Antti Puup­po­nen: Ketä päät­täjä kuuntelee?

”Hyvää päivää. Onko valtuu­tettu puhe­li­messa? Huoma­sin, että tule­van kokouk­senne esitys­lis­talla on edus­ta­maani yhtei­söä koskeva asia. Päätö­seh­do­tuk­sessa ei ole nyt huomioitu meidän näkö­kul­maamme. Mieles­täni ehdo­tus on myös lain­vas­tai­nen. Haluan perus­tella asiaa vielä tarkemmin.”

Tällai­nen puhelu saat­taa kuulos­taa kunnal­li­sen luot­ta­mus­hen­ki­lön korvaan tutulta. Sitä voidaan pitää vaikut­ta­ja­vies­tin­tänä tai lobbauk­sena. Niillä tarkoi­te­taan pyrki­myk­siä vaikut­taa päätök­sen­te­koon erilai­sen vuoro­vai­ku­tuk­sen ja keskus­te­lu­jen kautta.

Koro­na­krii­sin ohella on menossa useam­pia yhteis­kun­nal­li­sia murrok­sia, kuten talou­den murros ja kestä­vyys­mur­ros. Osa ihmi­sistä ja yrityk­sistä näkee murrok­sessa mahdol­li­suu­den. Toisille se tuntuu pelot­ta­valta, ja heistä enti­nen toimin­ta­tapa vaatii puolus­ta­mista. Lobbaa­mista tehdään­kin sekä uusien asioi­den puolesta että niitä vastaan. Tällä on iso vaiku­tus yhteis­kun­nal­li­seen kehi­tyk­seen ja sen nopeu­teen. Asia on havait­ta­vissa esimer­kiksi kestä­vyys­mur­rok­sessa etsit­täessä ratkai­suja liiken­ne­jär­jes­te­lyi­hin, yhdys­kun­ta­suun­nit­te­luun tai kestä­väm­piin julki­siin hankintoihin.

Koro­na­kriisi on koros­ta­nut sähköi­sen vies­tin­nän merki­tystä. Poliit­ti­nen päätök­sen­te­kijä kohtaa­kin lobbausta toden­nä­köi­sesti ensim­mäi­seksi sähkö­pos­tin väli­tyk­sellä. Krii­sin alussa moni päät­täjä huomasi, miten erilais­ten sähkö­pos­ti­vies­tien määrä kasvoi. Toisaalta myös roska­pos­tia tuli enem­män, ja erilai­set huija­rit­kin aktivoituivat.

Päät­tä­jän on syytä selvit­tää lobbaa­mi­sen taus­tat ja motiivit.

Kunta­vaa­lit osuvat nyt keskelle krii­sin hoitoa. Vaikka lobbauk­sen kannalta EU, edus­kunta ja lain­sää­dän­tö­työ ovat kiin­nos­ta­vam­pia kohteita, niin myös tule­via kunta­päät­tä­jiä loba­taan. Esimer­kiksi yrityk­set, järjes­töt, puolu­eet ja ammat­ti­lii­tot lobbaa­vat myös kunnissa. Myös taval­li­set kunta­lai­set teke­vät lobbausta itsel­leen tärkeissä kysy­myk­sissä. Lobbaus onkin sekä ammat­ti­maista että arki­päi­väistä toimintaa.

Lobbauk­sen merki­tystä perus­tel­laan sillä, että kukaan päät­täjä ei ole kaik­kien alojen asian­tun­tija. Osaa­valta ja asian­tun­te­valta lobbaus­ta­holta voi saada arvo­kasta tietoa päätök­sen­te­koon. Parhaim­mil­laan tämä johtaa hyvä­hen­ki­siin dialo­gei­hin ja auttaa teke­mään päätök­siä. Myös kunta­päät­tä­jän on itse hyvä hallita tiet­tyjä lobbaus­tai­toja edis­täes­sään kuntansa asioita laajem­massa verkos­tossa. Kyse on pohjim­mil­taan edunvalvontatyöstä.

Koro­na­krii­sin yhtey­dessä on ollut nähtä­vissä myös asian toinen puoli. Kun muutos on nopeaa ja päätök­siä on tehtävä ripeästi, niin helposti tulee myös virhear­vioin­teja ja häti­köi­tyjä ratkai­suja. Päät­tä­jän onkin oltava tark­kana siinä, ketä kuun­te­lee. Vastuu päätök­sestä jää päättäjälle.

Miten sitten arvioida lobbauk­sen luotet­ta­vuutta? Lobba­rin on hyvä toimia avoi­mesti. Päät­tä­jän on syytä selvit­tää lobbaa­mi­sen taus­tat ja motii­vit sekä miet­tiä, mitä muita tahoja tulisi kuun­nella, jotta näkö­kulma pysyy riit­tä­vän moni­puo­li­sena. Lisäksi päät­tä­jät tarvit­se­vat myös koulu­tusta krii­si­ti­lan­tei­den päätök­sen­te­koon ja siihen, miten toimi­taan erilais­ten sidos­ryh­mien kanssa. Hyvänä ohje­nuo­rana toimii myös kunta­laki, joka velvoit­taa edis­tä­mään kunnan ja sen asuk­kai­den etua sekä toimi­maan arvok­kaasti luot­ta­mus­teh­tä­vän edel­lyt­tä­mällä tavalla.

Koro­na­krii­sin alussa nostet­tiin esiin vanha viisaus: ”Pidä pää kylmänä ja sydän lämpi­mänä.” Se on hyvä ohje myös kunnal­li­seen päätök­sen­te­koon ja sidos­ryh­mä­toi­min­taan. Suora­nai­sia huijaus­yri­tyk­siä varten on olemassa myös tieto­ko­neen delete-näppäin. Sekin voi olla jois­sain tilan­teissa keino edis­tää kestä­väm­pää murrosta ja päätök­sen­teon lail­li­suutta. Siitä hyöty­vät lopulta kaikki.

ANTTI PUUPPONEN
Kirjoit­taja on ympä­ris­tö­po­li­tii­kan dosentti, joka työs­ken­te­lee Jyväs­ky­län yliopis­tossa yliopis­to­tut­ki­jana Just food ‑hank­keessa, jossa tutki­taan reilua, kestä­vää ja ilmas­to­vii­sasta ruoka­jär­jes­tel­mää. Hänellä on koke­musta myös kunnal­li­sista luottamustehtävistä.

10.3.2021