Yhä useampi teol­li­suus­työn­te­kijä painaa 12-tunti­sia vuoroja ja naut­tii niiden välissä kuuden päivän vapaista. Pitkän vapaan ansiosta heillä on aikaa lapsille ja harras­tuk­sille. Kun työpäi­viä on vuodessa selvästi taval­lista vähem­män, kannat­taa työpai­kalle ajaa pitkien­kin matko­jen päästä.

11.10.2021

Kun vals­saaja Jonas Gustafs­so­nilla (kuva yllä) alkaa kuuden päivän vapaa, hän suun­taa koto­aan Hangon Lappoh­jasta usein Turun saaris­tossa sijait­se­valle mökilleen.

– Nyt vapaat tuntu­vat vapailta. Ennen jos olin perjan­taina ilta­vuo­rossa, viikon­lop­pu­kin oli pilalla. En jaksa­nut tehdä vapailla isom­pia hommia, Gustafs­son sanoo.

Vuoden alusta Gustafs­son on paina­nut 12-tunti­sia työpäi­viä teräs­yh­tiö SSAB:n Hämeen­lin­nan tehtaalla. Sitä ennen hän teki 25 vuotta keskey­ty­vää kolmi­vuo­ro­työtä yhtiön Lappoh­jassa sijain­neella putkitehtaalla.

– Olisin varmaan saanut töitä Hangos­ta­kin, mutta ajat­te­lin, että kokei­len, ja voin sanoa, että tein hyvän päätök­sen. Olen todella tyyty­väi­nen tähän vuorojärjestelmään.

Gustafs­so­nilla on Hämeen­lin­nassa kaksi aamu­vuo­roa, kaksi ilta­vuo­roa ja niiden perään kuusi päivää vapaata. Työvuoro alkaa ja päät­tyy aina kuudelta.

– Edel­li­sessä työpai­kassa 12 tuntia olisi ollut liian rank­kaa. Työ oli niin fyysistä. Olimme koko ajan tehdas­hal­lin puolella, ja hallissa oli mete­liä. Nyt teen valvomotyötä.

Palau­tu­mi­sessa oli enem­män ongel­mia silloin, kun tein viisi kahdek­san­tun­tista yövuo­roa putkeen.

Siir­ron myötä Gustafs­so­nin työkieli vaih­tui ruot­sista suomeksi ja työmatka kasvoi 500 metristä 200 kilo­met­riin. Työpäi­vien ajan hän asuu Janak­ka­lassa. Viimei­sen ilta­vuo­ron jälkeen hän nukkuu vuokrayk­siös­sään 4–5 tuntia ja ajaa sitten vapaa­päi­viksi kotiin Lappoh­jaan. Gustafs­son kertoo palau­tu­vansa pitkistä vuoroista hyvin.

– Palau­tu­mi­sessa oli enem­män ongel­mia silloin, kun tein viisi kahdek­san­tun­tista yövuo­roa putkeen. Olin sen jälkeen 3–4 päivää ihan loppu.

Nyt Gustafs­so­nilla riit­tää virtaa vapaal­la­kin. Ellei hän lähde mökille, hän viet­tää vapaa­päi­vät kotona korjaa­malla autoja. Sitä varten hän on perus­ta­nut toiminimen.

PALJON SOVITTAVAA

Kun Jonas Gustafs­son vielä naut­tii vapais­taan, tekee päävals­saaja Pasi Tuomi­nen jo ensim­mäistä aamu­vuo­ro­aan. Hän työka­ve­rei­neen kylmä­vals­saa terästä.

– Olen palau­tu­nut hyvin edel­li­sestä työjak­sosta. Tuli oltua koko vapaa mökillä ja käytyä sienessä. Niitä on nyt niin paljon kuin vaan jaksaa kotiin kantaa.

Aloite 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­sestä tuli kuusi vuotta sitten juuri Tuomi­selta, joka toimi tuol­loin tehtaan varapääluottamusmiehenä.

– Luin jostain, että Suomen ydin­voi­ma­loissa tehdään 12-tunti­sia päiviä, ja aloin kysellä oman linjan väeltä, kiin­nos­tai­siko heitä kokeilla tällaista vuorojärjestelmää.

Kokei­lua edelsi vuoden kestä­nyt selvi­tys­työ pääluot­ta­mus­mies Karo Suok­nuu­tin kanssa, Tuomi­nen muis­te­lee. Tutki­mus­tie­toa pitkistä vuoroista oli tuohon aikaan varsin niukasti saata­villa, he kertovat.

– Pääluot­ta­mus­mie­hellä oli siinä huimasti sovit­ta­via asioita, koska työeh­to­so­pi­mus perus­tuu kahdek­san tunnin työvuo­roi­hin, Tuomi­nen sanoo.

Yksi sovit­ta­vista asioista oli vuoro­li­sien laskenta. SSAB:n Hämeen­lin­nan tehtaalla se hoitui siten, että ilta- ja yötun­nit lasket­tiin yhteen ja summa jaet­tiin tunti­mää­rällä, minkä seurauk­sena vuoro­lisä on jokai­selle tunnille sama.

Suok­nuu­tin mukaan työnan­taja suhtau­tui työn­te­ki­jöi­den ehdo­tuk­seen asial­li­sesti eten­kin, kun uudesta vuoro­jär­jes­tel­mästä ei aiheu­tu­nut kustannuksia.

– Sovimme, että kumpi­kin osapuoli voi päät­tää kokei­lun, jos se ei toimi.

AIKAA LAPSILLE

Lopulta Tuomi­sen linjalla toteu­tet­tiin suljettu lippu­ää­nes­tys kesällä 2016. Noin 50 työn­te­ki­jästä lähes 80 prosent­tia kannatti puoli vuotta kestä­vää kokeilua.

– Yleensä meillä riit­tää 51 prosent­tia kaik­keen, mutta tässä on niin paljon normaa­lista poik­kea­via asioita, että halusimme saada kokei­lulle vähin­tään 75 prosen­tin kanna­tuk­sen, Suok­nuuti sanoo.

Kokeilu alkoi syksyllä 2016 ja sen päätyt­tyä työn­te­ki­jät äänes­ti­vät vuoro­jär­jes­tel­män jatkosta. Tuol­loin tyyty­väi­syys­pro­sentti oli nous­sut noin 90:een, Tuomi­nen kertoo.

– Ennen en nähnyt ilta­vuo­ro­päi­vinä lapsiani ollen­kaan. Uuden vuoro­jär­jes­tel­män myötä päivä­hoi­don tarve putosi mini­miin, ja se toi sääs­töä­kin päivähoitomaksuissa.

Tuomi­sen kanssa samassa vuorossa työs­ken­te­lee vals­saaja Sirpa Kokko­nen. Hän haki kolme vuotta sitten töihin SSAB:lle juuri 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­män vuoksi.

– Minulla on neljä­vuo­tias tyttö. Meillä on nyt enem­män yhteistä aikaa kuin jos olisin viikot töissä. Leivomme, teemme metsä­ret­kiä ja käymme uimassa, Kokko­nen kertoo.

– Olin ennen töissä ravin­to­lassa salin puolella. Työ oli aika fyysistä. Siellä tehtiin joskus jopa 16 tunnin vuoroja.

Kokko­nen pitää myös siitä, että hän tietää työvuo­ronsa vuodeksi eteenpäin.

– Se on tosi luksusta. Voin suun­ni­tella elämääni ja sopia menoja kahden kuukau­den päähän. Ja vapaa­päi­vät ovat kuin mini­loma. Kerkiän teke­mään silloin mitä vaan.

Suok­nuu­tin mukaan 12 tunnin vuoro­jär­jes­telmä sovel­tuu myös yksin­huol­ta­jille, kunhan paik­ka­kun­nalla toimii vuoropäiväkoti.

VIRKEYTTÄ TYÖKIERROLLA

Kaik­ki­aan SSAB:n Hämeen­lin­nan tehtaalla on 540 tuotan­non työn­te­ki­jää. Heistä vajaat 250 tekee 12-tunti­sia vuoroja, Suok­nuuti kertoo.

– Vuoron sisällä on työkier­toa sellai­sissa tehtä­vissä, joissa se on mahdol­lista. Se auttaa työn­te­ki­jöitä pysy­mään virkeinä. Taukoja on yhtä monta kuin kahdek­san tunnin vuorois­sa­kin, mutta ne ovat pidempiä.

Osa työn­te­ki­jöistä ei ole halun­nut jatkaa työpäi­vi­ään neljällä tunnilla, ja toisille se ei tule kysy­myk­seen työn luon­teen vuoksi, sanoo työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Arttu Joki­kota.

– Meillä on työteh­tä­viä, jotka kuor­mit­ta­vat enem­män kuin valvo­mo­työs­ken­tely, johon pitkät työvuo­rot sovel­tu­vat erit­täin hyvin.

Työsuo­je­luun ja työter­vey­teen liit­ty­vien asioi­den pitää olla kunnossa, jos työpai­kalla harki­taan siir­ty­mistä 12-tunti­siin vuoroi­hin, Joki­kota huomauttaa.

– Altis­tu­mi­sai­koja mietit­tiin aika paljon, mutta ne eivät aiheut­ta­neet ongel­mia, koska meidän talossa työolo­suh­teet ovat olleet kunnossa jo pitkään.

Kaikki raja-arvot on laskettu kahdek­san tunnin työpäi­vän mukaan, Suok­nuuti lisää.

– Kerroimme altis­tuk­sen määrän puolel­la­toista, mutta arvot jäivät silti raja-arvo­jen alapuolelle.

Pienille yrityk­sille Suok­nuuti ei suosit­tele 12 tunnin vuorojärjestelmää.

– Tilanne olisi täydel­li­nen, jos työnan­ta­jalla olisi olemassa jokin toinen rytmi, jos pitkät työvuo­rot aiheut­ta­vat jolle­kin työn­te­ki­jälle vaikeuksia.

Työteh­tä­vien vaih­doille ei Hämeen­lin­nassa tosin ole ollut tarvetta – päinvastoin.

– Ennen työter­veys ohjasi luok­seni joka vuosi kahdesta viiteen työn­te­ki­jää, joiden piti tervey­del­li­sistä syistä päästä pois vuoro­töistä. Enää heitä ei ole samalla tavalla. Tänä­kään vuonna ei ole tullut ketään.

TIEDONKULKU HEIKKENEE

Yksi pitkien työvuo­ro­jen heik­kous on, että työn­te­ki­jät tapaa­vat toisi­aan aikai­sem­paa harvem­min. Myös tiedon­kul­kuun on syytä kiin­nit­tää huomiota, Suok­nuuti sanoo.

– Meillä esimer­kiksi pääva­kans­sin hoita­jat ja vuoro­mes­ta­rit vaih­ta­vat kuulu­mi­sia seuraa­van vuoron kanssa. Käytössä ovat myös niin sano­tut päivä­kir­jat, joihin kirja­taan vuoron tapahtumia.

Suok­nuu­tille itsel­leen 12 tunnin vuoro­jär­jes­telmä tarkoit­taa sitä, että hän joutuu teke­mään paljon töitä puhe­li­men välityksellä.

– Siinä saat­taa mennä pitkä­kin ajan­jakso ennen kuin aamu­vuo­rot osuvat samaan aikaan ja tavoi­tan jonkun tietyn työn­tekijän kasvotusten.

Työnan­taja on harmi­tel­lut pääluot­ta­mus­mie­helle, että 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­män vuoksi työn­te­ki­jöitä on aikai­sem­paa vaikeampi saada ylitöihin.

– Minusta se ei ole järjes­tel­män vika, vaan se johtuu muista asioista, kuten siitä, että ylitöitä on ollut paljon tarjolla, Suok­nuuti sanoo.

Hän huomaut­taa, että ennen ylitöi­hin jäänyt työn­tekijä teki kahdek­san tunnin perään yleensä toisen vuoron, jolloin työpäi­välle kertyi mittaa 16 tuntia. Pitkän, 12-tunti­sen päivän jälkeen työn­tekijä ei saa jäädä ylitöi­hin, mutta hän voi halu­tes­saan tehdä niitä vapaapäivinään.

– Edel­li­sessä järjes­tel­mässä en tehnyt ylitöitä, mutta nyt olen ruven­nut teke­mään niitä kuuden päivän vapailla, sanoo Pasi Tuomi­nen, joka on työs­ken­nel­lyt SSAB:lla 21 vuotta.

Hänelle yksi isoim­mista kysy­myk­sistä alussa oli, miten koke­neet työka­ve­rit jaksa­vat 12 tunnin vuoroissa. Huoli osoit­tau­tui kuiten­kin turhaksi.

– Eräs päävals­saaja totesi, että tämä­hän on kuin olisi osa-aikaeläkkeellä.

“Ei tois­to­työtä tekeville”

Yhä useampi työn­tekijä on kiin­nos­tu­nut siir­ty­mään 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mään Möln­lycke Health Caren tehtaalla Mikkelissä.

– Yhdessä 50 hengen kone­ryh­mässä on nyt tehty kysely asiasta. He toden­nä­köi­sesti siir­ty­vät kokei­le­maan 12-tuntista työpäi­vää vielä syksyn aikana, kertoo pääluot­ta­mus­mies, koneen­käyt­täjä Atte Kilpi­nen.

Sairaa­la­tar­vik­keita valmis­ta­valla tehtaalla on käytössä sekä keskey­ty­mä­tön että keskey­tyvä 12 tunnin vuoro­jär­jes­telmä. Jälkim­mäi­sessä sunnun­tait ovat aina vapaat. Tehtaan noin 470 tuotan­non työn­te­ki­jästä pitkää päivää tekee lähes 200.

– Neljän työpäi­vän ajan he ovat hyvin­kin naimi­sissa työpai­kan kanssa. Siinä ei juuri jää aikaa harras­tuk­sille tai perheelle, mutta pitkät vapaat korvaa­vat sen. Ne ovat tässä vuoro­jär­jes­tel­mässä se isoin juttu, Kilpi­nen sanoo.

Ensim­mäi­sen kerran 12 tunnin työvuo­roa kokeil­tiin Möln­lyc­ken tehtaalla kolme vuotta sitten. Sitä ennen käytössä oli nopea­kier­toi­nen työai­ka­malli, jossa oli kuusi päivää töitä ja kolme vapaata.

– Tote­simme, että se on sysi­paska. Siinä ei ehdi palau­tua, ja sairaus­pois­sao­loja oli paljon. Idea 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­sestä tuli henki­lös­töltä ja se sai todella posi­tii­vi­sen vastaanoton.

Neljän työpäi­vän ajan he ovat hyvin­kin naimi­sissa työpai­kan kanssa.

Möln­lyc­ken Mikke­lin tehdas valmis­taa 500 eri tuotetta 40 kone­lin­jalla. Osa tuot­teista paka­taan edel­leen käsin, Kilpi­nen kertoo.

– Suhtau­dumme aika varo­vai­sesti siihen, että staat­tista tois­to­työtä teke­vät lähti­si­vät kokei­le­maan 12 tunnin vuoroa, koska se on pitkä aika tehdä jotain koko ajan käsillään.

“MELU ISOIN HAASTE”

Pitkät työvuo­rot eivät ole lisän­neet sairaus­pois­sao­loja tai läheltä piti ‑tilan­teita Ball Beve­rage Packa­gin­gilla Mänt­sä­lässä, sanoo pääluot­ta­mus­mies, tuotan­to­työn­te­kijä Julius Vieru.

– Jos kahdek­san tunnin vuoroissa suurin osa työta­pa­tur­mista sattui kello 6–8, nyt vaaral­li­sim­mat tunnit ovat vain siir­ty­neet myöhem­mäksi, 10:n ja 12:n välille.

Yritys valmis­taa 0,33 litran alumii­ni­tölk­kejä. Mänt­sä­län tehdas siir­tyi 12 tunnin vuoroi­hin viisi vuotta sitten, Vieru kertoo.

– Vuoron­vaih­dossa tuli eniten laatuon­gel­mia. Nyt vaih­toja ja sitä kautta myös laatuon­gel­mia on vähem­män. Oma tark­kuus tosin rupeaa laske­maan viimei­sillä tunneilla.

Tehdas työl­lis­tää 75 tuotan­non työn­te­ki­jää. Heistä vajaa kymme­nen tekee päivä­vuo­roa kunnos­sa­pi­dossa, ja loput työs­ken­te­le­vät 12 tunnin vuoroissa seit­se­mästä seitsemään.

Vuoron­vaih­dossa tuli eniten laatuon­gel­mia. Nyt vaih­toja ja sitä kautta myös laatuon­gel­mia on vähemmän. 

Ball Beve­rage Packa­ging on mukana Työter­veys­lai­tok­sen (TTL) tutki­muk­sessa, jossa tarkas­tel­laan muun muassa pitkien työvuo­ro­jen vaiku­tuk­sia altistumisiin.

– Melu on meillä isoin haaste. Erita­soi­sia kuulon­ale­ne­mia on havaittu useilla työn­te­ki­jöille, vaikka meillä on aina kuulos­uo­jai­met päässä, ja moni käyt­tää tuplasuojausta.

Tutki­jat selvit­tä­vät myös, miten uni ja vireys vaikut­ta­vat työn­te­ki­jöi­den turval­li­suu­teen pitkissä työvuo­roissa. Vieru ajaa töihin Helsin­gistä, ja monet hänen työka­ve­rinsa tule­vat Lahdesta. Kolme vart­tia ratissa 12-tunti­sen työpäi­vän päät­teeksi on pitkä aika.

– Moni meistä, työnan­taja mukaan lukien, odot­taa tutkit­tua tietoa mahdol­li­sista keinoista, joilla työmat­kan turval­li­suutta voisi paran­taa, Vieru sanoo.

Pitkiä vuoroja teke­vät voivat paremmin

Ensim­mäi­set tutki­muk­set 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mästä tehtiin Yhdys­val­loissa runsas 30 vuotta sitten.

– Niissä verrat­tiin työvuo­ron pituutta ja tapa­tur­ma­ris­kiä, ja pääha­vainto oli, että pitkiin vuoroi­hin liit­tyy jonkin verran kohon­nutta tapa­tur­ma­ris­kiä, kertoo tutki­mus­pääl­likkö Mikael Salli­nen Työter­veys­lai­tok­selta (TTL).

Kun tutki­jat eri puolilla maail­maa sittem­min verta­si­vat kahdek­san ja kahden­toista tunnin työvuo­ro­jär­jes­tel­miä keske­nään, erot tasoit­tui­vat, Salli­nen kertoo.

– Yksi seli­tys voi olla se, että kun pitkä työvuoro järjes­te­tään asian­mu­kai­sella tavalla, niihin ei vält­tä­mättä liity riskejä.

Esimer­kiksi vuoro­jen väliin jäävä aika on Salli­sen mukaan yksi tärkeä tekijä työn­tekijän tervey­den ja turval­li­suu­den kannalta.

– Kahdek­san tunnin vuoro­jär­jes­tel­missä saat­taa esiin­tyä ajoit­tain tupla­vuo­roja tai työn­tekijä voi joutua ilta­vuo­rosta heti aamuun, jolloin lepoaika jää lyhyeksi.

Sen sijaan 12 tunnin järjes­tel­missä ei pääsään­töi­sesti tehdä lisä­tun­teja ja työvuo­ro­kierto on aamusta iltaan, Salli­nen huomauttaa.

TYÖTYYTYVÄISYYS LÄHES SATA

TTL on tutki­nut 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­miä vuodesta 2004. Tuol­loin tutkit­ta­vina oli 12 öljyn­ja­los­ta­mossa työs­ken­te­le­vää prosessioperaattoria.

– Mitta­simme heidän aivo­säh­kö­käy­ri­ään ja silmän­liik­kei­tään labo­ra­to­riossa simu­loi­dun työpäi­vän aikana, emmekä havain­neet uneliai­suutta tai työtu­lok­sen heik­ke­ne­mistä työpäi­vän lopussa.

Vuonna 2016 toteu­te­tussa tutki­muk­sessa Salli­nen kolle­goi­neen totesi, että 12 tunnin vuoroissa työs­ken­te­le­vät nukku­vat parem­min ja palau­tu­vat tehok­kaam­min kuin ne, jotka teke­vät kahdek­san­tun­tista päivää. Myös heidän vireys­ti­lansa oli parempi.

– Kahden­toista tunnin vuoro­jär­jes­tel­mässä vuoro­kierto on tyypil­li­sesti nopea. Siinä ei ole monta peräk­käistä hanka­laa vuoroa, Salli­nen sanoo.

Tyyty­väi­syys on lähes sadan prosen­tin luok­kaa. Se liit­tyy pitkiin vapai­siin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin.

Pitkää päivää teke­vät olivat tutki­muk­sen mukaan myös hyvin tyyty­väi­siä työhönsä.

– Tyyty­väi­syys on lähes sadan prosen­tin luok­kaa. Se liit­tyy pitkiin vapai­siin ja niiden suomiin mahdol­li­suuk­siin. Kahden­toista tunnin vuoro­jär­jes­telmä sään­nöl­lis­tää elämää.

Salli­nen suosit­te­lee silti siir­ty­mään 12 tunnin työvuo­roi­hin noin vuoden kestä­vän kokei­lun kautta.

– Ne eivät vält­tä­mättä sovi kaik­kiin töihin, kuten fyysi­sesti tai henki­sesti poik­keuk­sel­li­sen vaati­viin töihin tai töihin, joissa ei ole mahdol­lista tauot­taa työtä riittävästi.

ALTISTUMISET SYYNISSÄ

Parhail­laan TTL tutkii erityis­asian­tun­tija Tomi Kaner­van johdolla unen ja virey­den vaiku­tuk­sia turval­li­suu­teen pitkissä vuoroissa sekä altis­tu­mista kemial­li­sille ja fysi­kaa­li­sille tekijöille.

– Tyypil­li­sesti raja-arvot ja haital­li­seksi tunne­tut pitoi­suu­det on määri­telty kahdek­salle tunnille. Selvi­tämme muun muassa sitä, pitäi­sikö pitkille vuoroille olla omat lukemansa.

Tutkit­ta­vina on noin 540 Terra­fa­men ja Ball Beve­rage Packa­gin­gin työn­te­ki­jää, jotka teke­vät 10- tai 12-tuntista työpäi­vää. Heiltä kootaan muun muassa tietoja sairaus­pois­sao­loista, työta­pa­tur­mista ja läheltä piti ‑tilan­teista.

– Osa heistä osal­lis­tui mobii­li­mit­tauk­siin. He vasta­si­vat töissä ja vapaa-ajalla sään­nöl­li­sin välia­join känny­källä kysy­myk­siin unesta ja vireydestä.

Tutki­muk­sen tavoit­teena on myös tuot­taa tietoa pitkiä työvuo­roja teke­vien väsy­mys­ris­kistä työmatkoilla.

– Kokoamme tulok­sia, suosi­tuk­sia ja hyviä käytän­töjä Työter­veys­lai­tok­sen netti­si­vuille vapaa­seen käyt­töön, Kanerva lupaa.

Loppu­ra­por­tin on määrä valmis­tua maalis­kuun loppuun mennessä. Teol­li­suus­liitto on yksi tutki­muk­sen rahoittajista.

Kolman­nes vähem­män työpäiviä

Neste on ollut suun­nan­näyt­täjä keskey­ty­mät­tö­män 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­män käytössä Suomessa 1980-luvulta alkaen.

– Se on aina­kin proses­si­teol­li­suu­dessa suosi­tuin työmuoto. Kahden käden sormiin mahtu­vat ne perus­ke­mian­lai­tok­set, joissa tehdään vielä kahdek­san­tun­tista päivää, kertoo Teol­li­suus­lii­ton kemian sekto­rin sopi­mus­asian­tun­tija Petri Ahokas.

Hänen mukaansa 12 tunnin vuoro­jär­jes­telmä alkoi yleis­tyä Suomessa 10–15 vuotta sitten.

Aloite työpäi­vän piden­tä­mi­sestä puolella tulee lähes pääsään­töi­sesti työn­te­ki­jöiltä, sanoo puoles­taan Teol­li­suus­lii­ton tekno­lo­gia­sek­to­rin sopi­mus­asian­tun­tija Pasi Kart­tu­nen.

– Se on ollut yllä­tys, että 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mää on kokeiltu niin­kin paljon viime vuosina. Oma tuntu­mani on, että kokei­lut jäävät enene­vässä määrin pysyviksi.

Tilas­to­tie­toa 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­män yleis­ty­mi­sestä ei ole saata­vana, sillä yksi­kään taho Suomessa ei tilas­toi palkan­saa­jien työpäi­vän pituutta.

Meillä pitkää päivää paine­taan ylei­sim­min nopeasti kier­tä­vässä vuoro­jär­jes­tel­mässä, jossa on kaksi aamu­vuo­roa, kaksi ilta­vuo­roa ja kuusi vapaapäivää.

– Pakko­tah­ti­seen linja­työ­hön ja fyysi­sesti raskai­siin tehtä­viin 12 tunnin päivät sopi­vat huonosti. Erityi­sen suosit­tuja ne ovat valvomotyössä.

”PITKÄMATKALAISTEN MIELEEN”

Kahden­toista tunnin vuoro­jär­jes­tel­mässä työpäi­viä kertyy vuodessa liki 140, Kart­tu­nen kertoo. Se on kolman­nek­sen vähem­män kuin kahdek­san tunnin järjestelmässä.

– Onhan se raju pudo­tus, kun työpäi­vien määrä vähe­nee lähes 70:llä. Pitkää työmat­kaa kulke­vat usein tykkää­vät 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mästä, koska heille se tuo ajal­lista ja rahal­lista säästöä.

Työpäi­vien vähe­ne­mi­sestä huoli­matta vuosit­tai­nen koko­nais­työ­aika säilyy kuiten­kin kuta­kuin­kin samana, Kart­tu­nen huomauttaa.

Pitkää työmat­kaa kulke­vat usein tykkää­vät 12 tunnin vuorojärjestelmästä.

Suhtau­tu­mi­nen ylitöi­den teke­mi­seen jakaa Kart­tusen mukaan mieli­pi­teitä työpai­koilla, sillä kahden­toista tunnin vuoro­jär­jes­telmä voi vähen­tää ylityön tarvetta.

– Ne, jotka halua­vat maksi­moida ansionsa, eivät vält­tä­mättä halua siir­tyä 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mään, kun taas ne, jotka arvos­ta­vat vapaata, kannat­ta­vat sitä.

Ahokas sanoo olevansa 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mään liit­ty­vien kysy­mys­ten kanssa teke­mi­sissä päivit­täin. Vähän joka talossa on sama tarina, hän toteaa.

– Työn­te­ki­jät vastus­ta­vat 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mään siir­ty­mistä ihan peri­aat­teen vuoksi, ja kun vuoden kulut­tua siir­ty­mi­sestä asiasta kysy­tään uudel­leen, ei vanhaan järjes­tel­mään ole enää palaajia.

PALKAN MÄÄRÄ VOI VAIHDELLA

Sopi­mi­seen ja uuteen vuoro­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­seen on varat­tava aikaa, Kart­tu­nen muis­tut­taa. Hän suosit­te­lee järjes­tel­män kokei­le­mista aina ennen lopul­lista päätöstä.

– Palkka muodos­tuu yksi yhteen samoin kuin kahdek­san tunnin työpäi­vistä. Ilta‑, yö- ja sunnun­tai­li­sistä on syytä sopia erik­seen paikal­li­sesti, Kart­tu­nen sanoo.

Ahok­kaan mukaan palkan­maksu on yksi asia, joka aiheut­taa välillä pulmia 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­mässä, koska palkan määrä vaih­te­lee maksujaksoittain.

– Tili voi tulla kahden viikon välein, mutta sen määrä vaih­te­lee. Työn­tekijä saat­taa saada palkan 48 tai 96 tunnilta, ja siinä on aika iso ero. Se vaatii talou­den hallin­nan osaa­mista, ja kaikilla sitä ei ole.

Palkka muodos­tuu yksi yhteen samoin kuin kahdek­san tunnin työpäivistä.

Ongelma koskee tunti­palk­kai­sia taloja, ja ratkaisu siihen on palkan könt­täys, Petri Ahokas kertoo.

– Könttä muodos­te­taan tunti­pal­kan perus­teella ja makse­taan 1–2 kertaa kuussa. Tällöin kaikki työpäi­vät ovat saman­hin­tai­sia ja työn­tekijä saa saman summan joka palk­ka­kausi riip­pu­matta siitä, onko tili­jak­sossa neljä vai kahdek­san työpäivää.

TARKKANA LOMAUTUSTEN ALLA

Kahden­toista tunnin vuoro­jär­jes­telmä ei tunne eril­li­siä työajan­ly­hen­nys­va­paita eli pekka­sia, Kart­tu­nen muistuttaa.

– Ne on otettu vuoro­jär­jes­tel­mässä kyllä huomioon, mutta niitä ei yleensä merkitä sinne erikseen.

Lomau­tus­ten alla on syytä olla tark­kana, sillä työt­tö­myys­kassa tarvit­see 12 tunnin vuoro­jär­jes­tel­missä työs­ken­te­le­viltä taval­lista enem­män tietoa päät­täes­sään ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­han maksusta, Kart­tu­nen kertoo.

– Työt­tö­myys­kas­saan kannat­taa olla yhtey­dessä hyvissä ajoin. Toinen vaih­toehto on keskeyt­tää 12 tunnin vuoro­jär­jes­telmä lomau­tuk­sen ajaksi.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT VIDAR LINDQVIST JA HARRI NURMINEN

Lue lisää:
Tutki­mus: Pitkistä työvuo­roista ei vaaraa turval­li­suu­delle (Tekijä 11.5.2022)
Huonosti suun­ni­teltu vuoro­työ aiheut­taa terveys­ris­kejä ja pienen­tää tuot­ta­vuutta (Tekijä 25.10.2023)