Mika Rantanen: Ilmaston lämpe­ne­minen voimistaa helteitä

Kesän kynnyk­sellä iltapäi­vä­leh­dissä odote­taan ensim­mäistä helle­päivää kuin kuuta nousevaa. Kun helteet vihdoin saapuvat, niitä hehku­te­taan lööpeissä kissan kokoisin kirjaimin. On käris­tys­ku­polia, hellein­fernoa ja ties mitä. Kesällä suoma­lainen media elää sääuutisoinnista.

Helteen odotta­mi­sessa on jotain todella suoma­laista. Sanalle “helle” ei ole edes mitään suoraa käännöstä muissa kielissä, ja helteen määri­telmä sekin, 25,1 astetta, on käytössä lähinnä vain Suomessa.

Viime vuosina ilmas­ton­muu­toksen pahen­tamat, ennätyk­sel­liset helle­aallot ovat aiheut­ta­neet tukalaa säätä ympäri maailmaa: Länsi-Euroo­passa 2019, Siperiassa 2020 ja Pohjois-Amerikan länsio­sassa kesällä 2021. Tänä keväänä olemme jo saaneet lukea uutisista Intiassa ja Espan­jassa esiin­ty­neistä helle­aal­loista. Ja lisää helle­uu­ti­sointia on varmasti tulossa kesän aikana.

Tällaiset erittäin voimak­kaat helle­aallot aiheut­tavat suuria ongelmia monella yhteis­kunnan osa-alueella. Riski­ryh­miin kuuluvat voivat olla hengen­vaa­rassa helle­aallon pitkit­tyessä. On ongel­mal­lista, että mediassa käyte­tään iloista kuvastoa voimak­kaiden helle­aal­tojen yhtey­dessä, kuten aurin­gon­pal­vojia tai vedessä leikkiviä lapsia. Tässä olisi paran­net­tavaa myös Suomen mediassa.

Helle­aal­toja on ollut aina ja ne kuuluvat oleel­li­sena osana Suomen kesäil­mas­toon. Helle­aallot aiheu­tuvat paikal­leen jumiu­tu­neesta suihku­vir­tauksen aallosta, eli niin sanotusta sulku­kor­kea­pai­neesta. Tällöin saman­lainen säätyyppi saattaa jatkua varsin pitkään, jopa useita viikkoja. Kun maaperä lämmön vaiku­tuk­sesta kuivuu, haihtu­minen vähenee, ja lämpö­ener­giaa jää entistä enemmän lämpö­tilan nosta­mi­seen. Tämä itseään ruokkiva noidan­kehä voimistaa helleaaltoja.

Helle­aallot aiheu­tuvat paikal­leen jumiu­tu­neesta suihku­vir­tauksen aallosta, eli niin sanotusta sulkukorkeapaineesta.

Kun ilmas­tomme lämpenee, siinä esiin­tyvät sääti­lan­teet muuttuvat aiempaa lämpi­mäm­miksi. Näin käy myös helle­aal­loille. Tutki­jana olen huomannut, että ihmiset kysyvät usein, johtuiko tämä tai tämä helle­aalto ilmas­ton­muu­tok­sesta. Mutta helle­aallot tai mitkään muutkaan sääil­miöt eivät suora­nai­sesti aiheudu tai johdu ilmas­ton­muu­tok­sesta, vaan ovat mahdol­li­sesti sen voimis­tamia. On sanottu, että nykyil­mas­tossa jokainen helle­aalto on ilmas­ton­muu­toksen pahentama.

Yksi nopeasti kehit­tyvä ilmas­to­tie­teen haara on niin sanottu attri­buu­tio­tiede, joka pyrkii määrit­tä­mään ilmas­ton­muu­toksen vaiku­tusta erilai­sissa äärisää­il­miöissä. Hiljat­tain julkaistun attri­buu­tio­tut­ki­muksen mukaan Intian ja Pakis­tanin helle­aalto tänä keväänä oli noin 30 kertaa toden­nä­köi­sempi ja noin asteen lämpi­mämpi verrat­tuna esiteol­li­seen aikaan, eli tilan­tee­seen, jossa ilmas­ton­muu­tosta ei olisi. Ilmas­ton­muutos teki siis helle­aal­losta aiempaa voimakkaamman.

Suomessa kesät ovat lämmen­neet viime vuosi­kym­me­nien aikana hieman maltil­li­semmin kuin muut vuode­najat. Lämpe­ne­mistä on tapah­tunut vajaan asteen verran, vähän riippuen siitä mikä ajankohta valitaan vertai­luksi. Voimak­kaita helteitä on siis ollut aiemminkin, vaikka niitä esiintyy nyt lämmen­neessä ilmas­tossa enemmän, ja ne ovat kuumempia. Tulevai­suu­dessa viime vuoden kaltai­siin helle­ke­siin saa siis totutella, jos ilmas­ton­muu­tosta ei saada hillittyä.

Kirjoit­taja on Ilmatie­teen laitoksen tutkija.