Ääni reilulle työelämälle

Kevään 2023 eduskun­tavaale­ja läh­estytään epä­var­moissa tun­nelmis­sa. Koron­aviruk­sen vaiku­tuk­set näkyvät edelleen, Venäjä käy hyökkäys­so­taa Ukrainas­sa, ener­gia­jär­jestelmä on kri­i­sis­sä ja kulut­ta­jahin­nat nou­se­vat.

– Eletään epä­var­mas­sa maail­mas­sa, mikä lisää kansalais­ten tur­vat­to­muu­den tun­net­ta, Teol­lisu­us­li­iton puheen­jo­hta­ja Riku Aal­to toteaa.

Myös työ­markki­noil­la on tur­vat­to­muut­ta, joka johtuu työ­nan­ta­japuolen tekemistä irtiotoista. Elinkei­noelämän keskus­li­it­to ei vuosi­in ole neu­votel­lut per­in­teisessä kolmikan­nas­sa, ja Met­sä­te­ol­lisu­us ry on lopet­tanut työe­htosopimusten tekemisen kokon­aan.

– Sekä työ­nan­ta­japuoli että palka­nsaa­jali­ike aja­vat voimakkaam­min tavoit­teitaan lain­säädän­töön, Aal­to sanoo.

Por­varipuoluei­den asial­istal­la on monia työn­tek­i­jän ase­maa heiken­täviä tavoit­tei­ta: lakko-oikeu­teen puut­tumista, työt­tömyys­tur­van leikkaus­ta ja yleis­es­ti ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen heiken­tämistä.

– Nämä ovat ulos­san­ot­tu­ja tavoit­tei­ta, Aal­to toteaa.

Äänestämi­nen on aina tärkeää, mut­ta tule­vis­sa eduskun­tavaaleis­sa tämä koros­tuu.

– Jos oikeis­to jyrää vaaleis­sa, tulee se näkymään työväestön heiken­tyvänä ase­m­ana, Aal­to sanoo.

Jos oikeis­to jyrää vaaleis­sa, tulee se näkymään työväestön heiken­tyvänä ase­m­ana.

Teol­lisu­us­li­it­to on esit­tänyt kil­pailukykysopimuk­ses­sa työn­tek­i­jöi­den harteille siir­ret­ty­jen noin kah­den pros­entin sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­jen palaut­tamista työ­nan­ta­jien vas­tu­ulle. Siir­to ei ole saanut vas­takaikua hal­li­tuk­ses­sa, vaik­ka se paikkaisi työn­tek­i­jöi­den heiken­tynyt­tä ostovoimaa.

– Vasem­mistop­uolueet ovat hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta työ­nan­ta­japuolel­la ei silti ole tarvin­nut olla huolis­saan, Aal­to toteaa.

PELISÄÄNNÖT KUNTOON

Teol­lisu­us­li­iton eduskun­tavaal­i­tavoit­teis­sa on laa­ja kat­taus työelämää ja yleisem­min koko yhteiskun­taa kehit­täviä tavoit­tei­ta.

– Työelämän pelisään­nöt ovat yksi keskeisim­mistä kysymyk­sistä tule­vis­sa vaaleis­sa, Aal­to sanoo.

Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den uudelleen­määrit­te­ly, luot­ta­mus­mi­esten ase­man vahvis­t­a­mi­nen ja tas­a­puo­li­nen paikalli­nen sopimi­nen ovat asioi­ta, joi­ta on mah­dol­lista kehit­tää lain­säädän­nössä. Näis­sä kysymyk­sis­sä työn­tek­i­jöil­lä ja työ­nan­ta­jil­la on hyvin erisu­un­taiset tavoit­teet.

– Kum­man eduk­si pelisään­töjä kir­joite­taan. Tässä on se iso ris­tiri­ita, mikä tulee vaaleis­sa vas­taan, Aal­to toteaa.

Yleisem­mis­sä teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä paran­tavis­sa vaal­i­tavoit­teis­sa löy­tyy työ­nan­ta­jan kanssa yksimielisyyt­tä: lupamenet­te­ly­jen, rahoituk­sen ja koulu­tuk­sen kehit­tämis­es­tä ei tarvitse vään­tää kät­tä.

Teol­lisu­ut­ta vaivaa­van työvoima­pu­lan tor­jun­ta on yksi tärkeistä vaali­teemoista. Aal­to pohtii, että monil­la suo­ma­laisil­la ei ole ajan­ta­saista käsi­tys­tä, mil­laisia töitä teol­lisu­udessa tehdään.

– Ei tiede­tä, mitä teol­lisu­u­den työt ovat ja mikä niiden merk­i­tys on, Aal­to toteaa.

Näin ollen tiedon lisäämi­nen on yksi keino nos­taa teol­lisen työn arvos­tus­ta ja saa­da alalle työn­tek­i­jöitä.

Teol­lisu­udel­la on keskeinen osa ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnässä. Muun muas­sa vihreisi­in investoin­tei­hin tarvi­taan tukea, jot­ta siir­tymä olisi sekä yri­tys­ten että työn­tek­i­jöi­den kannal­ta sula­va.

– Ilmas­to­toimia pitää tehdä. Kysymys on, miten toimet jär­jestetään siten, että taval­lisen ihmisen arkeen olisi mah­dol­lisim­man vähän vaiku­tus­ta, Aal­to sanoo.

Monen kukkaro on koetuksella

Fos­si­il­i­sista polt­toaineista irtau­tu­mi­nen nopeu­tuu Venäjän hyökät­tyä Ukrainaan. Sota ja sen välil­liset seu­rauk­set ovat nos­ta­neet ener­gian hin­taa, joka tun­tuu eri­tyis­es­ti pieni- ja keski­t­u­lois­t­en työn­tek­i­jöi­den kukkarossa.

Teol­lisu­us­li­it­to lin­jaa vaal­i­tavoit­teis­saan, että koti­talouk­sia on tuet­ta­va ener­giasi­ir­tymässä. Teol­lisu­u­den työ­paikat ovat usein syr­jässä julkisen liiken­teen reit­eiltä, joten polt­toaineen hin­nan­nousun vaiku­tuk­sia pitää loiven­taa esimerkik­si verovähen­nyk­sil­lä, jot­ta töis­sä käymi­nen on kan­nat­tavaa myös oma­l­la autol­la.

– Tämä on mei­dän jäsen­temme edun­valvon­taa, vaik­ka asi­aa ei ratkaista työe­htosopimuk­sis­sa, Riku Aal­to sanoo.

Teol­lisu­us­li­it­to on Suomen suurin ammat­tili­it­to yli 200 000 jäsenel­lään. Tämä tarkoit­taa myös sitä, että vaal­i­tavoit­teet koske­vat laa­jasti yhteiskun­nan eri alo­ja. Muun muas­sa sosi­aal­i­tur­va, vero­tus ja hyv­in­voin­tipalve­lut ovat tärkeitä teol­lisu­us­li­iton jäse­nille.

– Ei ole yhtä yksit­täistä narua, jos­ta vetämäl­lä kaikkien 200 000 jäse­nen asi­at paran­tu­isi­vat, Aal­to sanoo.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

– Ensi kevään vaaleista voi hyväl­lä syyl­lä sanoa, että vaalit ovat eri­tyisen tärkeät, sanoo puheen­jo­hta­ja Jarkko Elo­ran­ta Suomen Ammat­tili­it­to­jen Keskusjär­jestö SAK:sta.

Aiem­min muun muas­sa eläke­jär­jestelmästä, työlain­säädän­nöstä ja sosi­aal­i­tur­vas­ta sovit­ti­in kolmikan­tais­es­ti työ­markki­nakeskusjär­jestö­jen ja val­tio­val­lan kanssa.

Työ­nan­ta­japuolen vetäy­tymi­nen pois tästä päätök­sen­teosta on muut­tanut asetel­maa.

– Poli­ti­ikalla, vaaleil­la ja tule­val­la hal­li­tuskoali­ti­ol­la on entistäkin suurem­pi vaiku­tus. Aiem­min asioista voiti­in sopia hal­li­tuk­sen väristä riip­pumat­ta, Elo­ran­ta sanoo.

Sopimisen kult­tuuri on vähin­tään haastet­tu, kun työ­nan­ta­japuoli on tehnyt irtiot­to­ja per­in­tei­sistä sopimisen tavoista.

– Työe­htosopimus­maail­ma on rapis­tu­mas­sa, joten toivomme, että työelämän perus­pi­lare­i­ta tuet­taisi­in lain­säädän­nöl­lä, Elo­ran­ta sanoo.

TYÖELÄMÄN TEEMAT PINNALLE

Työe­hto­jen yleis­si­tovu­u­den ja luot­ta­mus­mi­esten ase­man vahvis­t­a­mi­nen sekä työ­markki­narikol­lisu­u­den kitken­tä ovat keskeisiä SAK:n vaal­i­tavoit­tei­ta, joil­la laite­taan kun­toon työelämän perustei­ta.

– Töi­hin voisi men­nä tur­val­lisin mielin. Työ­paik­ka olisi ter­veelli­nen ja tur­valli­nen, ja siel­lä nou­date­taan lake­ja ja työe­htosopimuk­sia. Kaikille mak­set­taisi­in, mitä kuu­luu, Elo­ran­ta pohtii työelämää, jos­sa perus­teet ovat kun­nos­sa.

Poli­ti­ikalla, vaaleil­la ja tule­val­la hal­li­tuskoali­ti­ol­la on entistäkin suurem­pi vaiku­tus.

Vakaal­ta perustal­ta pon­nist­a­mi­nen on kaikkien osa­puolten etu.

– Kun perusasioista ei tarvitse olla huolis­saan, voidaan keskit­tyä kysymyk­si­in, jot­ka lisäävät työhyv­in­voin­tia ja tuot­tavu­ut­ta. Se toimii myös työ­nan­ta­jien eduk­si, Elo­ran­ta sanoo.

Poikkeu­saikoina mah­dol­lisia vaali­teemo­ja ja keskustelu­nai­hei­ta on paljon. On tärkeää, että työelämän kysymyk­sistä keskustel­laan ennen vaale­ja, jot­ta äänestäjä tietää, mil­laiselle työelämälle äänen­sä antaa.

– Haas­takaa kansane­dus­ta­jae­hdokkai­ta. Kysykää työelämän ja sosi­aal­i­tur­van asioista, Elo­ran­ta kan­nus­taa palka­nsaa­jia.

Reilun työelämän puoles­ta kan­nat­taa äänestää.

– Duunarei­den vaiku­tus­val­ta säi­lyy vain niin, että eduskun­nas­sa on ihmisiä, jot­ka ymmärtävät duunarei­den asioi­ta, Elo­ran­ta sanoo.

ARJEN ASIAT KESKIÖSSÄ

Maail­mal­la tapah­tuu monia mullis­tuk­sia, mut­ta moni tekee äänestyspäätök­sen­sä lähel­lä ole­vien asioiden perus­teel­la.

– Ihmis­ten arki on edelleen keskeinen asia eduskun­tavaaleis­sa, sanoo erikois­tutk­i­ja Kim­mo Elo Turun yliopis­ton Eduskun­tatutkimuk­sen keskuk­ses­ta.

Venäjän hyökkäys­so­ta Ukrainas­sa on näkynyt ja kuu­lunut läh­es jokaises­sa uutis­lähetyk­sessä viime helmiku­us­ta alka­en.

Ilman sotaa Suomes­sa olisi toden­näköis­es­ti keskustel­tu enem­män sote-uud­is­tuk­ses­ta, sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän uud­is­tuk­ses­ta, väestön ikään­tymis­es­tä ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Vaalien alla näistä per­in­tei­sistä teemoista olisi hyvä saa­da aikaan julk­ista keskustelua.

– Toivoisin, että puolueet eivät käyt­täisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jol­la jätetään yhteiskun­nal­lisia ongelmi­amme käsit­telemät­tä, Elo sanoo.

LOBBAAMINEN LISÄÄ TIETOA

Päätök­sen­tek­i­jöi­hin ja päätök­si­in vaikut­ta­mi­nen, eli lob­baami­nen, on mainet­taan parem­paa toim­intaa. Parhaim­mil­laan eri ryh­mät saa­vat äänen­sä kuu­lu­vi­in ja lob­baami­nen johtaa parem­pi­in päätök­si­in.

– Kaik­ki saa­vat tuo­da tavoit­tei­ta esille, ja poli­itikko­jen tehtävänä on pun­ni­ta vai­h­toe­hto­ja ja vali­ta, mitä halu­a­vat viedä eteen­päin, Elo pohtii.

Takavu­osil­ta tutun kolmikan­taisen sopimisen rapis­tu­mi­nen voi tuo­da painei­ta poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon. Eläke­jär­jestelmän tai sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­set voivat tun­tua sanelul­ta, jos työ­markki­na­jär­jestöt laa­joine jäsenkun­ti­neen eivät ole mukana päätök­siä tekemässä.

– Näk­isin, että tässä tilanteessa kan­nat­taisi aloit­taa keskustelu työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien edus­ta­jien sekä poli­it­tis­ten ryh­mien välil­lä, jot­ta saataisi­in pitkän aikavälin ratkaisu­ja, Elo sanoo.

KESKUSTELUT KUNNIAAN

Jot­ta äänestäjä voi tehdä järkiperäisen äänestyspäätök­sen, puoluei­den pitäisi ker­toa avoimesti, mil­laista tule­vaisu­ut­ta halu­a­vat Suomelle. His­to­ri­as­sa tämä on onnis­tunut vai­htel­ev­asti.

– Jois­sain eduskun­tavaaleis­sa on ollut isom­pia teemo­ja, jot­ka ovat ohjan­neet keskustelu­ja. On ollut myös vaale­ja, jois­sa ohjel­mat ovat jääneet höt­töisik­si, Elo arvioi.

Talous­sanas­to hal­lit­see tämän päivän poli­it­tista keskustelua puoluer­a­jat ylit­täen. Puhetapo­jen yht­enäistymi­nen on voin­ut luo­da kuvan, että myös sisäl­löt oli­si­vat yht­enäistyneet.

– Puhutaan, että puolueet ovat samankaltais­tuneet. Jos kat­so­taan puolueo­hjelmia, pain­o­tusero­ja on selkeästi, Elo sanoo.

Toivoisin, että puolueet eivät käyt­täisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jol­la jätetään yhteiskun­nal­lisia ongelmi­amme käsit­telemät­tä.

Mitä monipuolisem­min keskustel­laan vaalien alla, sitä use­ampi näkökul­ma tulee kuul­luk­si ja sitä use­ampi äänestää vaaleis­sa.

– Jos jos­sain väestöryh­mässä koetaan, että hei­dän äänen­sä ei kuu­lu, saat­ta­vat he men­nä joko nukku­vien puolueeseen tai pop­ulistien äänestäjäk­si, Elo ker­too.

TUKEA TARVITAAN

Täl­lä het­kel­lä mon­en suo­ma­laisen suurin huoli on, miten rahat riit­tävät elämisen kus­tan­nuk­si­in nyt ja jatkos­sa. Hin­to­jen nousu rav­is­telee mon­en arkea, eikä nopeaa kään­net­tä parem­paan ole näkyvis­sä.

– Yli­men­o­vai­heessa kysymys on, miten se kom­pen­soidaan pien­i­t­u­loisille ja heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville, kun elinkus­tan­nuk­set nou­se­vat, Elo sanoo.

Vero- ja tukipoli­ti­ik­ka ovat val­tio­val­lan keskeisiä työkalu­ja heikos­sa ase­mas­sa ole­vien tukemises­sa. Tässäkin tapauk­ses­sa ennal­taehkäisy on sekä inhimil­lis­es­ti että taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää kuin vau­ri­oiden kor­jaami­nen jälkikä­teen.

– Tutkimus­ta on metrikau­pal­la siitä, että köy­hyy­del­lä on henkilöko­htaisia vaiku­tuk­sia ja ylisukupolvisia vaiku­tuk­sia. Puhutaan seu­raa­vankin sukupol­ven mah­dol­lisuuk­sista, Elo sanoo.