Mika Ranta­nen: Ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen voimis­taa helteitä

Kesän kynnyk­sellä ilta­päi­vä­leh­dissä odote­taan ensim­mäistä helle­päi­vää kuin kuuta nouse­vaa. Kun helteet vihdoin saapu­vat, niitä hehku­te­taan lööpeissä kissan kokoi­sin kirjai­min. On käris­tys­ku­po­lia, hellein­fer­noa ja ties mitä. Kesällä suoma­lai­nen media elää sääuutisoinnista.

Helteen odot­ta­mi­sessa on jotain todella suoma­laista. Sanalle “helle” ei ole edes mitään suoraa kään­nöstä muissa kielissä, ja helteen määri­telmä sekin, 25,1 astetta, on käytössä lähinnä vain Suomessa.

Viime vuosina ilmas­ton­muu­tok­sen pahen­ta­mat, ennä­tyk­sel­li­set helle­aal­lot ovat aiheut­ta­neet tuka­laa säätä ympäri maail­maa: Länsi-Euroo­passa 2019, Sipe­riassa 2020 ja Pohjois-Ameri­kan länsio­sassa kesällä 2021. Tänä keväänä olemme jo saaneet lukea uuti­sista Intiassa ja Espan­jassa esiin­ty­neistä helle­aal­loista. Ja lisää helle­uu­ti­soin­tia on varmasti tulossa kesän aikana.

Tällai­set erit­täin voimak­kaat helle­aal­lot aiheut­ta­vat suuria ongel­mia monella yhteis­kun­nan osa-alueella. Riski­ryh­miin kuulu­vat voivat olla hengen­vaa­rassa helle­aal­lon pitkit­tyessä. On ongel­mal­lista, että mediassa käyte­tään iloista kuvas­toa voimak­kai­den helle­aal­to­jen yhtey­dessä, kuten aurin­gon­pal­vo­jia tai vedessä leik­ki­viä lapsia. Tässä olisi paran­net­ta­vaa myös Suomen mediassa.

Helle­aal­toja on ollut aina ja ne kuulu­vat oleel­li­sena osana Suomen kesäil­mas­toon. Helle­aal­lot aiheu­tu­vat paikal­leen jumiu­tu­neesta suih­ku­vir­tauk­sen aallosta, eli niin sano­tusta sulku­kor­kea­pai­neesta. Tällöin saman­lai­nen säätyyppi saat­taa jatkua varsin pitkään, jopa useita viik­koja. Kun maaperä lämmön vaiku­tuk­sesta kuivuu, haih­tu­mi­nen vähe­nee, ja lämpö­ener­giaa jää entistä enem­män lämpö­ti­lan nosta­mi­seen. Tämä itse­ään ruok­kiva noidan­kehä voimis­taa helleaaltoja.

Helle­aal­lot aiheu­tu­vat paikal­leen jumiu­tu­neesta suih­ku­vir­tauk­sen aallosta, eli niin sano­tusta sulkukorkeapaineesta.

Kun ilmas­tomme lämpe­nee, siinä esiin­ty­vät sääti­lan­teet muut­tu­vat aiem­paa lämpi­mäm­miksi. Näin käy myös helle­aal­loille. Tutki­jana olen huoman­nut, että ihmi­set kysy­vät usein, johtuiko tämä tai tämä helle­aalto ilmas­ton­muu­tok­sesta. Mutta helle­aal­lot tai mitkään muut­kaan sääil­miöt eivät suora­nai­sesti aiheudu tai johdu ilmas­ton­muu­tok­sesta, vaan ovat mahdol­li­sesti sen voimis­ta­mia. On sanottu, että nykyil­mas­tossa jokai­nen helle­aalto on ilmas­ton­muu­tok­sen pahentama.

Yksi nopeasti kehit­tyvä ilmas­to­tie­teen haara on niin sanottu attri­buu­tio­tiede, joka pyrkii määrit­tä­mään ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tusta erilai­sissa ääri­sää­il­miöissä. Hiljat­tain julkais­tun attri­buu­tio­tut­ki­muk­sen mukaan Intian ja Pakis­ta­nin helle­aalto tänä keväänä oli noin 30 kertaa toden­nä­köi­sempi ja noin asteen lämpi­mämpi verrat­tuna esiteol­li­seen aikaan, eli tilan­tee­seen, jossa ilmas­ton­muu­tosta ei olisi. Ilmas­ton­muu­tos teki siis helle­aal­losta aiem­paa voimakkaamman.

Suomessa kesät ovat lämmen­neet viime vuosi­kym­me­nien aikana hieman maltil­li­sem­min kuin muut vuode­na­jat. Lämpe­ne­mistä on tapah­tu­nut vajaan asteen verran, vähän riip­puen siitä mikä ajan­kohta vali­taan vertai­luksi. Voimak­kaita helteitä on siis ollut aiem­min­kin, vaikka niitä esiin­tyy nyt lämmen­neessä ilmas­tossa enem­män, ja ne ovat kuumem­pia. Tule­vai­suu­dessa viime vuoden kaltai­siin helle­ke­siin saa siis totu­tella, jos ilmas­ton­muu­tosta ei saada hillittyä.

Kirjoit­taja on Ilma­tie­teen laitok­sen tutkija.