Ääni reilulle työelämälle

Kevään 2023 edus­kun­ta­vaa­leja lähes­ty­tään epävar­moissa tunnel­missa. Koro­na­vi­ruk­sen vaiku­tuk­set näky­vät edel­leen, Venäjä käy hyök­käys­so­taa Ukrai­nassa, ener­gia­jär­jes­telmä on krii­sissä ja kulut­ta­ja­hin­nat nousevat.

– Eletään epävar­massa maail­massa, mikä lisää kansa­lais­ten turvat­to­muu­den tunnetta, Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto toteaa.

Myös työmark­ki­noilla on turvat­to­muutta, joka johtuu työnan­ta­ja­puo­len teke­mistä irtio­toista. Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto ei vuosiin ole neuvo­tel­lut perin­tei­sessä kolmi­kan­nassa, ja Metsä­teol­li­suus ry on lopet­ta­nut työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­sen kokonaan.

– Sekä työnan­ta­ja­puoli että palkan­saa­ja­liike ajavat voimak­kaam­min tavoit­tei­taan lain­sää­dän­töön, Aalto sanoo.

Porva­ri­puo­luei­den asia­lis­talla on monia työn­tekijän asemaa heiken­tä­viä tavoit­teita: lakko-oikeu­teen puut­tu­mista, työt­tö­myys­tur­van leik­kausta ja ylei­sesti ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen heikentämistä.

– Nämä ovat ulos­sa­not­tuja tavoit­teita, Aalto toteaa.

Äänes­tä­mi­nen on aina tärkeää, mutta tule­vissa edus­kun­ta­vaa­leissa tämä korostuu.

– Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näky­mään työväes­tön heiken­ty­vänä asemana, Aalto sanoo.

Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näky­mään työväes­tön heiken­ty­vänä asemana.

Teol­li­suus­liitto on esit­tä­nyt kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa työn­te­ki­jöi­den harteille siir­ret­ty­jen noin kahden prosen­tin sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­jen palaut­ta­mista työnan­ta­jien vastuulle. Siirto ei ole saanut vasta­kai­kua halli­tuk­sessa, vaikka se paik­kaisi työn­te­ki­jöi­den heiken­ty­nyttä ostovoimaa.

– Vasem­mis­to­puo­lu­eet ovat halli­tuk­sessa, mutta työnan­ta­ja­puo­lella ei silti ole tarvin­nut olla huolis­saan, Aalto toteaa.

PELISÄÄNNÖT KUNTOON

Teol­li­suus­lii­ton edus­kun­ta­vaa­li­ta­voit­teissa on laaja kattaus työelä­mää ja ylei­sem­min koko yhteis­kun­taa kehit­tä­viä tavoitteita.

– Työelä­män peli­sään­nöt ovat yksi keskei­sim­mistä kysy­myk­sistä tule­vissa vaaleissa, Aalto sanoo.

Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den uudel­leen­mää­rit­tely, luot­ta­mus­mies­ten aseman vahvis­ta­mi­nen ja tasa­puo­li­nen paikal­li­nen sopi­mi­nen ovat asioita, joita on mahdol­lista kehit­tää lain­sää­dän­nössä. Näissä kysy­myk­sissä työn­te­ki­jöillä ja työnan­ta­jilla on hyvin erisuun­tai­set tavoitteet.

– Kumman eduksi peli­sään­töjä kirjoi­te­taan. Tässä on se iso risti­riita, mikä tulee vaaleissa vastaan, Aalto toteaa.

Ylei­sem­missä teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­siä paran­ta­vissa vaali­ta­voit­teissa löytyy työnan­ta­jan kanssa yksi­mie­li­syyttä: lupa­me­net­te­ly­jen, rahoi­tuk­sen ja koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sestä ei tarvitse vään­tää kättä.

Teol­li­suutta vaivaa­van työvoi­ma­pu­lan torjunta on yksi tärkeistä vaali­tee­moista. Aalto pohtii, että monilla suoma­lai­silla ei ole ajan­ta­saista käsi­tystä, millai­sia töitä teol­li­suu­dessa tehdään.

– Ei tiedetä, mitä teol­li­suu­den työt ovat ja mikä niiden merki­tys on, Aalto toteaa.

Näin ollen tiedon lisää­mi­nen on yksi keino nostaa teol­li­sen työn arvos­tusta ja saada alalle työntekijöitä.

Teol­li­suu­della on keskei­nen osa ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­nässä. Muun muassa vihrei­siin inves­toin­tei­hin tarvi­taan tukea, jotta siir­tymä olisi sekä yritys­ten että työn­te­ki­jöi­den kannalta sulava.

– Ilmas­to­toi­mia pitää tehdä. Kysy­mys on, miten toimet järjes­te­tään siten, että taval­li­sen ihmi­sen arkeen olisi mahdol­li­sim­man vähän vaiku­tusta, Aalto sanoo.

Monen kukkaro on koetuksella

Fossii­li­sista polt­toai­neista irtau­tu­mi­nen nopeu­tuu Venä­jän hyökät­tyä Ukrai­naan. Sota ja sen välil­li­set seurauk­set ovat nosta­neet ener­gian hintaa, joka tuntuu erityi­sesti pieni- ja keski­tu­lois­ten työn­te­ki­jöi­den kukkarossa.

Teol­li­suus­liitto linjaa vaali­ta­voit­teis­saan, että koti­ta­louk­sia on tuet­tava ener­gia­siir­ty­mässä. Teol­li­suu­den työpai­kat ovat usein syrjässä julki­sen liiken­teen reiteiltä, joten polt­toai­neen hinn­an­nousun vaiku­tuk­sia pitää loiven­taa esimer­kiksi vero­vä­hen­nyk­sillä, jotta töissä käymi­nen on kannat­ta­vaa myös omalla autolla.

– Tämä on meidän jäsen­temme edun­val­von­taa, vaikka asiaa ei ratkaista työeh­to­so­pi­muk­sissa, Riku Aalto sanoo.

Teol­li­suus­liitto on Suomen suurin ammat­ti­liitto yli 200 000 jäse­nel­lään. Tämä tarkoit­taa myös sitä, että vaali­ta­voit­teet koske­vat laajasti yhteis­kun­nan eri aloja. Muun muassa sosi­aa­li­turva, vero­tus ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ovat tärkeitä teol­li­suus­lii­ton jäsenille.

– Ei ole yhtä yksit­täistä narua, josta vetä­mällä kaik­kien 200 000 jäse­nen asiat paran­tui­si­vat, Aalto sanoo.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

– Ensi kevään vaaleista voi hyvällä syyllä sanoa, että vaalit ovat erityi­sen tärkeät, sanoo puheen­joh­taja Jarkko Eloranta Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Keskus­jär­jestö SAK:sta.

Aiem­min muun muassa eläke­jär­jes­tel­mästä, työlain­sää­dän­nöstä ja sosi­aa­li­tur­vasta sovit­tiin kolmi­kan­tai­sesti työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen ja valtio­val­lan kanssa.

Työnan­ta­ja­puo­len vetäy­ty­mi­nen pois tästä päätök­sen­teosta on muut­ta­nut asetelmaa.

– Poli­tii­kalla, vaaleilla ja tule­valla halli­tus­koa­li­tiolla on entis­tä­kin suurempi vaiku­tus. Aiem­min asioista voitiin sopia halli­tuk­sen väristä riip­pu­matta, Eloranta sanoo.

Sopi­mi­sen kult­tuuri on vähin­tään haas­tettu, kun työnan­ta­ja­puoli on tehnyt irtiot­toja perin­tei­sistä sopi­mi­sen tavoista.

– Työeh­to­so­pi­mus­maa­ilma on rapis­tu­massa, joten toivomme, että työelä­män perus­pi­la­reita tuet­tai­siin lain­sää­dän­nöllä, Eloranta sanoo.

TYÖELÄMÄN TEEMAT PINNALLE

Työeh­to­jen yleis­si­to­vuu­den ja luot­ta­mus­mies­ten aseman vahvis­ta­mi­nen sekä työmark­ki­na­ri­kol­li­suu­den kitkentä ovat keskei­siä SAK:n vaali­ta­voit­teita, joilla laite­taan kuntoon työelä­män perusteita.

– Töihin voisi mennä turval­li­sin mielin. Työpaikka olisi terveel­li­nen ja turval­li­nen, ja siellä nouda­te­taan lakeja ja työeh­to­so­pi­muk­sia. Kaikille makset­tai­siin, mitä kuuluu, Eloranta pohtii työelä­mää, jossa perus­teet ovat kunnossa.

Poli­tii­kalla, vaaleilla ja tule­valla halli­tus­koa­li­tiolla on entis­tä­kin suurempi vaikutus.

Vakaalta perus­talta ponnis­ta­mi­nen on kaik­kien osapuol­ten etu.

– Kun perus­asioista ei tarvitse olla huolis­saan, voidaan keskit­tyä kysy­myk­siin, jotka lisää­vät työhy­vin­voin­tia ja tuot­ta­vuutta. Se toimii myös työnan­ta­jien eduksi, Eloranta sanoo.

Poik­keus­ai­koina mahdol­li­sia vaali­tee­moja ja keskus­te­lu­nai­heita on paljon. On tärkeää, että työelä­män kysy­myk­sistä keskus­tel­laan ennen vaaleja, jotta äänes­täjä tietää, millai­selle työelä­mälle äänensä antaa.

– Haas­ta­kaa kansan­edus­ta­jaeh­dok­kaita. Kysy­kää työelä­män ja sosi­aa­li­tur­van asioista, Eloranta kannus­taa palkansaajia.

Reilun työelä­män puolesta kannat­taa äänestää.

– Duuna­rei­den vaiku­tus­valta säilyy vain niin, että edus­kun­nassa on ihmi­siä, jotka ymmär­tä­vät duuna­rei­den asioita, Eloranta sanoo.

ARJEN ASIAT KESKIÖSSÄ

Maail­malla tapah­tuu monia mullis­tuk­sia, mutta moni tekee äänes­tys­pää­tök­sensä lähellä olevien asioi­den perusteella.

– Ihmis­ten arki on edel­leen keskei­nen asia edus­kun­ta­vaa­leissa, sanoo erikois­tut­kija Kimmo Elo Turun yliopis­ton Edus­kun­ta­tut­ki­muk­sen keskuksesta.

Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa on näky­nyt ja kuulu­nut lähes jokai­sessa uutis­lä­he­tyk­sessä viime helmi­kuusta alkaen.

Ilman sotaa Suomessa olisi toden­nä­köi­sesti keskus­teltu enem­män sote-uudis­tuk­sesta, sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män uudis­tuk­sesta, väes­tön ikään­ty­mi­sestä ja ilmas­ton­muu­tok­sesta. Vaalien alla näistä perin­tei­sistä teemoista olisi hyvä saada aikaan julkista keskustelua.

– Toivoi­sin, että puolu­eet eivät käyt­täisi Ukrai­nan sotaa teko­syynä, jolla jäte­tään yhteis­kun­nal­li­sia ongel­miamme käsit­te­le­mättä, Elo sanoo.

LOBBAAMINEN LISÄÄ TIETOA

Päätök­sen­te­ki­jöi­hin ja päätök­siin vaikut­ta­mi­nen, eli lobbaa­mi­nen, on mainet­taan parem­paa toimin­taa. Parhaim­mil­laan eri ryhmät saavat äänensä kuulu­viin ja lobbaa­mi­nen johtaa parem­piin päätöksiin.

– Kaikki saavat tuoda tavoit­teita esille, ja polii­tik­ko­jen tehtä­vänä on punnita vaih­toeh­toja ja valita, mitä halua­vat viedä eteen­päin, Elo pohtii.

Taka­vuo­silta tutun kolmi­kan­tai­sen sopi­mi­sen rapis­tu­mi­nen voi tuoda paineita poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon. Eläke­jär­jes­tel­män tai sosi­aa­li­tur­van uudis­tuk­set voivat tuntua sane­lulta, jos työmark­ki­na­jär­jes­töt laajoine jäsen­kun­ti­neen eivät ole mukana päätök­siä tekemässä.

– Näki­sin, että tässä tilan­teessa kannat­taisi aloit­taa keskus­telu työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien edus­ta­jien sekä poliit­tis­ten ryhmien välillä, jotta saatai­siin pitkän aika­vä­lin ratkai­suja, Elo sanoo.

KESKUSTELUT KUNNIAAN

Jotta äänes­täjä voi tehdä järki­pe­räi­sen äänes­tys­pää­tök­sen, puoluei­den pitäisi kertoa avoi­mesti, millaista tule­vai­suutta halua­vat Suomelle. Histo­riassa tämä on onnis­tu­nut vaihtelevasti.

– Jois­sain edus­kun­ta­vaa­leissa on ollut isom­pia teemoja, jotka ovat ohjan­neet keskus­te­luja. On ollut myös vaaleja, joissa ohjel­mat ovat jääneet höttöi­siksi, Elo arvioi.

Talous­sa­nasto hallit­see tämän päivän poliit­tista keskus­te­lua puolue­ra­jat ylit­täen. Puhe­ta­po­jen yhte­näis­ty­mi­nen on voinut luoda kuvan, että myös sisäl­löt olisi­vat yhtenäistyneet.

– Puhu­taan, että puolu­eet ovat saman­kal­tais­tu­neet. Jos katso­taan puolueoh­jel­mia, paino­tuse­roja on selkeästi, Elo sanoo.

Toivoi­sin, että puolu­eet eivät käyt­täisi Ukrai­nan sotaa teko­syynä, jolla jäte­tään yhteis­kun­nal­li­sia ongel­miamme käsittelemättä.

Mitä moni­puo­li­sem­min keskus­tel­laan vaalien alla, sitä useampi näkö­kulma tulee kuul­luksi ja sitä useampi äänes­tää vaaleissa.

– Jos jossain väes­tö­ryh­mässä koetaan, että heidän äänensä ei kuulu, saat­ta­vat he mennä joko nukku­vien puolu­ee­seen tai popu­lis­tien äänes­tä­jäksi, Elo kertoo.

TUKEA TARVITAAN

Tällä hetkellä monen suoma­lai­sen suurin huoli on, miten rahat riit­tä­vät elämi­sen kustan­nuk­siin nyt ja jatkossa. Hinto­jen nousu ravis­te­lee monen arkea, eikä nopeaa kään­nettä parem­paan ole näkyvissä.

– Ylime­no­vai­heessa kysy­mys on, miten se kompen­soi­daan pieni­tu­loi­sille ja heikom­massa asemassa oleville, kun elin­kus­tan­nuk­set nouse­vat, Elo sanoo.

Vero- ja tuki­po­li­tiikka ovat valtio­val­lan keskei­siä työka­luja heikossa asemassa olevien tuke­mi­sessa. Tässä­kin tapauk­sessa ennal­taeh­käisy on sekä inhi­mil­li­sesti että talou­del­li­sesti järke­väm­pää kuin vaurioi­den korjaa­mi­nen jälkikäteen.

– Tutki­musta on metri­kau­palla siitä, että köyhyy­dellä on henki­lö­koh­tai­sia vaiku­tuk­sia ja ylisu­ku­pol­vi­sia vaiku­tuk­sia. Puhu­taan seuraa­van­kin suku­pol­ven mahdol­li­suuk­sista, Elo sanoo.