Teollisuusliiton puutuotesektorin henkilökunta oli koolla liiton toimistolla Helsingissä 24.9.2024. Kuvassa ovat sopimusasiantuntija Eero Juhonen, assistentti Justus Mollberg, sektorin johtaja Katariina Stoor, sopimusasiantuntija Lauri Sallila, sopimuspäällikkö Anne Heiskanen ja sopimusasiantuntija Janne Naukkarinen.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­laan jatkoa kymme­niin yritys­koh­tai­siin työehtosopimuksiin

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa päättyy noin 80 yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta loppu­vuoden 2024 aikana. Järjes­täy­ty­misen merkitys korostuu yritys­koh­tai­sissa neuvotteluissa.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa loppu­vuosi 2024 on neuvot­te­lujen täyttämä, sillä noin 80 yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta on päättymässä.

Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­torin johtaja Katariina Stoor kertoo, että neuvot­telut uusista sopimuk­sista aloitet­tiin suurim­pien yritysten kanssa keväällä ja neuvot­te­lu­tahti kiihtyy loppu­vuoden aikana.

Näillä näkymin moni sopimus tehdään sen jälkeen, kun isot vientialat ovat solmi­neet työeh­to­so­pi­muk­sensa. Pääna­vaa­jana pidetyt tekno­lo­gia­teol­li­suuden neuvot­telut käynnis­tyivät 12. syyskuuta.

– Moni yritys haluaa nähdä tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja kemian avaukset ennen kuin ovat valmiita sopimaan palkka­rat­kaisun, Stoor arvelee.

110 TYÖEHTOSOPIMUSTA

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa siirryt­tiin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin vuonna 2022 sen jälkeen, kun työnan­ta­ja­jär­jestö Metsä­teol­li­suus ry oli lopet­tanut valta­kun­nal­listen sopimusten teon.

Teolli­suus­liitto on neuvo­tellut mekaa­ni­seen metsä­teol­li­suu­teen noin 110 yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta, jotka koskevat noin 93 prosenttia alan työntekijöistä.

– On myös yrityksiä, joissa henki­löstö on vain pakot­tavan lainsää­dännön ja työso­pi­musten varassa, Stoor kertoo.

Meitä ei kuunnella siksi, että olemme taitavia neuvot­te­li­joita, vaan siksi, että jäsenistön voima on takanamme.

Suoma­lai­silla työmark­ki­noilla työehdot perus­tuvat vahvasti työeh­to­so­pi­muk­siin, ja lainsää­däntö on kirjoi­tettu sen mukaisesti.

– Työlain­sää­dän­nössä ei ole minimi­palkkaa, palkal­lisia perhe­va­paita tai lomara­hoja, Stoor luettelee esimerkkejä.

JÄSENET TUOVAT VOIMAN

Yritys­koh­taiset työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat allevii­van­neet järjes­täy­ty­misen tärkeyttä. Jos yrityk­sessä on vähän liiton jäseniä, se näkyy suoraan neuvottelumahdollisuuksissa.

– Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat voima­laji. Meitä ei kuunnella siksi, että olemme taitavia neuvot­te­li­joita, vaan siksi, että jäsenistön voima on takanamme.

Valta­kun­nal­listen järjes­töjen keske­nään solmimat yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset koskevat kaikkia alan yrityksiä. Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa moni yritys­koh­tainen työeh­to­so­pimus on tehty vanhan yleis­si­tovan sopimuksen pohjalta, mutta sopimuk­sissa on vaihtelua.

– Yleis­si­to­vassa kentässä kaikki ovat samalla viivalla ja samat vähim­mäi­sehdot koskevat kaikkia. Yritys­koh­tai­sessa kentässä kilpai­lua­se­telma on mutkik­kaampi, Stoor toteaa.

Puutuo­te­sek­torin johtaja Katariina Stoor.

TYÖEHDOT TUTUIKSI YRITYKSISSÄ

Ensim­mäi­sellä yritys­koh­taisten työeh­to­so­pi­musten neuvot­te­lu­kier­rok­sella moni yritys sai ensim­mäisen koske­tuk­sensa työeh­to­so­pi­musten tekemiseen.

– Jäi käsitys, että Metsä­teol­li­suus ry ei panos­tanut kovin paljoa siihen, että olisi valmis­tellut yrityksiä neuvotteluihin.

Stoor kertoo, että kaikissa yrityk­sissä ei ollut selvää, mitä yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin siirty­minen tarkoitti. Osalle tuli yllätyk­senä, että mahdol­li­suudet poiketa lainsää­dän­nöstä tes-määräyksin ovat suppeampia, kun työeh­to­so­pimus ei ole valtakunnallinen.

– Ensim­mäi­sellä yritys­koh­tai­sella kierrok­sella sopimukset tuli käytyä läpi. Siinä oli opetuk­sel­lis­takin elementtiä. Kävimme yhdessä läpi, mitä mikäkin määräys tarkoittaa.

Jäi käsitys, että Metsä­teol­li­suus ry ei panos­tanut kovin paljoa siihen, että olisi valmis­tellut yrityksiä neuvotteluihin.

Yritys­koh­tai­siin sopimuk­siin siirryt­täessä useim­missa yrityk­sissä laadit­tiin yhteinen työeh­to­so­pimus tuotannon työnte­ki­jöille ja toimi­hen­ki­löille. Teolli­suus­liitto tekee neuvot­te­luissa tiivistä yhteis­työtä toimi­hen­ki­löitä edustavan Ammat­ti­liitto Pron kanssa.

Työnte­ki­jä­ryh­mien työeh­toja on yhtenäis­tetty, mistä on ollut etua niin työnte­ki­jöille kuin toimi­hen­ki­löille. Aiemmin toimi­hen­ki­löillä on ollut parempia työeh­toja esimer­kiksi sairausaikaa ja perhe­va­paita koskien. Palve­lus­vuo­si­li­sä­jär­jes­telmä on aiemmin koskenut ainoas­taan työntekijöitä.

– Olemme saaneet merkit­täviä paran­nuksia työeh­to­so­pi­musten teksteihin tämän yhteis­työn myötä, Stoor kertoo.

VAIN LIITTO TEKEE TYÖEHTOSOPIMUKSIA

Orpon-Purran oikeis­to­hal­litus on muutta­massa paikal­lista sopimista siten, että jatkossa myös yritys­koh­tai­sissa työeh­to­so­pi­muk­sissa olisi laajat mahdol­li­suudet poiketa lainsäädännöstä.

Lisäksi työnan­ta­ja­jär­jes­töihin kuulu­mat­to­missa yrityk­sissä voitai­siin jatkossa hyödyntää yleis­si­tovan työeh­to­so­pi­muksen paikal­lisen sopimisen mahdollisuuksia.

Puutuo­te­sek­to­rille on tullut tietoon, että joissain yrityk­sissä työnan­taja on pyrkinyt tekemään työeh­doista sopimuksia ilman ammat­ti­liittoa. Stoor muistuttaa, että lainsää­däntö ei tunnusta tällai­sille sopimuk­sille työeh­to­so­pi­muksen oikeusvaikutuksia.

Pääluot­ta­mus­miehet sitou­te­taan neuvot­te­lu­pro­ses­siin. He ovat mukana tavoit­teiden asetta­mi­sessa ja neuvottelupöydässä.

Myös Teolli­suus­liiton säännöt ovat selkeät: vain liitto tekee työeh­to­so­pi­muksia, eivät esimer­kiksi ammat­tio­sastot tai pääluottamusmiehet.

Luotta­mus­miehet ovat kuitenkin keskei­sessä roolissa, kun yritys­koh­taisia työeh­to­so­pi­muksia neuvo­tel­laan ja solmi­taan. He ovat myös tärkeitä linkkejä henki­löstön suuntaan.

– Pääluot­ta­mus­miehet sitou­te­taan neuvot­te­lu­pro­ses­siin. He ovat mukana tavoit­teiden asetta­mi­sessa ja neuvottelupöydässä.

OSTOVOIMAN KEHITTÄMINEN KESKIÖSSÄ

Puutuo­te­sek­torin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen yleisiä tavoit­teina ovat oikeu­den­mu­kainen ja ostovoimaa paran­tava palkka­ke­hitys sekä Suomen halli­tuksen tekemien työelä­mä­hei­ken­nysten paikkaaminen.

Puutuo­te­sek­to­rilla neuvo­tel­laan mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden ja bioteol­li­suuden yritys­koh­taisten työeh­to­so­pi­musten lisäksi valta­kun­nal­lisia sopimuksia.

Puuse­pän­teol­li­suuden yleis­si­tova työeh­to­so­pimus umpeutuu 30.4.2025. Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden yleis­si­tova sopimus on katkolla 31.5.2025, jos seuraavan vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista ei päästä sopuun.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden sopimusala syntyi, kun aiemmin mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden valta­kun­nal­lisen sopimuksen piirissä olleet hirsi­ta­lo­y­ri­tykset halusivat alalleen valta­kun­nal­lisen työeh­to­so­pi­muksen. Tunnus­te­luja on tehty myös muiden uusien sopimusa­lojen synnyttämiseksi.

– Tilan­netta on kartoi­tettu työnan­ta­ja­puolen yhdis­tysten kanssa, mutta se ei ole vielä johtanut tulok­siin, Stoor kertoo.

 

Lue lisää:

Mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden yritykset, joissa on yritys­koh­tainen työeh­to­so­pimus (Teollisuusliitto.fi)

Selvitys: Yritys­koh­taisten tes-neuvot­te­lujen sujumi­sesta melko myönteisiä arvioita neuvot­te­li­joilta (Tekijä 5.9.2024)