”Kolmi­kan­tai­sia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – laki­muu­tos­ten takia menossa on poik­keuk­sel­li­nen työmarkkinakierros

Lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set oli kirjattu Orpon halli­tuk­sen ohjel­maan, eikä niihin voinut enää vaikut­taa työmark­ki­naos­a­puol­ten kolmi­kan­tai­sessa valmis­te­lussa tai lausun­to­kier­rok­silla, arvioi SAK:n työmark­ki­na­pääl­likkö Jaana Ylitalo.

– Kansain­vä­li­siä sopi­muk­sia tai kolmi­kan­tai­sia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu missään kohtaa, Ylitalo sanoo.

Alusta asti oli selvää, että maan halli­tus oli raken­ta­nut etene­mis­jär­jes­tyk­sen siten, että ensin rajoi­te­taan mahdol­li­suuk­sia vastus­taa myöhem­min tehtä­viä työmark­ki­na­hei­ken­nyk­siä. Lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set astui­vat voimaan 18.5.2024.

– Halli­tus aloitti leik­kaa­malla sosi­aa­li­tur­vaa ja sen jälkeen ensim­mäi­nen askel halli­tuk­sen työelä­mä­toi­missa oli lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen. Se oli vahva viesti, miten halli­tus on raken­ta­nut työelä­män heiken­tä­mi­sen kaaren.

RAJOITUKSIA JA SAKKOJA

Orpon halli­tus rajoitti poliit­ti­set lakot korkein­taan 24 tunnin mittai­siksi. Samalla linjat­tiin, että samasta asiasta ei saa järjes­tää uutta poliit­tista lakkoa 12 seuraa­van kuukau­den aikana.

Myötä­tun­to­lak­koja halli­tus halusi rajot­taa säätä­mällä, että lakko­jen täytyy olla suhteessa tuet­ta­vaan työrii­taan ja kohdis­tut­tava työrii­dan osapuo­liin. Loppu­tu­lok­sena syntyi lain­sää­dän­töä, jonka aset­ta­masta suhteel­li­suus­vaa­ti­muk­sesta ei kenel­lä­kään ole todel­lista selkoa.

Halli­tus on usein viitan­nut pohjois­mai­seen malliin tehdes­sään työelä­mä­muu­tok­sia. Ylitalo kertoo, että hiljat­tain Norjan-vierai­lulla pohjois­mai­set kolle­gat eivät olleet tunnis­ta­neet Suomen nykyistä mallia omakseen.

– Norja­lai­set ay-liik­keen ihmi­set kovasti kummas­te­li­vat, kun kerroin, miten tuki­la­kot pitää meillä nyky­ään järjestää.

Henki­lö­koh­tai­nen seuraa­mus­maksu on tehty ihmis­ten pelotteluksi.

Halli­tus myös nosti lakko­sak­koja, joiden haitari on nyky­ään 10 000–150 000 euroa. Aiem­min maksimi oli 37 400 euroa ilman alara­jaa. Kymme­nen tuhan­nen euron sakko esimer­kiksi puolen tunnin ulos­mars­sista voisi olla kohta­lo­kas pienelle ammattiosastolle.

– Sakot ovat pahim­mil­laan yhdis­tys­toi­min­nan tappaja.

Ylitalo arvioi, että työn­te­ki­jä­puo­lella on löyty­nyt siinä määrin soli­daa­ri­suutta, että sakkouh­kaa ja ‑taak­kaa on voitu kantaa myös yhdessä.

– Luulen, että liit­to­perhe voi toimia näissä tarpeen mukaan myös kollek­tii­vi­sesti, ettei anneta sakko­jen toimia sellai­sena esteenä ja uhkana, jollai­sen halli­tus ja työnan­ta­jat niistä haluavat.

Orpon halli­tus myös sääti työn­te­ki­jöille henki­lö­koh­tai­sen 200 euron hyvi­tys­mak­sun, joka voi tulla makset­ta­vaksi, jos työn­tekijä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tui­men lait­to­maksi tuomit­se­maan lakkoon. Tällai­set tilan­teet ovat erit­täin harvinaisia.

– Henki­lö­koh­tai­nen seuraa­mus­maksu on tehty ihmis­ten pelotteluksi.

ERILAINEN TYÖMARKKINAKIERROS

Menossa olevalla työmark­ki­na­kier­rok­sella neuvot­te­lut ovat olleet vaikeita. Esimer­kiksi tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut kesti­vät puoli vuotta syys­kuusta 2024 helmi­kuu­hun 2025.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­mus­rat­kai­sua piti vauh­dit­taa useilla viikon lakoilla vali­tuissa yrityk­sissä, ja monet ammat­ti­lii­tot osal­lis­tui­vat lakko­koh­teissa tuki­lak­koi­hin. Myös monilla muilla aloilla on tarvittu työtaisteluja.

Ylitalo kertoo, että lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ovat vaikut­ta­neet todella paljon työtais­te­lu­jen suun­nit­te­luun. SAK:laisessa liit­to­per­heessä suun­ni­tel­mia ja lain tulkin­toja on laadittu yhdessä. .

– Valmis­tel­lut toimen­pi­teet ovat pitä­neet. Olen tosi tyyty­väi­nen liit­to­jen toimintaan.

Valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalla on ollut erikoi­nen tapa tulkita lakia.

Yksi lukunsa työmark­ki­na­kier­rok­sessa on ollut Orpon halli­tuk­sen toteut­tama vien­ti­mal­li­lain­sää­däntö, joka sitoo valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan käsiä.

Käytän­nössä sovit­te­lija ei voi ylit­tää vien­tia­loille muodos­tu­nutta palkan­ko­ro­tus­lin­jaa muiden alojen sovin­toe­si­tyk­sissä, vaikka tarve niin vaatisi. Valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan toimin­nan odote­taan olevan tasa­puo­lista myös tehty­jen laki­muu­tos­ten jälkeen.

– Työrii­ta­laki jättää paljon asioita avoi­miksi, ja valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalla on ollut erikoi­nen tapa tulkita lakia.

YKSIPUOLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Kansain­vä­li­nen YK:n alai­nen työjär­jestö ILO lähetti huhti­kuussa 2024 työmi­nis­teri Arto Sato­selle kirjeen, jossa järjestö kehotti halli­tusta vielä neuvot­te­le­maan työmark­ki­naos­a­puo­lien kanssa lakko-oikeu­den rajoi­tuk­sista. ILO myös tarjosi apua sen selvit­tä­mi­seen, ovatko suun­ni­tel­lut laki­muu­tok­set linjassa kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten kanssa.

Sato­nen vastasi ILO:n kirjee­seen kesä­kuussa 2024 lakko­ra­joi­tus­ten tultua voimaan. Työmi­nis­te­rin tiiviin vastauk­sen mukaan asian­tun­ti­jat kuul­tiin, eikä ongel­mia löyty­nyt suhteessa kansain­vä­li­siin sopimuksiin.

– Kun kuvaa ison asian lyhyesti, ei tarvitse mennä yksi­tyis­koh­tiin ja kertoa totuutta. Syntyy kuva todel­li­suu­desta, jota ei ole, Ylitalo kommentoi.

Halli­tus suoje­lee yritys­toi­min­taa, ei työntekijää.

Lakko­ra­joi­tus­ten ja niitä seuran­nei­den työn­tekijän aseman heiken­nys­ten ja muiden leik­kaus­ten juoni on ollut selkeä. Halli­tus on alusta asti valin­nut puolensa.

– Halli­tus suoje­lee yritys­toi­min­taa, ei työntekijää.

YHTEISTYÖSTÄ LUOTTAMUSTA

Maan halli­tuk­sen aset­tu­mi­nen työnan­ta­ja­puo­len kulmauk­seen on tiivis­tä­nyt rivejä työntekijäpuolella.

– Liitot sopi­vat viime syksynä tiiviistä koor­di­naa­tiosta eli yhteis­työstä keske­nään. Liit­to­jen kesken käydään viikoit­tain tiivistä keskus­te­lua. Yhdessä keskus­tel­laan, mikä tilanne on, mihin suun­taan sitä pitää viedä ja miten asiat ratkotaan.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keessä on paljon osaa­mista, jota on tiiviin yhteis­työn ansiosta pystytty hyödyn­tä­mään entistä parem­min tavoit­tei­den ajamiseen.

– Mieles­täni luot­ta­mus on kasva­nut hurjan paljon liit­to­jen välillä. Olemme toisen­lai­nen kollek­tiivi kuin edel­li­sellä kierroksella.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuk­sen säätä­mät lakko­ra­joi­tuk­set astui­vat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­ti­set lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin aset­ta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja koro­tet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tai­nen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työn­tekijä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tui­men lait­to­maksi totea­maan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tuk­set muok­kaa­vat työmark­ki­noita – ”Työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suutta vaikut­taa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demo­kra­tian ytimessä – ”Ammu­taanko tässä demo­kra­tiaa jalkaan?”

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ja sitten anne­taan keppiä” – koro­te­tut lakko­sa­kot ovat suhteet­to­man kovia pienille ammattiosastoille

”Suoraan sanoen kepu­li­pe­liä” – lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set puhut­ta­vat työpaikalla

Lakko­ra­joi­tuk­set toivat peri­aat­teel­li­sia muutok­sia lain­sää­dän­töön – ”ILO:n sopi­muk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­ti­jat nosti­vat esiin lakko­ra­joi­tus­ten ongel­mia, mutta halli­tus ei muut­ta­nut suunnitelmiaan