AVAAJA: Ilman työehtosopimuksia työajat pitenisivät ja joustot vähenisivät

Työaikalaki on kirjoitettu olettaen, että työmarkkinoilla on yleissitovat työehtosopimukset. Lain määräyksistä on mahdollista sopia toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

14.7.2021

Työaikalaki antaa työaikaan liittyvät minimimääräykset ja jättää alakohtaisen soveltamisen valtakunnallisten työehtosopimusten tehtäväksi.

Työaikalain säädöksistä on mahdollista poiketa laajasti työehtosopimuksilla, jotka valtakunnalliset työntekijöiden ja työnantajien yhdistykset solmivat.

Lähes kaikista työaikalain pykälistä on mahdollista sopia toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Muun muassa työajasta, ylityökorvauksista, lepoajoista, liukuvasta työajasta ja varallaolosta voidaan sopia toisin.

JÄRJESTÖT SOPIVAT JOUSTOISTA

Sopimusasiantuntija Petri Ahokas Teollisuusliiton kemian sektorilta muistuttaa, että työaikojen paikallisen sopimisen perusta on lain mukaan työehtosopimuksissa. Ilman työmarkkinajärjestöjen sopimuksia työaikalaki on määräyksiltään jäykkä.

– Kaikki työelämän lainsäädäntö on kirjoitettu olettamalla, että on yleissitovat työehtosopimukset, Ahokas toteaa.

Petri Ahokas
Petri Ahokas

Hän laskee, että kemian sektorilla siirtyminen puhtaasti työaikalain minimivaatimusten varaan tarkoittaisi työaikamuodosta riippuen 162–254 tunnin lisäystä vuosityöaikaan. Lain mukaan säännöllinen työaika on pääsääntöisesti enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Siinä tapauksessa, että yleissitovat työehtosopimukset lakkaisivat olemasta, korostuisivat työntekijäkohtaiset työsopimukset.

Ahokas pohtii, että tuntipalkkaista työtä tekeville tilanne olisi selkeä työajan lisääntyessä, mutta kuukausipalkalla työskenteleville ei. Epätasa-arvo voisi siis tätä kautta lisääntyä, kun palkanmäärityksen pohja olisi epäselvä.

ALAKOHTAISIA SOVELLUKSIA

Sopimusasiantuntija Janne Heinimäki Teollisuusliiton teknologiasektorilta kertoo, että esimerkiksi kaivosalalla on työehtosopimuksen perusteella mahdollista rakentaa työvuorojärjestelmiä, joissa tehdään yli kahdeksan tunnin päiviä ja pidetään vastaavasti enemmän vapaapäiviä, eli tasoitetaan työaikaa työehtosopimuksen mukaisesti.

– Kaivokset sijaitsevat usein syrjäisissä paikoissa, joten useamman päivän vapaajaksot työtuntijärjestelmän kautta ovat rekrytointivaltti, Heinimäki kertoo.

Janne Heinimäki
Janne Heinimäki

Myös esimerkiksi työviikon aloitushetkestä voidaan sopia työehtosopimuksilla. Vuorotyössä työntekijöiden vapaiden kannalta voi olla merkitystä, alkaako työviikko sunnuntaina kello 22 tai maanantaina kello 7.

– Se jäykistää olennaisesti asioita, jos mennään tismalleen työaikalain mukaan, Heinimäki kertoo.

TYÖAIKA ON JAKSAMISKYSYMYS

Sopimusasiantuntija Jarmo Tuomainen Teollisuusliiton puutuotesektorilta laskee, että ilman työehtosopimuksia pelkän työaikalain pohjalta toimittuna sektorin töissä vuosittainen työaika voisi olla jopa 200 tuntia nykyistä pidempi.

Hän muistuttaa, että työajasta sovittaessa on otettu huomioon työntekijöiden jaksaminen alan töissä.

– Nykyinen työaika ei missään tapauksessa ole liian lyhyt.

Jarmo Tuomainen
Jarmo Tuomainen

Tuomainen kertoo, että mekaanisessa metsäteollisuudessa tehdään harvoin yli kahdeksan tunnin työvuoroja. Puusepänteollisuudessa pidempää vuoroa tehdään jonkin verran kesäsesongin aikana.

Jos työehtosopimuksista siirryttäisiin työaikalain varaan, työntekijöiden työpäivät todennäköisesti pitenisivät ja yritysten olisi hankalampi saada työvuorot soveltumaan työn vaatimuksiin.

– Tuskaa koettaisiin molemmin puolin, Tuomainen tiivistää.

LAAJAT SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET

Sopimusasiantuntija Riitta Koskinen Teollisuusliiton erityisalojen sektorilta arvioi, että nykyinen työaikalaki on kohtalaisen hyvin kiinni tämän päivän työelämässä.

– Laki antaa perusraamit, ja työehtosopimuksissa on sovittu käytännöstä, Koskinen sanoo.

Riitta Koskinen
Riitta Koskinen

Hän pohtii, että nykyiseen yleissitovien työehtosopimusten aikaan on totuttu siinä määrin, että aina ei ymmärretä, mitä laki linjaa ja mitkä asiat on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Esimerkiksi vuorolisistä ei säädetä työaikalaissa.

Laissa säädetty säännöllinen työaika on jäykkä esimerkiksi kausityötä sisältävillä aloilla. Erityisalojen sektorilla kausitöitä tehdään muun muassa maaseutuelinkeinoissa sekä viher- ja ympäristörakentamisalalla.

Koskinen kertoo, että erityisalojen sektorin työehtosopimuksissa on eroja, mutta niissä on laajasti sovittu joustomahdollisuuksista liittyen työvuorojen pituuksiin, työtuntien tasoittumisjaksoihin ja paikalliseen sopimiseen.

– Kaikissa sopimuksissa paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat hyvin laajat ja niitä myös käytetään, Koskinen toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS EMILIE UGGLA

TYÖYMPÄRISTÖ: Tutkijoiden suositus vuorotyöstä: Työntekijöille oikeus vaikuttaa vuoroihinsa

Enintään 9 tunnin yövuoroja, joita teetetään korkeintaan 3 peräkkäin. Hyvät vaikutusmahdollisuudet kaikkiin työvuoroihin. Odottavan äidin viikkolistaan enintään yksi yövuoro. Siinä pohjoismaisen tutkimuksen viimeisimmät suositukset vuorotyön haittojen vähentämiseksi.

KUVA YLLÄ: Lehdenjakaja Timo Virtanen jakoi lehtiä Salon Kruusilassa keskiviikkoyönä tammikuussa 2019.

13.11.2020

Pohjoismaisen tutkimushankkeen Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) viimeisimmät tulokset ja suositukset julkaistiin tänään Työterveyslaitoksen verkko-tiedotustilaisuudessa. Tutkijat ovat käyttäneet laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteellistä artikkelia.

Tanskalainen syöpätutkija Johnni Hansen muistuttaa siitä, että yötyön riskit liittyvät ihmisen vuorokausirytmiin, niin sanottuun sirkadiaaniseen rytmiin. Sitä tahdistaa päivänvalon määrä. Rytmi menee helposti sekaisin, kun yövuorossa ollaan hereillä ”väärään” vuorokaudenaikaan.

Jo aiemmin tiedettiin, että yövuorot lisäävät naisilla rintasyöpään sairastumisen riskiä. Nyt myös kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokittelee yötyötä sisältävän vuorotyön todennäköisesti syöpävaaralliseksi, Hansen toteaa. Tämä saattaa rintasyövän ohella lisätä riskiä myös eturauhas- ja paksusuolen syöpään.

Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmä vielä huomauttaa, että myös yövuorojen määrällä on vaikutusta riskiin. On merkittävää, tehdäänkö yövuoroja esimerkiksi kolme viikoittain vai kolme kuukausittain.

Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työvuoroihin liitetään siihen, miten kokonaisvaltaisen hyvin tai huonosti työntekijä tuntee voivansa ja miten hyvin hän pystyy sovittamaan muun elämän ja työn yhteen. Suuret oikeudet vaikuttaa työaikoihin lisäävät hyvinvointia ja tuntemuksia koko elämän hallinnasta.

VUOROTYÖTÄ VOIDAAN HELPOTTAA

Tutkijat suosittelevat nyt lyhyempiä yövuorojaksoja ja pidempiä palautumisaikoja työvuorojen välille.

Peräkkäisten yövuorojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, mieluiten korkeintaan 3 yötä peräkkäin. Lyhyitä vuorovälejä, eli alle 11 tunnin palautumisaikaa vuorojen välillä, tulisi välttää. Nopeat vuoronkierrot, eli esimerkiksi juuri enintään kaksi tai kolme yövuoroa peräjälkeen, ovat suositeltavampia kuin hitaat, eli neljän tai sitä useamman yövuoron teettäminen peräkkäin.

Raskaana olevien naisten yötyötä pitää selvästi rajoittaa.

– Keskenmenoriskin vähentämiseksi raskaana olevien naisten ei pitäisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa, toteaa professori Anne Helene Garde Tanskan työterveyslaitoksesta.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet vähensivät niin mielenterveys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin.

Työvuorot vaikuttavat myös tapaturmiin.

Tanskalainen tutkimus osoittaa, että tapaturmariski kohoaa vain ilta- tai yövuoroja sisältävän työviikon jälkeen verrattuna päivävuoroja sisältäneeseen viikkoon. Norjalaisen tutkimuksen mukaan lyhyiden vuorovälien (alle 11 tuntia työvuorojen välillä) määrä on yhteydessä työtapaturmiin ja läheltä-piti-tilanteisiin työvuoron aikana.

Härmä puolestaan toteaa, että suomalaisen tutkimuksen mukaan tapaturmariski on kohonnut myös 12 tuntia tai sitä pitemmissä työvuoroissa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Suomen Työterveyslaitos on laatinut apuneuvon vuorotyön hyvään suunnitteluun. Härmä muistuttaa tästä niin sanotusti liikennevalomallista, joka mittaa työaikojen kuormittavuutta ja antaa suositukset. (Liikennevalot löytyvät tästä linkistä.)

OIKEUS VAIKUTTAA TUKEE MIELENTERVEYTTÄ

– Hyvät vaikutusmahdollisuudet vähensivät niin mielenterveys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin, sanoo dosentti Constanze Leineweber Tukholman yliopistosta.

Koko ajan huonot mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ennustavat ruotsalaistutkimuksen mukaan hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen naisilla, mutta eivät miehillä. Myös tapaturmia sattuu enemmän, jos vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Oikeus vaikuttaa omiin työaikoihinsa lisää työaikojen joustavuutta. Joustavuus voi liittyä työpäivän pituuteen tai työjaksojen aloitus- ja lopetusajankohtiin. Taukojen, vapaapäivien ja lomien ajankohdat voi valita itsenäisemmin. Yksityisasioiden hoito työasioiden lomassa helpottuu.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu erityisesti naisilla.

– Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat hyvä tapa parantaa työoloja olettaen, että useimmissa ammateissa vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä ainakin jossakin määrin. Hyötyä on erityisesti naisille, ikääntyville työntekijöille sekä työntekijöille, joilla on alentunut työkyky, Leineweber alleviivaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA