Veli-Matti Kaup­pi­nen: Teol­li­suu­desta lisää kasvua Eurooppaan

Suomen kolmas EU-puheen­joh­ta­ja­kausi alkoi heinä­kuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Kauden keskei­siä tavoit­teita voi luon­neh­tia kunnian­hi­moi­siksi. Ne ovat yhteis­ten arvo­jen ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tei­den vahvis­ta­mi­nen, EU:n aseman koros­ta­mi­nen globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana, kilpai­lu­ky­kyi­sempi ja sosi­aa­li­sesti eheämpi unioni sekä kansa­lais­ten koko­nais­tur­val­li­suu­den takaaminen.

Suomen viime heinä­kuussa alka­neen puheen­joh­ta­ja­kau­den huomio­ar­voa lisää sen käyn­nis­ty­mi­nen tavan­omaista kutkut­ta­vam­missa merkeissä. Meillä on maassa vasta työnsä aloit­ta­nut edus­kunta ja halli­tus. Uusi Euroo­pan parla­mentti on niin ikään aloit­ta­massa työtänsä, ja komis­sio­kin on käyn­nis­tä­mässä toimi­kaut­tansa. Lisä­maus­tetta tuo tietysti se, että Iso-Britan­nia on eroa­massa unionista.

Mitä EU-puheen­joh­ta­juus sitten käytän­nössä tarkoit­taa? Tiivis­te­tysti Suomi johtaa EU:n neuvos­ton työs­ken­te­lyä pienim­mistä työryh­mistä minis­te­ri­ko­kouk­siin asti. Puheen­joh­ta­ja­maa pystyy pitkälti vaikut­ta­maan siihen, mitä asioita kokouk­sien asia­lis­talle noste­taan ja mitkä teemat nouse­vat julki­seen keskusteluun.

Tärkeä tavoite on vahva, yhte­näi­nen ja kilpai­lu­ky­kyi­nen EU, joka pärjää globaa­lissa kilpai­lussa Kiinan ja USA:n kanssa paljon parem­min kuin rikko­nai­nen. Yhte­näi­nen EU tuo kaup­pa­so­dan tiimel­lyk­sessä neuvot­te­lu­voi­maa suur­ten pelu­rei­den kanssa toimit­taessa ja antaa turvaa jäsen­mai­den työllisyydelle.

”Onnis­tues­saan Suomi saa nostet­tua näkö­kul­mas­taan tärkeitä asioita euroop­pa­lai­seen keskusteluun.”

Toisaalta jäsen­mai­den saamilla rakenne- ja inves­toin­ti­ra­hoilla on merkit­tävä rooli EU:n toimin­nassa. Isot linjat pääte­tään rahoi­tus­ke­hyk­sissä, joista seuraava koskee vuosia 2021–2027. Myös näistä neuvo­tel­laan Suomen puheenjohtajakaudella.

Mitä puheen­joh­ta­juus merkit­see kansa­lai­sen tai palkan­saa­jan näkö­kul­masta? Aina­kin sitä, että onnis­tues­saan Suomi saa nostet­tua näkö­kul­mas­taan tärkeitä asioita euroop­pa­lai­seen keskus­te­luun ja unio­nin päätöksentekopöytiin.

Esimer­kiksi biota­lou­den mahdol­li­suu­det ja haas­teet nouse­vat esille EU:ssa. Suomen on varmis­tet­tava, että EU:n LULUCF-sääte­lyllä ei rajoi­teta bio- ja metsä­ta­lou­delle asetet­tuja kansal­li­sia tavoit­teita. Biota­lou­den käytet­tä­vyyttä ja kestä­vyyttä uusiu­tu­van ener­gian lähteenä pitää puolus­taa EU:ssa nykyistä päät­tä­väi­sem­min. On tärkeää, että suun­ni­tel­tuja ja valmis­te­luissa olevia metsä­teol­li­suu­den hank­keita ei hanka­loi­teta poliit­ti­sesti yksi­sil­mäi­sistä lähtökohdista.

Teol­li­suus­liitto on otta­nut kantaa Suomen puheen­joh­ta­ja­kau­teen. Se on esit­tä­nyt tavoit­teis­saan ja tuoreessa teol­li­suus­po­liit­ti­sessa ohjel­mas­saan, että Suomi tekisi aloit­teen valmis­ta­van teol­li­suu­den ja kier­to­ta­lou­den kasvuoh­jel­man luomi­sesta Euroop­paan. Tämä tukisi teol­lis­ten inves­toin­tien kasvua Euroo­passa. Tässä on yksi erit­täin konkreet­ti­nen asia, jota voimme Euroo­pan unio­nissa edistää.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teol­li­suus­lii­ton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA