Mirja Suhonen: Yrittä­jyys­kas­vatus koulutusajattelussa

Suoma­lai­seen koulu­tus­kes­kus­te­luun yrittä­jyys­kas­vatus tuli 1980-luvulla. Opetus­suun­ni­tel­missa sitä alettiin toteuttaa etenkin 2000-luvulla niin varhais­kas­va­tuk­sessa, perus­kou­luissa kuin toisen asteen ammatil­li­sessa koulutuksessa.

Taustalla yrittä­jyys­kas­va­tuk­sessa ovat euroop­pa­laiset talous­kasvua ja kilpai­lu­kykyä koros­tavat linjaukset. Ajatel­laan, että koulu­tuksen tulee edistää yrittä­jyyttä, vahvistaa yrittä­jyys­tai­toja luomalla tietoi­suutta yrittäjän uravaih­toeh­doista ja luomalla oikeaa ajatus­tapaa yritte­liäi­syyttä kohtaan.

Opetus­hal­litus on pyrkinyt edistä­mään yrittä­jyys­kas­va­tusta 1990-luvun alkupuo­lelta lähtien. Havaitsin tämän aloitet­tuani aikuis­kas­va­tus­tie­teen opinnot 1990-luvun alussa hieman hämmäs­tellen. Käsityk­seni mukaan ajatukset eivät niinkään olleet opetusalan ammat­ti­laisten tuottamia kuin lähtöisin sen aikai­sesta yhteis­kun­nal­li­sesta keskus­te­lusta, missä koros­tet­tiin uusli­be­ra­lis­tista ajattelua ja kilpailuhenkisyyttä.

Yrittä­jyys­kas­va­tusta olen seurannut myös omien lasteni koulu­pol­kujen kautta ja toimies­sani Opetus­hal­li­tuksen alaisessa Viestin­tä­alan koulu­tus­toi­min­nassa. Korostin siellä ammatil­lisen osaamisen tärkeyttä etenkin perus- ja ammat­tio­pin­noissa yrittä­jyys­kas­va­tuksen edellä, mihin liittyy myös ideolo­ginen näkökulma, puhutaan siitä tai ei.

Kysymys kuuluu, minkä käsit­teen alla kasva­te­taan ja koulu­te­taan lapsiamme ja nuoriamme?

Mieles­säni yhdistän yrittä­jyys­kas­va­tuksen ja sisäisen yrittä­jyyden lansee­raa­misen jatku­mona Vapaan koulu­tuksen tukisää­tiön (VAKT) toimin­nalle. Elinkei­noe­lämän rahoit­taman säätiön tarkoitus oli estää perus­koulun tuloa tasaver­tai­sena opinah­jona perus­teena muun muassa, että ”tasa-arvoinen koulutus johtaa sekä henki­seen että aineel­li­seen kilpailukyvyttömyyteen”.

Ollaanpa VAKT:n toimin­nasta ja sen vaiku­tuk­sista mitä mieltä tahansa, niin kaukana oli avoimuus ja läpinä­ky­vyys säätiön vaikut­ta­mis­työstä. Mukana olleet eivät kuiten­kaan jälki­kä­teen ole kiistä­neet toimin­taansa, vaikka siihen liittyi esimer­kiksi mustien listojen tekemistä yliopis­tol­li­seen opetta­jain­kou­lu­tuk­seen pyrkivistä.

Opetus­hal­litus on linjannut tavoit­teis­saan sekä sisäisen että ulkoisen yrittä­jyyden sisäl­ty­misen opetus­suun­ni­tel­miin. Saman­ai­kai­sesti on tarpeel­lista yhteis­kun­nal­listen aineiden opetusta vähen­netty. Toki käsitys ihmisestä talou­del­li­sesti autono­mi­sena oman elämänsä hallit­si­jana on aina ollut osa koulutusajatteluamme.

Kysymys kuuluu, minkä käsit­teen alla kasva­te­taan ja koulu­te­taan lapsiamme ja nuoriamme, että perus­o­pe­tus­lain tavoite ihmisyy­destä, sivis­tyk­sestä, tasa-arvosta ja demokra­tiasta toteutuu lain tarkoit­ta­malla tavalla, eli perus­o­pe­tus­suun­ni­telman perus­teiden (2014) sanoin: Perus­o­petus tukee oppilaan kasvua ihmisyy­teen, jota kuvaa pyrkimys totuu­teen, hyvyy­teen ja kauneu­teen sekä oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja rauhaan.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton sopimusasiantuntija.