Ääni reilulle työelämälle

Kevään 2023 eduskun­ta­vaa­leja lähes­ty­tään epävar­moissa tunnel­missa. Korona­vi­ruksen vaiku­tukset näkyvät edelleen, Venäjä käy hyökkäys­sotaa Ukrai­nassa, energia­jär­jes­telmä on kriisissä ja kulut­ta­ja­hinnat nousevat.

– Eletään epävar­massa maail­massa, mikä lisää kansa­laisten turvat­to­muuden tunnetta, Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto toteaa.

Myös työmark­ki­noilla on turvat­to­muutta, joka johtuu työnan­ta­ja­puolen tekemistä irtio­toista. Elinkei­noe­lämän keskus­liitto ei vuosiin ole neuvo­tellut perin­tei­sessä kolmi­kan­nassa, ja Metsä­teol­li­suus ry on lopet­tanut työeh­to­so­pi­musten tekemisen kokonaan.

– Sekä työnan­ta­ja­puoli että palkan­saa­ja­liike ajavat voimak­kaammin tavoit­tei­taan lainsää­dän­töön, Aalto sanoo.

Porva­ri­puo­lueiden asialis­talla on monia työntekijän asemaa heiken­täviä tavoit­teita: lakko-oikeu­teen puuttu­mista, työttö­myys­turvan leikkausta ja yleisesti ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen heikentämistä.

– Nämä ovat ulossa­not­tuja tavoit­teita, Aalto toteaa.

Äänes­tä­minen on aina tärkeää, mutta tulevissa eduskun­ta­vaa­leissa tämä korostuu.

– Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näkymään työväestön heiken­ty­vänä asemana, Aalto sanoo.

Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näkymään työväestön heiken­ty­vänä asemana.

Teolli­suus­liitto on esittänyt kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa työnte­ki­jöiden harteille siirret­tyjen noin kahden prosentin sosiaa­li­va­kuu­tus­mak­sujen palaut­ta­mista työnan­ta­jien vastuulle. Siirto ei ole saanut vasta­kaikua halli­tuk­sessa, vaikka se paikkaisi työnte­ki­jöiden heiken­ty­nyttä ostovoimaa.

– Vasem­mis­to­puo­lueet ovat halli­tuk­sessa, mutta työnan­ta­ja­puo­lella ei silti ole tarvinnut olla huolis­saan, Aalto toteaa.

PELISÄÄNNÖT KUNTOON

Teolli­suus­liiton eduskun­ta­vaa­li­ta­voit­teissa on laaja kattaus työelämää ja yleisemmin koko yhteis­kuntaa kehit­täviä tavoitteita.

– Työelämän pelisäännöt ovat yksi keskei­sim­mistä kysymyk­sistä tulevissa vaaleissa, Aalto sanoo.

Työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuuden uudel­leen­mää­rit­tely, luotta­mus­miesten aseman vahvis­ta­minen ja tasapuo­linen paikal­linen sopiminen ovat asioita, joita on mahdol­lista kehittää lainsää­dän­nössä. Näissä kysymyk­sissä työnte­ki­jöillä ja työnan­ta­jilla on hyvin erisuun­taiset tavoitteet.

– Kumman eduksi pelisään­töjä kirjoi­te­taan. Tässä on se iso risti­riita, mikä tulee vaaleissa vastaan, Aalto toteaa.

Yleisem­missä teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tyksiä paran­ta­vissa vaali­ta­voit­teissa löytyy työnan­tajan kanssa yksimie­li­syyttä: lupame­net­te­lyjen, rahoi­tuksen ja koulu­tuksen kehit­tä­mi­sestä ei tarvitse vääntää kättä.

Teolli­suutta vaivaavan työvoi­ma­pulan torjunta on yksi tärkeistä vaali­tee­moista. Aalto pohtii, että monilla suoma­lai­silla ei ole ajanta­saista käsitystä, millaisia töitä teolli­suu­dessa tehdään.

– Ei tiedetä, mitä teolli­suuden työt ovat ja mikä niiden merkitys on, Aalto toteaa.

Näin ollen tiedon lisää­minen on yksi keino nostaa teollisen työn arvos­tusta ja saada alalle työntekijöitä.

Teolli­suu­della on keskeinen osa ilmas­ton­muu­toksen hillin­nässä. Muun muassa vihrei­siin inves­toin­teihin tarvi­taan tukea, jotta siirtymä olisi sekä yritysten että työnte­ki­jöiden kannalta sulava.

– Ilmas­to­toimia pitää tehdä. Kysymys on, miten toimet järjes­te­tään siten, että taval­lisen ihmisen arkeen olisi mahdol­li­simman vähän vaiku­tusta, Aalto sanoo.

Monen kukkaro on koetuksella

Fossii­li­sista polttoai­neista irtau­tu­minen nopeutuu Venäjän hyökättyä Ukrai­naan. Sota ja sen välil­liset seuraukset ovat nosta­neet energian hintaa, joka tuntuu erityi­sesti pieni- ja keski­tu­loisten työnte­ki­jöiden kukkarossa.

Teolli­suus­liitto linjaa vaali­ta­voit­teis­saan, että kotita­louksia on tuettava energia­siir­ty­mässä. Teolli­suuden työpaikat ovat usein syrjässä julkisen liiken­teen reiteiltä, joten polttoai­neen hinnan­nousun vaiku­tuksia pitää loiventaa esimer­kiksi verovä­hen­nyk­sillä, jotta töissä käyminen on kannat­tavaa myös omalla autolla.

– Tämä on meidän jäsen­temme edunval­vontaa, vaikka asiaa ei ratkaista työeh­to­so­pi­muk­sissa, Riku Aalto sanoo.

Teolli­suus­liitto on Suomen suurin ammat­ti­liitto yli 200 000 jäsenel­lään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaali­ta­voit­teet koskevat laajasti yhteis­kunnan eri aloja. Muun muassa sosiaa­li­turva, verotus ja hyvin­voin­ti­pal­velut ovat tärkeitä teolli­suus­liiton jäsenille.

– Ei ole yhtä yksit­täistä narua, josta vetämällä kaikkien 200 000 jäsenen asiat paran­tui­sivat, Aalto sanoo.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

– Ensi kevään vaaleista voi hyvällä syyllä sanoa, että vaalit ovat erityisen tärkeät, sanoo puheen­joh­taja Jarkko Eloranta Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestö SAK:sta.

Aiemmin muun muassa eläke­jär­jes­tel­mästä, työlain­sää­dän­nöstä ja sosiaa­li­tur­vasta sovit­tiin kolmi­kan­tai­sesti työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töjen ja valtio­vallan kanssa.

Työnan­ta­ja­puolen vetäy­ty­minen pois tästä päätök­sen­teosta on muuttanut asetelmaa.

– Politii­kalla, vaaleilla ja tulevalla halli­tus­koa­li­tiolla on entis­täkin suurempi vaikutus. Aiemmin asioista voitiin sopia halli­tuksen väristä riippu­matta, Eloranta sanoo.

Sopimisen kulttuuri on vähin­tään haastettu, kun työnan­ta­ja­puoli on tehnyt irtiot­toja perin­tei­sistä sopimisen tavoista.

– Työeh­to­so­pi­mus­maa­ilma on rapis­tu­massa, joten toivomme, että työelämän perus­pi­la­reita tuettai­siin lainsää­dän­nöllä, Eloranta sanoo.

TYÖELÄMÄN TEEMAT PINNALLE

Työeh­tojen yleis­si­to­vuuden ja luotta­mus­miesten aseman vahvis­ta­minen sekä työmark­ki­na­ri­kol­li­suuden kitkentä ovat keskeisiä SAK:n vaali­ta­voit­teita, joilla laite­taan kuntoon työelämän perusteita.

– Töihin voisi mennä turval­lisin mielin. Työpaikka olisi terveel­linen ja turval­linen, ja siellä nouda­te­taan lakeja ja työeh­to­so­pi­muksia. Kaikille makset­tai­siin, mitä kuuluu, Eloranta pohtii työelämää, jossa perus­teet ovat kunnossa.

Politii­kalla, vaaleilla ja tulevalla halli­tus­koa­li­tiolla on entis­täkin suurempi vaikutus.

Vakaalta perus­talta ponnis­ta­minen on kaikkien osapuolten etu.

– Kun perus­asioista ei tarvitse olla huolis­saan, voidaan keskittyä kysymyk­siin, jotka lisäävät työhy­vin­vointia ja tuotta­vuutta. Se toimii myös työnan­ta­jien eduksi, Eloranta sanoo.

Poikkeus­ai­koina mahdol­lisia vaali­tee­moja ja keskus­te­lu­nai­heita on paljon. On tärkeää, että työelämän kysymyk­sistä keskus­tel­laan ennen vaaleja, jotta äänes­täjä tietää, millai­selle työelä­mälle äänensä antaa.

– Haastakaa kansan­edus­ta­jaeh­dok­kaita. Kysykää työelämän ja sosiaa­li­turvan asioista, Eloranta kannustaa palkansaajia.

Reilun työelämän puolesta kannattaa äänestää.

– Duuna­reiden vaiku­tus­valta säilyy vain niin, että eduskun­nassa on ihmisiä, jotka ymmär­tävät duuna­reiden asioita, Eloranta sanoo.

ARJEN ASIAT KESKIÖSSÄ

Maail­malla tapahtuu monia mullis­tuksia, mutta moni tekee äänes­tys­pää­tök­sensä lähellä olevien asioiden perusteella.

– Ihmisten arki on edelleen keskeinen asia eduskun­ta­vaa­leissa, sanoo erikois­tut­kija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskun­ta­tut­ki­muksen keskuksesta.

Venäjän hyökkäys­sota Ukrai­nassa on näkynyt ja kuulunut lähes jokai­sessa uutis­lä­he­tyk­sessä viime helmi­kuusta alkaen.

Ilman sotaa Suomessa olisi toden­nä­köi­sesti keskus­teltu enemmän sote-uudis­tuk­sesta, sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmän uudis­tuk­sesta, väestön ikään­ty­mi­sestä ja ilmas­ton­muu­tok­sesta. Vaalien alla näistä perin­tei­sistä teemoista olisi hyvä saada aikaan julkista keskustelua.

– Toivoisin, että puolueet eivät käyttäisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jolla jätetään yhteis­kun­nal­lisia ongel­miamme käsit­te­le­mättä, Elo sanoo.

LOBBAAMINEN LISÄÄ TIETOA

Päätök­sen­te­ki­jöihin ja päätök­siin vaikut­ta­minen, eli lobbaa­minen, on mainet­taan parempaa toimintaa. Parhaim­mil­laan eri ryhmät saavat äänensä kuulu­viin ja lobbaa­minen johtaa parem­piin päätöksiin.

– Kaikki saavat tuoda tavoit­teita esille, ja polii­tik­kojen tehtä­vänä on punnita vaihtoeh­toja ja valita, mitä haluavat viedä eteen­päin, Elo pohtii.

Takavuo­silta tutun kolmi­kan­taisen sopimisen rapis­tu­minen voi tuoda paineita poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon. Eläke­jär­jes­telmän tai sosiaa­li­turvan uudis­tukset voivat tuntua sanelulta, jos työmark­ki­na­jär­jestöt laajoine jäsen­kun­ti­neen eivät ole mukana päätöksiä tekemässä.

– Näkisin, että tässä tilan­teessa kannat­taisi aloittaa keskus­telu työnte­ki­jöiden ja työnan­ta­jien edusta­jien sekä poliit­tisten ryhmien välillä, jotta saatai­siin pitkän aikavälin ratkai­suja, Elo sanoo.

KESKUSTELUT KUNNIAAN

Jotta äänes­täjä voi tehdä järki­pe­räisen äänes­tys­pää­töksen, puolueiden pitäisi kertoa avoimesti, millaista tulevai­suutta haluavat Suomelle. Histo­riassa tämä on onnis­tunut vaihtelevasti.

– Joissain eduskun­ta­vaa­leissa on ollut isompia teemoja, jotka ovat ohjan­neet keskus­te­luja. On ollut myös vaaleja, joissa ohjelmat ovat jääneet höttöi­siksi, Elo arvioi.

Talous­sa­nasto hallitsee tämän päivän poliit­tista keskus­telua puolue­rajat ylittäen. Puheta­pojen yhtenäis­ty­minen on voinut luoda kuvan, että myös sisällöt olisivat yhtenäistyneet.

– Puhutaan, että puolueet ovat saman­kal­tais­tu­neet. Jos katso­taan puolueoh­jelmia, paino­tuse­roja on selkeästi, Elo sanoo.

Toivoisin, että puolueet eivät käyttäisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jolla jätetään yhteis­kun­nal­lisia ongel­miamme käsittelemättä.

Mitä monipuo­li­semmin keskus­tel­laan vaalien alla, sitä useampi näkökulma tulee kuulluksi ja sitä useampi äänestää vaaleissa.

– Jos jossain väestö­ryh­mässä koetaan, että heidän äänensä ei kuulu, saattavat he mennä joko nukku­vien puolu­ee­seen tai populis­tien äänes­tä­jäksi, Elo kertoo.

TUKEA TARVITAAN

Tällä hetkellä monen suoma­laisen suurin huoli on, miten rahat riittävät elämisen kustan­nuk­siin nyt ja jatkossa. Hintojen nousu ravis­telee monen arkea, eikä nopeaa käännettä parem­paan ole näkyvissä.

– Ylime­no­vai­heessa kysymys on, miten se kompen­soi­daan pieni­tu­loi­sille ja heikom­massa asemassa oleville, kun elinkus­tan­nukset nousevat, Elo sanoo.

Vero- ja tukipo­li­tiikka ovat valtio­vallan keskeisiä työka­luja heikossa asemassa olevien tukemi­sessa. Tässäkin tapauk­sessa ennal­taeh­käisy on sekä inhimil­li­sesti että talou­del­li­sesti järke­vämpää kuin vaurioiden korjaa­minen jälkikäteen.

– Tutki­musta on metri­kau­palla siitä, että köyhyy­dellä on henki­lö­koh­taisia vaiku­tuksia ja ylisu­ku­pol­visia vaiku­tuksia. Puhutaan seuraa­vankin sukupolven mahdol­li­suuk­sista, Elo sanoo.