Teollisuusliiton Pohjoisen ajankohtaispäiville Raaheen kokoontui 30.11.–1.12.2024 kymmeniä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.

Pohjoisesta tiukka tuki palkankorotuksille – ”Olo on kuin lumiauralla”

TEKSTI ANTTI GOMAN
KUVAT VESA RANTA

Pohjoisen ajankohtaispäivillä puhuttiin rahasta ja nostatettiin lakkovalmiutta. ”Olo on kuin lumiauralla”, sanoo Tornion terästehtaan luottamusmies.

– Kymppi on se, mistä lähdetään. Alkaa olla mitta täynnä. Rahalla ei saa sitä, mitä ennen, Oulun Teollisuustyöväen ammattiosasto 56:n puheenjohtaja Eero Lehtonen sanoo.

Kymppi tarkoittaa tietysti kymmentä prosenttia ja on vastaus kysymykseen, millaisilla palkankorotuksilla teknologiateollisuuden työehtosopimus saadaan tällä kertaa aikaan.

Ammattiosastolla riittää rahkeet olla lakossa.

SAK:n suuret jäsenliitot ilmoittivat marraskuussa tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdessa vuodessa. Teknologiateollisuudella on pelinavaajan rooli, sillä alan sopimus umpeutui marraskuun lopussa.

Jukka-Pekka Pietarila ja Eero Lehtonen keskustelevat lakkotilanteesta.

Tyrnävällä ja Kempeleessä toimivan MetalPowerin pääluottamusmies Niko Borg kertoo, että jäsenet toivovat tällä kertaa ennen muuta palkankorotuksia, eivät niinkään parempia tes-kirjauksia.

– Toiveet on asetettu kymmeneen prosenttiin. Edes se ei riitä korvaamaan sitä, kuinka paljon kaikki on kallistunut parissa vuodessa.

Tavoitteet ovat kuitenkin tavoitteita ja neuvottelut neuvotteluja. Eero Lehtonen sanoo, että palkankorotusten tasosta voidaan keskustella, jos esimerkiksi vuorotyöläisten asioihin saadaan parannusta.

Niko Borgin mielestä hallituksen suunnittelemat heikennykset työntekijöiden asemaan nostavat lakkovalmiutta.

OLO KUIN LUMIAURALLA

Tienraivaajan roolia korostaa Orpon hallituksen ajama laki, joka estää valtakunnansovittelijaa esittämästä muille aloille vientialoja korkeampia palkankorotuksia.

– Tässä on vähän sellainen lumiauraolo, sanoo Jari Holland. Hän työskentelee kylmävalssaamon luottamusmiehenä Outokummun Tornion terästehtaalla. Se, että päänavaajan rooli on sälytetty teknologiateollisuudelle, lisää kierroksia neuvotteluihin.

– Kyllä se asettaa paineita. Niitä tulee omilta porukoilta: jos tulee huono sopimus, sitä pettymystä puretaan meihin, ja niin sen kuuluu mennäkin. Tällä kertaa on kuitenkin sellainen olo, että tässä taistellaan vähän kaikkien puolesta.

Jari Hollandin mielestä kahden vuoden aikana syntynyttä palkkakuoppaa pitää lähteä lapioimaan umpeen. ”Kymmenen prosenttia on minimi, jolla voidaan lähteä neuvottelemaan.”

Tähänastisia neuvotteluja Holland sanoo teatteriksi.

– Työnantajapuoli on ulkoistanut omat tavoitteensa hallitukselle. Se on näkynyt myös työpaikoilla, jossa keskustelut ovat muuttuneet porinoiksi. Ei ole aitoa keskustelua, toisin kuin ennen.

Meillä on hyvä järjestäytymisaste ja varmasti valmiutta lakkoihin.

Holland sanoo kannattavansa paikallista sopimista, koska sillä on saatu aikaan aitoja tuloksia. Silloin asioista on kuitenkin neuvoteltu oikeiden osapuolten eli työnantajan ja työntekijöiden välillä ilman hallituksen sekaantumista.

– Lakiesityksistä näkee, mitä siellä ajatellaan ja kenen puolella ollaan.

Jukka-Pekka Pietarila kertoo vastanneensa liiton kyselyyn, että sopimus voidaan tehdä 6–8 prosentin korotuksella. ”Myös vuorolisiin toivotaan työpaikalla korotuksia.”

VALMIINA LAKKOIHIN

Työnantajapuolen nihkeys aitoihin neuvotteluihin oli niin ilmeinen, että Teollisuusliitto päätti vauhdittaa asioita ilmoittamalla vuorokauden kestävistä lakoista valikoiduilla työpaikoilla.

Työpaikoilla on valmiutta lakkoihin ja niiden jatkamiseen, jos tarve vaatii.

Jukka-Pekka Pietarilan työpaikalla Oulun MekaProlla ollaan lakkorintamassa päättäväisesti, eikä rutinaa ole kuulunut. Satasen lakkoavustus päivältä on “tyhjää parempi”, vaikka se ei korvaakaan ansionmenetystä kokonaan.

Osa varautuu jo henkisesti siihen, että lakkopäiviä voi tulla enemmänkin. Ammattiosasto 56:n puheenjohtaja Eero Lehtonen vakuuttaa, että osastolla riittää rahkeita tukea lakkolaisia myös taloudellisesti.

Tapahtuman tunnelma oli korkealla kireästä sopimustilanteesta huolimatta.

Niko Borgin mukaan hallituksen keväälle suunnittelemat lisäheikennykset työntekijöiden asemaan nostavat lakkomieltä jo tässä vaiheessa.

Ja niitähän riittää.

Lakiesitykset paikallisesta sopimisesta ja vientimallista ovat eduskunnan käsittelyssä, ja ne hyväksytään todennäköisesti ennen joulua.

Toiveet on asetettu kymmeneen prosenttiin.

Keväällä asialistalla ovat määräaikaisten työsopimusten mahdollistaminen ilman perustetta, yt-neuvotteluaikojen lyhentäminen ja velvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä, palkanmaksun katkaiseminen viikossa lomautuksen alkamisesta, takaisinottovelvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä ja irtisanomissuojan heikentäminen.

Lisäksi hallituksen suunnitelmissa on muuttaa ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi.

Marko Käpysen mukaan Kratonin työntekijöillä riittää valmiutta lakkoihin, vaikka ne haluttaisiin mieluummin välttää.

KULTTUURIEROJA

Aluepäivillä puhunut Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho muistutti, että Teollisuusliiton sopimusaloilla on eroja. Siinä, missä teknologiateollisuuden työpaikoilla on totuttu lakkoihin, kemian alalla sopimisen tavat ovat erilaiset.

Kemian alan ensimmäiset sopimukset ovat katkolla vuoden lopussa, puutuotesektorin sopimukset ovat voimassa pitempään. Alakohtaiset neuvottelutilanteet voit katsoa Teollisuusliiton verkkosivulta.