Edessä poik­keuk­sel­li­set palk­ka­neu­vot­te­lut – ”Kiky-maksu­jen siir­rolla olisi vaikutusta”

Syksyllä neuvo­tel­laan vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista muun muassa tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa ja kemian­teol­li­suu­dessa. Maail­man­ti­lanne on muut­tu­nut kulu­van vuoden aikana radi­kaa­listi, mikä näkyy myös neuvottelupöydissä.

– Asetelma on hyvin poik­keuk­sel­li­nen, toteaa Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa on korot­ta­nut inflaa­tiota, eli esimer­kiksi ener­gian hinta on ollut kovassa kasvussa. Toisaalta monien teol­li­suus­yri­tys­ten tilaus­kir­jat ovat täynnä ja tulosta syntyy.

– Yrityk­sillä menee pääsään­töi­sesti hyvin. Palkan­mak­su­va­raa on, Aalto sanoo.

Vuoden 2022 palkan­ko­ro­tuk­set sovit­tiin vuoden alussa ennen Venä­jän hyök­käys­so­dan alkua, joten inflaa­tio on laukan­nut oletet­tua kovem­min. Suoma­lais­ten osto­voima, eli palkan suhde hintoi­hin, on heiken­ty­nyt tänä vuonna.

– Teol­li­suus­lii­ton jäse­nis­tön odotuk­set ovat korkealla ja niin pitää olla­kin. Odote­taan tuntu­via palkan­ko­ro­tuk­sia, Aalto arvioi.

Palk­ka­neu­vot­te­lut on määrä saada ratkai­suun syys­kuun loppuun mennessä. Jos vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista ei päästä sopuun, tule­vat työeh­to­so­pi­muk­set koko­nai­suu­des­saan irti­sa­not­ta­viksi loppu­vuo­den aikana.

KYTKY KASVATTAA VAIKEUSKERROINTA

Työmark­ki­noi­den asetel­maa mutkis­taa myös julki­sen sekto­rin palkan­ko­ro­tus­ten sito­mi­nen keskeis­ten vien­tia­lo­jen palkan­ko­ro­tuk­siin. Julki­selle puolelle on tulossa palkan­ko­ro­tusta 1,2 prosent­tia enem­män kuin yleistä linjaa määrit­te­le­villä vientialoilla.

Aalto koros­taa, ettei Teol­li­suus­lii­tolla ole mitään julki­sen puolen palkan­ko­ro­tuk­sia vastaan, mutta koro­tuk­siin luotu malli herät­tää ihmetystä.

– Muiden työeh­to­so­pi­mus­ten kytke­mi­nen meidän sopi­muk­siimme aiheut­taa vaikeus­ker­rointa, Aalto toteaa.

Kuka uskal­taa mennä teke­mään ensim­mäi­sen sopi­muk­sen, jos sovit­te­lu­jär­jes­tel­män kautta saa enemmän?

Palk­ka­kuop­pien täyt­tö­tar­vetta on useilla aloilla myös yksi­tyi­sellä sektorilla.

– Teol­li­suu­dessa on monia aloja, joissa tehdään töitä 10–12 euron tunti­pal­kalla, Aalto muistuttaa.

Myös valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan johdolla saavu­te­tut palk­ka­rat­kai­sut herät­tä­vät kysy­myk­siä, sillä edel­li­sellä neuvot­te­lu­kier­rok­sella palkan­ko­ro­tus­pro­sen­tit näyt­ti­vät nouse­van kier­rok­sen edetessä.

– Kuka uskal­taa mennä teke­mään ensim­mäi­sen sopi­muk­sen, jos sovit­te­lu­jär­jes­tel­män kautta saa enem­män, Aalto kysyy.

VEROALE EI HOUKUTTELE

Valtion­hal­lin­nosta on kyselty palk­ka­mal­tin perään ja esiin on nostettu tulo­ve­ron alen­ta­mista maltil­lis­ten palk­ka­rat­kai­su­jen vastineeksi.

Teol­li­suus­lii­ton kanta on, että veroale rapis­taisi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jaa, eikä kohdis­tuisi eniten tukea tarvit­se­viin pieni- ja keskituloisiin.

– Veron­alen­nus­pu­heet eivät houkut­tele meitä lain­kaan, Aalto sanoo.

Julki­suu­dessa on ollut esillä myös joulu­kuun lapsi­li­sien maksa­mi­nen kaksin­ker­tai­sena. Tässä­kin osto­voi­maa tuke­vassa ideassa on kohdentumisongelma.

– Pieni­tu­loi­silla lapsi­li­sän koro­tus leik­kaa toimeen­tu­lo­tu­kea ja isotu­loi­silla lisät mene­vät sääs­tö­ti­lille. Mieles­tämme kohden­ne­tum­mat toimet ovat parem­pia, Aalto sanoo.

OSTOVOIMAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA

Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teet maan halli­tuk­sen budjet­ti­rii­heen julkais­tiin 10.8. Tavoit­teet on laadittu tuke­maan osto­voi­maa ja oikeudenmukaisuutta.

– Olemme yrit­tä­neet koota täsmä­toi­met, joilla on edel­ly­tyk­siä hoitaa pieni­palk­kais­ten ihmis­ten toimeen­tu­loa, Aalto sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton kanta on, että vuonna 2016 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa palkan­saa­jien makset­ta­vaksi siir­re­tyt kahden prosen­tin suurui­set sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut on palau­tet­tava työnan­ta­jien hoidet­ta­vaksi. Suomen kilpai­lu­kyky on nyt kunnossa, joten alku­pe­räi­nen peruste maksu­jen siir­rosta on poistunut.

– Kiky-maksu­jen siir­rolla olisi vaiku­tusta, kun lähde­tään aset­ta­maan neuvot­te­lu­ta­voit­teita, Aalto toteaa viita­ten syksyn palkkaneuvotteluihin.

Olemme yrit­tä­neet koota täsmä­toi­met, joilla on edel­ly­tyk­siä hoitaa pieni­palk­kais­ten ihmis­ten toimeentuloa.

Ener­gian hinnan nousu kosket­taa valtao­saa suoma­lai­sista. Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lille vuonna 2020 tehdyn kyse­lyn mukaan jäse­nistä noin 60 prosent­tia kulkee töihin omalla autolla, sillä teol­li­suu­den työpai­kat eivät lähes­kään aina ole julki­sen liiken­teen saavutettavissa.

Teol­li­suus­liitto esit­tää, että keväällä 2022 koro­tet­tua työmat­ka­vä­hen­nystä on jatket­tava vuodelle 2023 polt­toai­neen korkean hinnan tasoittamiseksi.

Liitto esit­tää myös tukia koti­ta­louk­sille, jotka lämmi­te­tään suoralla sähköllä tai öljyllä. Valtio­val­lan pitäisi tukea myös remont­teja, joilla siir­ry­tään edul­li­sem­piin vihrei­siin lämmitysvaihtoehtoihin.

OSAAMISEEN RIITTÄVÄT RAHAT

Teol­li­suus­liitto haluaa, että amma­til­li­seen koulu­tuk­seen tehdyt määrä­ai­kai­set satsauk­set on tehtävä koko­nai­suu­des­saan pysy­viksi. Halli­tus­kau­deksi 2019–2023 annettu lisä­ra­hoi­tus on 80 miljoo­naa euroa vuodessa. Tästä 50 miljoo­naa euroa on tehty pysy­väksi. Teol­li­suus­liitto katsoo, että myös loppu 30 miljoo­naa euroa pitää tehdä pysy­väksi, jotta opetuk­sen laatu ei kärsi.

Teol­li­suus­liitto tavoit­te­lee myös vero­nu­me­ron käytön laajen­ta­mista kaik­keen teol­li­suu­teen sekä panos­tuk­sia ulko­mai­sen työvoi­man hyväk­si­käy­tön torjun­taan. Lisäksi muun muassa tutkimus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan tarvi­taan riit­tä­vät resurssit.

– Tämä on viimei­nen budjet­ti­riihi tälle halli­tuk­selle. On viimei­nen aika toimia, Aalto sanoo.