Teollisuusliiton Pohjoisen ajankohtaispäiville Raaheen kokoontui 30.11.–1.12.2024 kymmeniä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.

Pohjoi­sesta tiukka tuki palkan­ko­ro­tuk­sille – ”Olo on kuin lumiauralla”

TEKSTI ANTTI GOMAN
KUVAT VESA RANTA

Pohjoisen ajankoh­tais­päi­villä puhut­tiin rahasta ja nosta­tet­tiin lakko­val­miutta. ”Olo on kuin lumiau­ralla”, sanoo Tornion teräs­teh­taan luottamusmies.

– Kymppi on se, mistä lähde­tään. Alkaa olla mitta täynnä. Rahalla ei saa sitä, mitä ennen, Oulun Teolli­suus­työ­väen ammat­tio­sasto 56:n puheen­joh­taja Eero Lehtonen sanoo.

Kymppi tarkoittaa tietysti kymmentä prosenttia ja on vastaus kysymyk­seen, millai­silla palkan­ko­ro­tuk­silla tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pimus saadaan tällä kertaa aikaan.

Ammat­tio­sas­tolla riittää rahkeet olla lakossa.

SAK:n suuret jäsen­liitot ilmoit­tivat marras­kuussa tavoit­te­le­vansa kymmenen prosentin palkan­ko­ro­tuksia kahdessa vuodessa. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­della on pelina­vaajan rooli, sillä alan sopimus umpeutui marras­kuun lopussa.

Jukka-Pekka Pieta­rila ja Eero Lehtonen keskus­te­levat lakkotilanteesta.

Tyrnä­vällä ja Kempe­leessä toimivan Metal­Powerin pääluot­ta­mus­mies Niko Borg kertoo, että jäsenet toivovat tällä kertaa ennen muuta palkan­ko­ro­tuksia, eivät niinkään parempia tes-kirjauksia.

– Toiveet on asetettu kymme­neen prosent­tiin. Edes se ei riitä korvaa­maan sitä, kuinka paljon kaikki on kallis­tunut parissa vuodessa.

Tavoit­teet ovat kuitenkin tavoit­teita ja neuvot­telut neuvot­te­luja. Eero Lehtonen sanoo, että palkan­ko­ro­tusten tasosta voidaan keskus­tella, jos esimer­kiksi vuoro­työ­läisten asioihin saadaan parannusta.

Niko Borgin mielestä halli­tuksen suunnit­te­lemat heiken­nykset työnte­ki­jöiden asemaan nostavat lakkovalmiutta.

OLO KUIN LUMIAURALLA

Tienrai­vaajan roolia korostaa Orpon halli­tuksen ajama laki, joka estää valta­kun­nan­so­vit­te­lijaa esittä­mästä muille aloille vientia­loja korkeampia palkankorotuksia.

– Tässä on vähän sellainen lumiau­raolo, sanoo Jari Holland. Hän työsken­telee kylmä­vals­saamon luotta­mus­mie­henä Outokummun Tornion teräs­teh­taalla. Se, että pääna­vaajan rooli on sälytetty tekno­lo­gia­teol­li­suu­delle, lisää kierroksia neuvotteluihin.

– Kyllä se asettaa paineita. Niitä tulee omilta porukoilta: jos tulee huono sopimus, sitä petty­mystä puretaan meihin, ja niin sen kuuluu mennäkin. Tällä kertaa on kuitenkin sellainen olo, että tässä taistel­laan vähän kaikkien puolesta.

Jari Hollandin mielestä kahden vuoden aikana synty­nyttä palkka­kuoppaa pitää lähteä lapioi­maan umpeen. ”Kymmenen prosenttia on minimi, jolla voidaan lähteä neuvottelemaan.”

Tähänas­tisia neuvot­te­luja Holland sanoo teatteriksi.

– Työnan­ta­ja­puoli on ulkois­tanut omat tavoit­teensa halli­tuk­selle. Se on näkynyt myös työpai­koilla, jossa keskus­telut ovat muuttu­neet porinoiksi. Ei ole aitoa keskus­telua, toisin kuin ennen.

Meillä on hyvä järjes­täy­ty­mi­saste ja varmasti valmiutta lakkoihin.

Holland sanoo kannat­ta­vansa paikal­lista sopimista, koska sillä on saatu aikaan aitoja tuloksia. Silloin asioista on kuitenkin neuvo­teltu oikeiden osapuolten eli työnan­tajan ja työnte­ki­jöiden välillä ilman halli­tuksen sekaantumista.

– Lakie­si­tyk­sistä näkee, mitä siellä ajatel­laan ja kenen puolella ollaan.

Jukka-Pekka Pieta­rila kertoo vastan­neensa liiton kyselyyn, että sopimus voidaan tehdä 6–8 prosentin korotuk­sella. ”Myös vuoro­li­siin toivo­taan työpai­kalla korotuksia.”

VALMIINA LAKKOIHIN

Työnan­ta­ja­puolen nihkeys aitoihin neuvot­te­luihin oli niin ilmeinen, että Teolli­suus­liitto päätti vauhdittaa asioita ilmoit­ta­malla vuoro­kauden kestä­vistä lakoista valikoi­duilla työpaikoilla.

Työpai­koilla on valmiutta lakkoihin ja niiden jatka­mi­seen, jos tarve vaatii.

Jukka-Pekka Pieta­rilan työpai­kalla Oulun MekaProlla ollaan lakko­rin­ta­massa päättä­väi­sesti, eikä rutinaa ole kuulunut. Satasen lakkoa­vustus päivältä on “tyhjää parempi”, vaikka se ei korvaa­kaan ansion­me­ne­tystä kokonaan.

Osa varautuu jo henki­sesti siihen, että lakko­päiviä voi tulla enemmänkin. Ammat­tio­sasto 56:n puheen­joh­taja Eero Lehtonen vakuuttaa, että osastolla riittää rahkeita tukea lakko­laisia myös taloudellisesti.

Tapah­tuman tunnelma oli korkealla kireästä sopimus­ti­lan­teesta huolimatta.

Niko Borgin mukaan halli­tuksen keväälle suunnit­te­lemat lisähei­ken­nykset työnte­ki­jöiden asemaan nostavat lakko­mieltä jo tässä vaiheessa.

Ja niitähän riittää.

Lakie­si­tykset paikal­li­sesta sopimi­sesta ja vienti­mal­lista ovat eduskunnan käsit­te­lyssä, ja ne hyväk­sy­tään toden­nä­köi­sesti ennen joulua.

Toiveet on asetettu kymme­neen prosenttiin.

Keväällä asialis­talla ovat määrä­ai­kaisten työso­pi­musten mahdol­lis­ta­minen ilman perus­tetta, yt-neuvot­te­luai­kojen lyhen­tä­minen ja velvoit­teen poista­minen alle 50 henkeä työllis­tä­vistä yrityk­sistä, palkan­maksun katkai­se­minen viikossa lomau­tuksen alkami­sesta, takai­sin­ot­to­vel­voit­teen poista­minen alle 50 henkeä työllis­tä­vistä yrityk­sistä ja irtisa­no­mis­suojan heikentäminen.

Lisäksi halli­tuksen suunni­tel­missa on muuttaa ensim­mäinen sairaus­lo­ma­päivä palkattomaksi.

Marko Käpysen mukaan Kratonin työnte­ki­jöillä riittää valmiutta lakkoihin, vaikka ne halut­tai­siin mieluummin välttää.

KULTTUURIEROJA

Aluepäi­villä puhunut Teolli­suus­liiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho muistutti, että Teolli­suus­liiton sopimus­aloilla on eroja. Siinä, missä tekno­lo­gia­teol­li­suuden työpai­koilla on totuttu lakkoihin, kemian alalla sopimisen tavat ovat erilaiset.

Kemian alan ensim­mäiset sopimukset ovat katkolla vuoden lopussa, puutuo­te­sek­torin sopimukset ovat voimassa pitem­pään. Alakoh­taiset neuvot­te­lu­ti­lan­teet voit katsoa Teolli­suus­liiton verkko­si­vulta.