Edessä poikkeuk­sel­liset palkka­neu­vot­telut – ”Kiky-maksujen siirrolla olisi vaikutusta”

Syksyllä neuvo­tel­laan vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista muun muassa tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa ja kemian­teol­li­suu­dessa. Maail­man­ti­lanne on muuttunut kuluvan vuoden aikana radikaa­listi, mikä näkyy myös neuvottelupöydissä.

– Asetelma on hyvin poikkeuk­sel­linen, toteaa Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Venäjän hyökkäys­sota Ukrai­nassa on korot­tanut inflaa­tiota, eli esimer­kiksi energian hinta on ollut kovassa kasvussa. Toisaalta monien teolli­suus­yri­tysten tilaus­kirjat ovat täynnä ja tulosta syntyy.

– Yrityk­sillä menee pääsään­töi­sesti hyvin. Palkan­mak­su­varaa on, Aalto sanoo.

Vuoden 2022 palkan­ko­ro­tukset sovit­tiin vuoden alussa ennen Venäjän hyökkäys­sodan alkua, joten inflaatio on laukannut oletettua kovemmin. Suoma­laisten ostovoima, eli palkan suhde hintoihin, on heiken­tynyt tänä vuonna.

– Teolli­suus­liiton jäsenistön odotukset ovat korkealla ja niin pitää ollakin. Odote­taan tuntuvia palkan­ko­ro­tuksia, Aalto arvioi.

Palkka­neu­vot­telut on määrä saada ratkai­suun syyskuun loppuun mennessä. Jos vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista ei päästä sopuun, tulevat työeh­to­so­pi­mukset kokonai­suu­des­saan irtisa­not­ta­viksi loppu­vuoden aikana.

KYTKY KASVATTAA VAIKEUSKERROINTA

Työmark­ki­noiden asetelmaa mutkistaa myös julkisen sektorin palkan­ko­ro­tusten sitominen keskeisten vientia­lojen palkan­ko­ro­tuk­siin. Julki­selle puolelle on tulossa palkan­ko­ro­tusta 1,2 prosenttia enemmän kuin yleistä linjaa määrit­te­le­villä vientialoilla.

Aalto korostaa, ettei Teolli­suus­lii­tolla ole mitään julkisen puolen palkan­ko­ro­tuksia vastaan, mutta korotuk­siin luotu malli herättää ihmetystä.

– Muiden työeh­to­so­pi­musten kytke­minen meidän sopimuk­siimme aiheuttaa vaikeus­ker­rointa, Aalto toteaa.

Kuka uskaltaa mennä tekemään ensim­mäisen sopimuksen, jos sovit­te­lu­jär­jes­telmän kautta saa enemmän?

Palkka­kuop­pien täyttö­tar­vetta on useilla aloilla myös yksityi­sellä sektorilla.

– Teolli­suu­dessa on monia aloja, joissa tehdään töitä 10–12 euron tunti­pal­kalla, Aalto muistuttaa.

Myös valta­kun­nan­so­vit­te­lijan johdolla saavu­tetut palkka­rat­kaisut herät­tävät kysymyksiä, sillä edelli­sellä neuvot­te­lu­kier­rok­sella palkan­ko­ro­tus­pro­sentit näyttivät nousevan kierroksen edetessä.

– Kuka uskaltaa mennä tekemään ensim­mäisen sopimuksen, jos sovit­te­lu­jär­jes­telmän kautta saa enemmän, Aalto kysyy.

VEROALE EI HOUKUTTELE

Valtion­hal­lin­nosta on kyselty palkka­maltin perään ja esiin on nostettu tuloveron alenta­mista maltil­listen palkka­rat­kai­sujen vastineeksi.

Teolli­suus­liiton kanta on, että veroale rapis­taisi hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tus­pohjaa, eikä kohdis­tuisi eniten tukea tarvit­se­viin pieni- ja keskituloisiin.

– Veron­alen­nus­pu­heet eivät houkut­tele meitä lainkaan, Aalto sanoo.

Julki­suu­dessa on ollut esillä myös joulu­kuun lapsi­li­sien maksa­minen kaksin­ker­tai­sena. Tässäkin ostovoimaa tukevassa ideassa on kohdentumisongelma.

– Pieni­tu­loi­silla lapsi­lisän korotus leikkaa toimeen­tu­lo­tukea ja isotu­loi­silla lisät menevät säästö­ti­lille. Mieles­tämme kohden­ne­tummat toimet ovat parempia, Aalto sanoo.

OSTOVOIMAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA

Teolli­suus­liiton tavoit­teet maan halli­tuksen budjet­ti­rii­heen julkais­tiin 10.8. Tavoit­teet on laadittu tukemaan ostovoimaa ja oikeudenmukaisuutta.

– Olemme yrittä­neet koota täsmä­toimet, joilla on edelly­tyksiä hoitaa pieni­palk­kaisten ihmisten toimeen­tuloa, Aalto sanoo.

Teolli­suus­liiton kanta on, että vuonna 2016 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa palkan­saa­jien makset­ta­vaksi siirretyt kahden prosentin suuruiset sosiaa­li­va­kuu­tus­maksut on palau­tet­tava työnan­ta­jien hoidet­ta­vaksi. Suomen kilpai­lu­kyky on nyt kunnossa, joten alkupe­räinen peruste maksujen siirrosta on poistunut.

– Kiky-maksujen siirrolla olisi vaiku­tusta, kun lähde­tään asetta­maan neuvot­te­lu­ta­voit­teita, Aalto toteaa viitaten syksyn palkkaneuvotteluihin.

Olemme yrittä­neet koota täsmä­toimet, joilla on edelly­tyksiä hoitaa pieni­palk­kaisten ihmisten toimeentuloa.

Energian hinnan nousu koskettaa valtaosaa suoma­lai­sista. Teolli­suus­liiton jäsen­pa­nee­lille vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan jäsenistä noin 60 prosenttia kulkee töihin omalla autolla, sillä teolli­suuden työpaikat eivät lähes­kään aina ole julkisen liiken­teen saavutettavissa.

Teolli­suus­liitto esittää, että keväällä 2022 korotettua työmat­ka­vä­hen­nystä on jatket­tava vuodelle 2023 polttoai­neen korkean hinnan tasoittamiseksi.

Liitto esittää myös tukia kotita­louk­sille, jotka lämmi­te­tään suoralla sähköllä tai öljyllä. Valtio­vallan pitäisi tukea myös remont­teja, joilla siirry­tään edulli­sem­piin vihrei­siin lämmitysvaihtoehtoihin.

OSAAMISEEN RIITTÄVÄT RAHAT

Teolli­suus­liitto haluaa, että ammatil­li­seen koulu­tuk­seen tehdyt määrä­ai­kaiset satsaukset on tehtävä kokonai­suu­des­saan pysyviksi. Halli­tus­kau­deksi 2019–2023 annettu lisära­hoitus on 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 50 miljoonaa euroa on tehty pysyväksi. Teolli­suus­liitto katsoo, että myös loppu 30 miljoonaa euroa pitää tehdä pysyväksi, jotta opetuksen laatu ei kärsi.

Teolli­suus­liitto tavoit­telee myös veronu­meron käytön laajen­ta­mista kaikkeen teolli­suu­teen sekä panos­tuksia ulkomaisen työvoiman hyväk­si­käytön torjun­taan. Lisäksi muun muassa tutkimus‑, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­min­taan tarvi­taan riittävät resurssit.

– Tämä on viimeinen budjet­ti­riihi tälle halli­tuk­selle. On viimeinen aika toimia, Aalto sanoo.