Hissiasennusalalla työskentelevä Pauli Pirttinen halusi lisätietoa siitä, miten kolmikantaiset työkykyneuvottelut kuuluu työpaikalla järjestää.

Starttikurssi on työsuojelun ABC

Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi Vantaalla keräsi osallistujia eri puolilta Uuttamaata. Viime vuoden lopulla työsuojeluvaaleissa valitut uudet työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet aloittivat luottamustehtävässään vuodenvaihteessa. Heillä on nyt tarve opiskella ja saada tietoa.

UUSIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN STARTTIKURSSI 25.1. VANTAA

”Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu lain mukaan työnantajalle. Mutta työsuojeluosaaminen on osa teidän ammattitaitoanne, ja jos työsuojelua hoidetaan hyvällä yhteistyöllä, muukin vuorovaikutus työpaikalla paranee, sanoo kurssia vetävä työympäristöasiantuntija Jenni Uljas.

Seuraavaksi osanottajat kerääntyvät pienryhmiin ja miettivät, mitkä ovat heidän työpaikoillaan kolme keskeistä työsuojeluongelmaa.

MAALITEHTAALLA PERUSASIAT KUNNOSSA

Lucas Lindeqvist aloitti Sherwin Williamsin maalitehtaalla vuonna 2016 pakkaajana, sittemmin hän työskenteli myös patapesijänä ja valmistajana. Nykyään ammattina on trukinkuljettaja, ja lisäksi hän hoitaa työsuojeluvaltuutetun pestiä.

– Ajattelin syksyllä, että olisi mielekästä, jos tuotannon tehtävien lisäksi työhöni kuuluisi jotain muutakin. Työsuojeluvaaleja ei tällä kertaa pidetty, olin ainoa ehdokas, sanoo Lindeqvist.

Starttikurssille hän päätti lähteä löydettyään sitä koskevan tiedon Teollisuusliiton sivuilta.

– Halusin nimenomaan liiton järjestämään koulutukseen, en ollut näissä aikaisemmin käynyt. Tämä oli hyvä ja informatiivinen paketti. Todennäköisesti osallistun seuraavaksi peruskurssille, hän miettii.

Sherwin Williams on maailman suurin maalifirma ja amerikkalaisomistuksessa. Vantaalla työntekijöitä on runsaat sata. Kemikaalien käyttö on tietenkin maalitehtaassa työnteon ytimessä, mutta työsuojelu on järjestetty sen verran hyvin, että mitään kriisejä Lindeqvist ei ole joutunut kohtaamaan.

– Tilanne on hallussa, ja tästä on mukava jatkaa eteenpäin. Työsuojeluvaltuutettuna aion ylläpitää ja kehittää sitä hyvää kulttuuria, joka meillä jo on olemassa.

OMA KIINNOSTUS ANTAA MOTIVAATIOTA

– Olen aina ollut työsuojeluasioista kiinnostunut. Ja työkaverit tulevat helposti puhumaan minulle. Siksi oli luontevaa lähteä ehdolle työsuojeluvaaleihin, kertoo varaosamyyjä Mariia Heinonen.

Työkaverit Herttoniemen K-Caarassa Helsingissä luottivatkin Heinoseen ja äänestivät hänet ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. Starttikurssia hän piti hyvänä kokonaisuutena.

– Kurssilla sai neuvoja siihen, mistä löytyy lisätietoa, kuten hyödyllisiä nettiosoitteita ja linkkejä.

Heinosen luontainen kiinnostus työhyvinvointiin näkyy muun muassa siinä, että hän katselee työpaikkaansa ”työsuojelulasien” läpi ja miettii aina mahdollisia parannuskohteita.

– Jos on rikkinäisiä työkaluja, niin laitetaan ne kuntoon heti. Tai jos ovessa on saranan ruuvit löysällä, niin kiristän ne itse enkä jätä huoltomiehelle.

Aiemmin hän työskenteli K-Caarassa sähkömekaanikkona, mutta alkoi kärsiä astmasta. Työtehtävien vaihto kuitenkin helpotti.

– Nyt kun en ole enää hallin puolella, ei ole ollut oireita.

Kuten ammattitautiepäilyissä usein, työn ja oireiden yhteyttä ei voinut aukottomasti todistaa, vaikka todisteet siihen suuntaan vahvasti viittasivat. Joka tapauksessa omakohtainen kokemus lisäsi Heinosen mielenkiintoa työsuojeluun entisestään. Hän aikookin mennä Murikka-opistoon autoalan työsuojelukurssille.

– Siellä keskitytään juuri autoalalle tyypillisiin asioihin, eli käydään läpi esimerkiksi näitä kemiallisia haittatekijöitä ja niiden vaikutuksia.

TYÖSUOJELUASIAMIEHELLE SOPIVA MENTALITEETTI

Tuore työsuojeluasiamies Petri Huoponen huomasi yrityksensä intranetistä, että Teollisuusliitto järjestää työsuojeluvaltuutettujen starttikurssin.

– Meidän työsuojelupäällikkö oli laittanut tiedon sinne, kun hän oli bongannut jostain, että liitolla on tällainen. Ilmoittauduin mukaan, kertoo Huoponen.

Hän työskentelee operaattorina piikiekkoja ja antureita valmistavassa Murata Electronicsissa Vantaalla. Iso yritys ottaa työsuojeluasiat vakavasti.

– Meillä on eri tuotantoalueilla kullakin oma työsuojeluvaltuutettunsa. Kiekkopuolella, toimihenkilöillä, chippien valmistuksessa ja komponentti- sekä elementtipuolella. Arki- ja viikonloppuvuorossa on myös erikseen työsuojeluvaltuutetut, Huoponen luettelee.

Elektroniikkafirman suurimmat työsuojelun haasteet liittyvät ergonomiaan.

– Seisaaltaan tehdään aika paljon töitä. Esimerkiksi rasitusvammoja ja haavaumia voi tulla. Meluakin meillä on jonkin verran.

Työsuojeluasiamieheksi Huoponen päätyi työkaverinsa ehdotuksesta.

– Ilmeisesti minä tulen ihmisten kanssa aika hyvin toimeen ja olen mentaliteetiltani auttavainen, ja siksi kollega katsoi, että voisin soveltua hommaan.

Starttikurssi oli Huoposen mielestä opettavainen ja teki selväksi, että työsuojelun tehtäväkenttä on valtavan laaja.

– Se on minulla vielä vähän haussa, mitä kaikkea työsuojeluasiamiehen rooliin kuuluu suhteessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. Mutta lisäkoulutusta tarvitaan vielä, se Murikan peruskurssi varmaan olisi hyvä, hän suunnittelee.

MIKÄ STARTTIKURSSI?

  • Yhden päivän kursseja eri puolilla Suomea
  • Kohderyhmänä vuodenvaihteessa valitut uudet työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet
  • Kurssin sisältöä muun muassa:

          – mitä työsuojelu on
          – työsuojelun perusteet, työsuojeluyhteistyö, valtuutetun ja varavaltuutetun tehtävät
          – työpaikan ja liiton työsuojeluorganisaatio, koulutusmahdollisuudet
          – tutustutaan oman alueen muihin työsuojelutoimijoihin

Seuraavat askeleet työsuojelun peruskurssi ja jatkokurssi Murikka-opistossa Tampereella

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT ANNIKA RAUHALA