”Tietoa siitä, mikä meidät tappaa” – Kemikaa­li­ris­kien koulu­tuk­seen tuo uuden oppiminen ja vanhan virkistäminen

Kesäpäivä on käänty­mässä kohti iltaa, kun ammat­tio­sas­tojen yhteis­työ­ryhmä Heskivan järjes­tämän ay-koulun kurssi kemikaa­li­ris­keistä on alkamassa Teolli­suus­liiton tapah­tu­ma­ti­lassa Helsingin Hakanie­messä. Tiukan kolmen tunnin aikana on tarjolla asiaa kemial­li­sista tekijöistä, niiden vaaroista, työnan­tajan vastuu­alueista, ajankoh­tai­sista lainsää­dännön muutok­sista sekä hyödyl­li­sistä tiedonlähteistä.

Illan koulut­ta­jana toimiva Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Jenni Uljas avaa keskus­telun yksin­ker­tai­sella kysymyk­sellä: mitä odotatte tältä kurssilta?

– Tietoa siitä, mikä meidät tappaa, kuuluu vakava vastaus eturivistä.

Kurssin tarjonta herättää paljon kysymyksiä ja saa osallis­tujat jakamaan omia tarinoi­taan työuriensa varrelta. Kestoaihe asbesti nousee esille kerta toisensa jälkeen, kuten myös työnan­tajan vastuu kemikaa­li­ris­keistä pereh­dyt­tä­mi­sessä ja niiden valvon­nassa. Jokai­selta irtoaa tarinaa kohda­tuista riskeistä. Käryn­neet kulma­karvat ovat kokemuk­sista vähiten vaarallisia.

VOITON PUOLELLE JÄÄTY

Pitkä­ai­kainen ammat­tiyh­dis­ty­sak­tiivi ja ammat­tio­sasto 77:n opinto­sih­teeri Seppo Palkki kuuntelee kurssin sisältöä tarkasti. Jokapaikan höyläksi itseään kuvai­leva Palkki liittyi ammat­tio­saston jäseneksi vuonna 1989.

– Työpai­kalla oli silloin tuotan­nossa noin 99 prosentin järjes­täy­ty­mi­saste ja siinä toisen nuoren työka­verin kanssa taidet­tiin olla ainoat, jotka eivät liittoon kuulu­neet. Ei sitä vielä nuorena jannuna kiinnos­tanut, vaikka liitosta tiesikin. Kerran rupatel­lessa tiimin vanhemmat kollegat vitsai­livat, että voisivat istua meidät ulos, niin siitä mentiin juoksu­jalkaa luotta­mus­miehen pakeille liitty­mään, Palkki muistelee.

Ammat­tiyh­dis­tys­toi­minta ja koulu­tukset ovat antaneet Palkille paljon vuosien aikana. Vahva yhtei­söl­li­syys on tuonut mukanaan uusia tutta­vuuksia ja reissuja. Halu kehittää itseään on tuonut miehen kerta toisensa jälkeen mukaan koulutuksiin.

– Jäsen­maksu on pieni hinta makset­ta­vaksi tästä kaikesta mitä on vuosien aikana saanut, että voiton puolelle on jääty, Palkki sanoo.

Kerran rupatel­lessa tiimin vanhemmat kollegat vitsai­livat, että voisivat istua meidät ulos, niin siitä mentiin juoksu­jalkaa luotta­mus­miehen pakeille liittymään.

Vantaa­laisen Meconet Oy:n pääluot­ta­mus­mie­henä ja ensim­mäi­senä varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Sami Heikkinen on koulu­tus­ve­te­raani. Hän on ehtinyt käydä jo kaikki työsuo­jelu- ja luotta­mus­mies­kurssit, joita on Murikka-opistolla saata­villa, joten lisäkou­lu­tusta on haettava ay-koulusta.

– Vahvistan täällä omaa ammat­ti­tai­toani hankki­malla uutta tietoa ja vahvis­ta­malla vanhoja oppeja. Uuden tiedon saaminen ajaa jopa arki-iltana kolmeksi tunniksi kurssille istumaan, Heikkinen kertoo.

AY-KOULUTUSTA PIENELLÄ BUDJETILLA

Kurssin järjes­tänyt Heskiva on Helsingin, Espoon, Kirkko­nummen ja Vantaan alueella toimi­vien ammat­tio­sas­tojen yhteis­työ­ryhmä. Heskiva on ollut toimin­nassa vuodesta 2018 alkaen järjes­täen koulu­tuksia ja muuta toimintaa ammat­tio­sas­tojen jäsenille.

– Koulu­tusten järjes­tä­minen on tärkeää yleis­si­to­vuuden säilyt­tä­misen ja yhtäläi­syyden lisää­misen kannalta. Aktii­vi­jä­se­nethän näillä kursseilla eniten käyvät, mutta jatku­vasti yrite­tään aktivoida rivijä­seniä. Esimer­kiksi viime vuonna ay-koulun päätös­ta­pah­tu­massa mentiin hohto­kei­laa­maan, mikä houkut­teli paikalle pari ihan uutta tyyppiä, kertoo Heskiva-yhteis­työ­ryhmän puheen­joh­taja Markku Kyröläinen.

– Porukan aktivoi­minen on kyllä osoit­tau­tunut vaikeaksi, vaikka kovaa työtä asian eteen tehdäänkin, Palkki mainitsee.

Yhteis­työ­ryhmän koulu­tukset pyörivät pienellä budje­tilla. Ammat­tio­sastot eivät omista budje­teis­taan jaa varoja yhteis­työ­ryhmän käyttöön, joten toiminta on kurssi­mak­sujen varassa. Jäsenten kurssi­kerran 13 euron kurssi­mak­suilla katetaan päätös­ta­pah­tuman kulut eikä paljoa muuta.

– Tässä olisi kyllä liiton apu tarpeen. Onneksi nyt kun olemme suunni­tel­leet alueel­lista luotta­mus­hen­ki­lö­kou­lu­tusta, niin sen avuksi olemme saamassa Uuden­maan toiminta-alueelta rahoi­tusta, Kyröläinen kertoo.

MUISTIN VIRKISTYSTÄ, UUTTA ASIAA JA TYÖPAIKALLE VIETÄVÄÄ

Elokuinen aurinko on suuntaa­massa kohti taivaan­rantaa, kun viimeinen dia pyörähtää näytöllä. Asiaa olisi enemmänkin kuin yhteen iltaan mahtuu, kemikaa­li­lain­sää­däntö kun sisältää Euroopan monimut­kai­simpia kouke­roita. Paikalta lähde­tään hyvissä mielin, vaikka pieneksi jäänyt osallis­tu­ja­määrä latis­taakin. Tärkeim­mäksi illan annista koetaan vanhojen asioiden virkis­tä­minen, vaikka etenkin ajankoh­tais­päi­vi­tykset tarjo­sivat myös uutta.

– Saipahan taas työpai­kalle vietävää, hymähtää Heikkinen saaden käsiinsä parikin vihkoa tiukkaa kemikaa­lia­siaa mukaan otettavaksi.

– Heti huomenna otetaan työnan­tajan kanssa kemikaa­li­riskit puheeksi.

Nyt on sun asioista kyse.

Tuleville kursseille on toiveissa saada enemmänkin jäseniä paikalle. Heskivan ay-koulun päätös­ta­pah­tu­massa on tänä vuonna luvassa yhteisen päiväl­lisen lisäksi pakohuo­ne­peli. Sitä ennen on vielä luvassa kaksi kurssi-iltaa.

– Nyt kun on vielä lokakuussa tulossa ay-koulun kurssi poliit­tisten lakkojen vaiku­tuk­sista ja TES-neuvot­te­luista, niin se on aihe, jonka pitäisi kiinnostaa ihan kaikkia jäseniä. Nyt on sun asioista kyse, kertoo Tikku­rilan metal­li­työ­väen ammat­tio­saston puheen­joh­taja Petteri Vattu­lainen.

– Kaikki koulu­tuk­sesta ja toimin­nasta kiinnos­tu­neet voivat ehdot­to­masti ottaa Heski­vaan yhteyttä, tokaisee vielä Palkki.

Katso täältä Heskivan ay-koulun loppu­vuoden kurssitarjonta!