Vastuu kaatuu metsässä, kuka kuulee?

Tekijä kertoi laajasti metsä­alan ongel­mista jo vuonna 2018. Silloin kerroimme, kuinka metsä­alan haasteena oli ulkois­tusten lisään­ty­minen ja harmaan talouden kasvu. Suurimmat metsä­no­mis­tajat ja metsu­reiden työnan­tajat olivat alkaneet ulkoistaa suuren osan metsä­työstä, mikä johti vakituisten metsu­reiden määrän vähene­mi­seen. Ulkois­ta­minen toi mukanaan haasteita työn valvon­nassa ja työeh­tojen noudat­ta­mi­sessa. Harmaa talous oli laaja ongelma, sillä valvonta oli riittä­mä­töntä ja sanktiot vähäisiä.

Nyt kuusi vuotta myöhemmin tilanne on entistä monimut­kai­sempi. Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisään­tynyt entises­tään, ja metsu­reita tuodaan Suomeen töihin entistä kauempaa. Tämä on johtanut tilan­tee­seen, jossa kotimaisen ammat­ti­työ­voiman käyttö on vähen­tynyt, ja työn laatu on heikentynyt.

Metsu­rien ammat­ti­taitoa ei enää arvos­teta samalla tavalla kuin ennen, ja harmaan talouden ongelmat ovat edelleen pahen­tu­neet. Kehitys on koros­tanut tarvetta työnte­ki­jöiden koulu­tuk­selle ja työn valvon­nalle, sillä ammat­ti­tai­dot­tomat työnte­kijät voivat aiheuttaa pitkä­ai­kaisia vahin­koja metsäalueille.

Metsä­alan ongel­mien korjaa­minen vaatii monipuo­lisia ja pitkä­jän­teisiä toimenpiteitä.

Työvoiman valvontaa on tehos­tet­tava merkit­tä­västi. Aluehal­lin­to­vi­ran­omaisten resurs­seja on lisät­tävä, jotta he voivat tehok­kaasti valvoa metsä­työn­te­ki­jöiden työeh­toja ja torjua harmaata taloutta. Veronu­mero on otettava käyttöön myös metsä­alalla, kuten jo aiemmin raken­nuk­silla ja telakoilla on tehty.

Yhteis­kun­ta­vas­tuun tulee olla osa yritysten toimintaa, ei pelkkä korulause.

Ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman käyttö on varmas­tikin tarpeen, mutta heidän ammat­ti­tai­tonsa varmis­ta­minen on tärkeää. On kehitet­tävä koulu­tus­oh­jelmia, jotka varmis­tavat, että kaikki metsu­reina toimivat työnte­kijät saavat tarvit­tavan koulu­tuksen ja perehdytyksen.

Metsu­rien ammat­ti­taidon arvos­tusta on kohen­net­tava esimer­kiksi tarjoa­malla parempia työeh­toja ja palkkaa. Tämä tekisi alasta houkut­te­le­vamman kotimai­sil­lekin työntekijöille.

Harmaan talouden kitke­minen vaatii tiukempia sääntöjä ja suurempia sanktioita. On varmis­tet­tava, että kaikki toimijat noudat­tavat lakeja ja työeh­to­so­pi­muksia, ja että rikko­muk­sista seuraa merkit­täviä talou­del­lisia seuraamuksia.

Metsä­alan suurten toimi­joiden on arvioi­tava uudel­leen ulkois­ta­mis­käy­tän­tö­jään. Yritysten on pyrit­tävä löytä­mään tasapaino oman vakituisen työvoiman käytön ja ulkois­ta­misen välillä.

Alan yritysten on sitou­dut­tava vastuul­li­seen toimin­taan, joka huomioi sekä työnte­ki­jöiden, ympäristön että yhteis­kunnan hyvin­voinnin. Tämä tarkoittaa läpinä­kyviä toimin­ta­ta­poja, reilua palkkausta ja ympäristön kannalta kestäviä päätöksiä. Yhteis­kun­ta­vas­tuun tulee olla osa yritysten jokapäi­väistä toimintaa, ei pelkkä visioiden korulause.

Lue myös: Epäterve kilpailu uhkaa viedä työt rehel­li­siltä metsä­pal­ve­lu­yrit­tä­jiltä – ”Ammat­ti­lainen ei enää kelpaa”