyvät useim­miten työ­nan­ta­jan edel­ly­tyk­si­in toimia työ­nan­ta­jana tai puut­teisi­in työe­hdois­sa.

Työperäisen maa­han­muu­ton lisäämi­nen on jo nykyisen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa selvästi ilmas­tu tavoite. Mit­ta­ri­na tavoit­teen onnis­tu­mises­sa käytetään myön­net­ty­jen työlupi­en määrää. Vuon­na 2020 työn­teon perus­teel­la haet­tavia ensim­mäisiä lupia myön­net­ti­in noin 4 500 ja vuon­na 2021 noin 5 800. Ver­tailun vuok­si vuon­na 2018 niitä myön­net­ti­in noin 3 400. Ilman koron­a­pan­demi­aa määrät oli­si­vat suurel­la toden­näköisyy­del­lä olleet korkeampia viimeis­ten kah­den vuo­den aikana.

Ay-liike ei vas­tus­ta ulko­maista työvoimaa, vaan halu­aa toimia myös hei­dän edun­valvo­janaan.

Keskustelus­sa uno­htuu hel­posti, että jo täl­lä het­kel­lä meil­lä työsken­telee run­saasti ulko­maalais­taus­taisia työn­tek­i­jöitä useil­la eri aloil­la, kuten rakennus‑, palvelu- ja maat­alousa­loil­la sekä telakka­te­ol­lisu­udessa. Työn­teon perus­teel­la haet­tavien jatkolupi­en määrä on kasvus­sa. Maat­alouden kausi­työhön myön­netään vuosit­tain reilusti yli 10 000 lupaa.

Se, mihin pitää puut­tua entistä kovem­min ottein, on ulko­maisen työvoiman hyväk­sikäyt­tö. Saamme jatku­vasti kuul­la erit­täin räikeitä esimerkke­jä siitä, mil­loin miltäkin alal­ta. On häpeä, että Suomen kaltaises­sa itseään län­si­maise­na sivistys­val­tiona pitämässä val­tios­sa tapah­tuu ihmiskaup­paa tai siihen viit­taa­va toim­intaa.

Työ­nan­ta­jil­la on aidosti mah­dol­lisu­us vaikut­taa siihen, että Suomeen saadaan kaikille reilut työ­markki­nat. Heil­lä on myös työka­lut siihen. Valitet­ta­van vähän siltä suunnal­ta kuu­luu tuomit­se­via puhei­ta sil­loin, kun kuulemme suo­ras­taan rikol­lis­es­ta toimin­nas­ta ulko­maisen työvoiman suh­teen. Yhdessä ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen kanssa työ­nan­ta­jat voivat halutes­saan olla luo­mas­sa oikeu­den­mukaisia työ­markki­noi­ta. Ay-liike ei vas­tus­ta ulko­maista työvoimaa, vaan halu­aa toimia myös hei­dän edun­valvo­janaan. Use­an ker­roksen työ­markki­noiden luomi­nen ei kuu­lu työkalu­va­likoimaamme nyt eikä jatkos­sa.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton 1. vara­puheen­jo­hta­ja.