Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Edes­sä poik­keuk­sel­li­set palk­ka­neu­vot­te­lut – ”Kiky-mak­su­jen siir­rol­la oli­si vaikutusta”

TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN

Työ­mark­ki­noil­la on mon­ta uut­ta muut­tu­jaa, kun Teol­li­suus­liit­to aloit­taa palk­ka­neu­vot­te­lut vuo­den 2023 koro­tuk­sis­ta, ker­too puheen­joh­ta­ja Riku Aal­to. Liit­to esit­tää val­tion bud­jet­ti­rii­heen monia toi­mia, joil­la tue­taan suo­ma­lais­ten toi­meen­tu­loa oikeudenmukaisesti.

Syk­syl­lä neu­vo­tel­laan vuo­den 2023 pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta muun muas­sa tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­sa ja kemian­teol­li­suu­des­sa. Maa­il­man­ti­lan­ne on muut­tu­nut kulu­van vuo­den aika­na radi­kaa­lis­ti, mikä näkyy myös neuvottelupöydissä.

– Ase­tel­ma on hyvin poik­keuk­sel­li­nen, tote­aa Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­ta­ja Riku Aal­to.

Venä­jän hyök­käys­so­ta Ukrai­nas­sa on korot­ta­nut inflaa­tio­ta, eli esi­mer­kik­si ener­gian hin­ta on ollut kovas­sa kas­vus­sa. Toi­saal­ta monien teol­li­suus­yri­tys­ten tilaus­kir­jat ovat täyn­nä ja tulos­ta syntyy.

– Yri­tyk­sil­lä menee pää­sään­töi­ses­ti hyvin. Pal­kan­mak­su­va­raa on, Aal­to sanoo.

Vuo­den 2022 pal­kan­ko­ro­tuk­set sovit­tiin vuo­den alus­sa ennen Venä­jän hyök­käys­so­dan alkua, joten inflaa­tio on lau­kan­nut ole­tet­tua kovem­min. Suo­ma­lais­ten osto­voi­ma, eli pal­kan suh­de hin­toi­hin, on hei­ken­ty­nyt tänä vuonna.

– Teol­li­suus­lii­ton jäse­nis­tön odo­tuk­set ovat kor­keal­la ja niin pitää olla­kin. Odo­te­taan tun­tu­via pal­kan­ko­ro­tuk­sia, Aal­to arvioi.

Palk­ka­neu­vot­te­lut on mää­rä saa­da rat­kai­suun syys­kuun lop­puun men­nes­sä. Jos vuo­den 2023 pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ei pääs­tä sopuun, tule­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set koko­nai­suu­des­saan irti­sa­not­ta­vik­si lop­pu­vuo­den aikana.

Puheenjohtaja Riku Aalto kertoi medialle, milloin palkkaneuvottelut on määrä viedä läpi.
Puheen­joh­ta­ja Riku Aal­to ker­toi medial­le työ­mark­ki­na­ti­lan­tees­ta tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa 10.8.2022.

KYTKY KASVATTAA VAIKEUSKERROINTA

Työ­mark­ki­noi­den ase­tel­maa mut­kis­taa myös jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tus­ten sito­mi­nen kes­keis­ten vien­tia­lo­jen pal­kan­ko­ro­tuk­siin. Jul­ki­sel­le puo­lel­le on tulos­sa pal­kan­ko­ro­tus­ta 1,2 pro­sent­tia enem­män kuin yleis­tä lin­jaa mää­rit­te­le­vil­lä vientialoilla.

Aal­to koros­taa, ettei Teol­li­suus­lii­tol­la ole mitään jul­ki­sen puo­len pal­kan­ko­ro­tuk­sia vas­taan, mut­ta koro­tuk­siin luo­tu mal­li herät­tää ihmetystä.

– Mui­den työ­eh­to­so­pi­mus­ten kyt­ke­mi­nen mei­dän sopi­muk­siim­me aiheut­taa vai­keus­ker­roin­ta, Aal­to toteaa.

Kuka uskal­taa men­nä teke­mään ensim­mäi­sen sopi­muk­sen, jos sovit­te­lu­jär­jes­tel­män kaut­ta saa enemmän?

Palk­ka­kuop­pien täyt­tö­tar­vet­ta on useil­la aloil­la myös yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

– Teol­li­suu­des­sa on monia alo­ja, jois­sa teh­dään töi­tä 10–12 euron tun­ti­pal­kal­la, Aal­to muistuttaa.

Myös val­ta­kun­nan­so­vit­te­li­jan joh­dol­la saa­vu­te­tut palk­ka­rat­kai­sut herät­tä­vät kysy­myk­siä, sil­lä edel­li­sel­lä neu­vot­te­lu­kier­rok­sel­la pal­kan­ko­ro­tus­pro­sen­tit näyt­ti­vät nouse­van kier­rok­sen edetessä.

– Kuka uskal­taa men­nä teke­mään ensim­mäi­sen sopi­muk­sen, jos sovit­te­lu­jär­jes­tel­män kaut­ta saa enem­män, Aal­to kysyy.

VEROALE EI HOUKUTTELE

Val­tion­hal­lin­nos­ta on kysel­ty palk­ka­mal­tin perään ja esiin on nos­tet­tu tulo­ve­ron alen­ta­mis­ta mal­til­lis­ten palk­ka­rat­kai­su­jen vastineeksi.

Teol­li­suus­lii­ton kan­ta on, että veroa­le rapis­tai­si hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jaa, eikä koh­dis­tui­si eni­ten tukea tar­vit­se­viin pie­ni- ja keskituloisiin.

– Veron­alen­nus­pu­heet eivät hou­kut­te­le mei­tä lain­kaan, Aal­to sanoo.

Jul­ki­suu­des­sa on ollut esil­lä myös jou­lu­kuun lap­si­li­sien mak­sa­mi­nen kak­sin­ker­tai­se­na. Täs­sä­kin osto­voi­maa tuke­vas­sa ideas­sa on kohdentumisongelma.

– Pie­ni­tu­loi­sil­la lap­si­li­sän koro­tus leik­kaa toi­meen­tu­lo­tu­kea ja iso­tu­loi­sil­la lisät mene­vät sääs­tö­ti­lil­le. Mie­les­täm­me koh­den­ne­tum­mat toi­met ovat parem­pia, Aal­to sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­lik­kö Timo Neva­ran­ta esit­te­li lii­ton budjettiriihitavoitteet.

OSTOVOIMAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA

Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teet maan hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­rii­heen jul­kais­tiin 10.8. Tavoit­teet on laa­dit­tu tuke­maan osto­voi­maa ja oikeudenmukaisuutta.

– Olem­me yrit­tä­neet koo­ta täs­mä­toi­met, joil­la on edel­ly­tyk­siä hoi­taa pie­ni­palk­kais­ten ihmis­ten toi­meen­tu­loa, Aal­to sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton kan­ta on, että vuon­na 2016 kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­ses­sa pal­kan­saa­jien mak­set­ta­vak­si siir­re­tyt kah­den pro­sen­tin suu­rui­set sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut on palau­tet­ta­va työ­nan­ta­jien hoi­det­ta­vak­si. Suo­men kil­pai­lu­ky­ky on nyt kun­nos­sa, joten alku­pe­räi­nen perus­te mak­su­jen siir­ros­ta on poistunut.

– Kiky-mak­su­jen siir­rol­la oli­si vai­ku­tus­ta, kun läh­de­tään aset­ta­maan neu­vot­te­lu­ta­voit­tei­ta, Aal­to tote­aa vii­ta­ten syk­syn palkkaneuvotteluihin.

Olem­me yrit­tä­neet koo­ta täs­mä­toi­met, joil­la on edel­ly­tyk­siä hoi­taa pie­ni­palk­kais­ten ihmis­ten toimeentuloa.

Ener­gian hin­nan nousu kos­ket­taa val­tao­saa suo­ma­lai­sis­ta. Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lil­le vuon­na 2020 teh­dyn kyse­lyn mukaan jäse­nis­tä noin 60 pro­sent­tia kul­kee töi­hin omal­la autol­la, sil­lä teol­li­suu­den työ­pai­kat eivät lähes­kään aina ole jul­ki­sen lii­ken­teen saavutettavissa.

Teol­li­suus­liit­to esit­tää, että kevääl­lä 2022 koro­tet­tua työ­mat­ka­vä­hen­nys­tä on jat­ket­ta­va vuo­del­le 2023 polt­toai­neen kor­kean hin­nan tasoittamiseksi.

Liit­to esit­tää myös tukia koti­ta­louk­sil­le, jot­ka läm­mi­te­tään suo­ral­la säh­köl­lä tai öljyl­lä. Val­tio­val­lan pitäi­si tukea myös remont­te­ja, joil­la siir­ry­tään edul­li­sem­piin vih­rei­siin lämmitysvaihtoehtoihin.

OSAAMISEEN RIITTÄVÄT RAHAT

Teol­li­suus­liit­to halu­aa, että amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen teh­dyt mää­rä­ai­kai­set sat­sauk­set on teh­tä­vä koko­nai­suu­des­saan pysy­vik­si. Hal­li­tus­kau­dek­si 2019–2023 annet­tu lisä­ra­hoi­tus on 80 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Täs­tä 50 mil­joo­naa euroa on teh­ty pysy­väk­si. Teol­li­suus­liit­to kat­soo, että myös lop­pu 30 mil­joo­naa euroa pitää teh­dä pysy­väk­si, jot­ta ope­tuk­sen laa­tu ei kärsi.

Teol­li­suus­liit­to tavoit­te­lee myös vero­nu­me­ron käy­tön laa­jen­ta­mis­ta kaik­keen teol­li­suu­teen sekä panos­tuk­sia ulko­mai­sen työ­voi­man hyväk­si­käy­tön tor­jun­taan. Lisäk­si muun muas­sa tutkimus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan tar­vi­taan riit­tä­vät resurssit.

– Tämä on vii­mei­nen bud­jet­ti­rii­hi täl­le hal­li­tuk­sel­le. On vii­mei­nen aika toi­mia, Aal­to sanoo.