Veli-Matti Kauppinen: Teolli­suu­desta lisää kasvua Eurooppaan

Suomen kolmas EU-puheen­joh­ta­ja­kausi alkoi heinä­kuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Kauden keskeisiä tavoit­teita voi luonnehtia kunnian­hi­moi­siksi. Ne ovat yhteisten arvojen ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teiden vahvis­ta­minen, EU:n aseman koros­ta­minen globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana, kilpai­lu­ky­kyi­sempi ja sosiaa­li­sesti eheämpi unioni sekä kansa­laisten kokonais­tur­val­li­suuden takaaminen.

Suomen viime heinä­kuussa alkaneen puheen­joh­ta­ja­kauden huomio­arvoa lisää sen käynnis­ty­minen tavan­omaista kutkut­ta­vam­missa merkeissä. Meillä on maassa vasta työnsä aloit­tanut eduskunta ja hallitus. Uusi Euroopan parla­mentti on niin ikään aloit­ta­massa työtänsä, ja komis­siokin on käynnis­tä­mässä toimi­kaut­tansa. Lisämaus­tetta tuo tietysti se, että Iso-Britannia on eroamassa unionista.

Mitä EU-puheen­joh­ta­juus sitten käytän­nössä tarkoittaa? Tiivis­te­tysti Suomi johtaa EU:n neuvoston työsken­telyä pienim­mistä työryh­mistä minis­te­ri­ko­kouk­siin asti. Puheen­joh­ta­jamaa pystyy pitkälti vaikut­ta­maan siihen, mitä asioita kokouk­sien asialis­talle noste­taan ja mitkä teemat nousevat julki­seen keskusteluun.

Tärkeä tavoite on vahva, yhtenäinen ja kilpai­lu­ky­kyinen EU, joka pärjää globaa­lissa kilpai­lussa Kiinan ja USA:n kanssa paljon paremmin kuin rikko­nainen. Yhtenäinen EU tuo kauppa­sodan tiimel­lyk­sessä neuvot­te­lu­voimaa suurten pelureiden kanssa toimit­taessa ja antaa turvaa jäsen­maiden työllisyydelle.

”Onnis­tues­saan Suomi saa nostettua näkökul­mas­taan tärkeitä asioita euroop­pa­lai­seen keskusteluun.”

Toisaalta jäsen­maiden saamilla rakenne- ja inves­toin­ti­ra­hoilla on merkit­tävä rooli EU:n toimin­nassa. Isot linjat pääte­tään rahoi­tus­ke­hyk­sissä, joista seuraava koskee vuosia 2021–2027. Myös näistä neuvo­tel­laan Suomen puheenjohtajakaudella.

Mitä puheen­joh­ta­juus merkitsee kansa­laisen tai palkan­saajan näkökul­masta? Ainakin sitä, että onnis­tues­saan Suomi saa nostettua näkökul­mas­taan tärkeitä asioita euroop­pa­lai­seen keskus­te­luun ja unionin päätöksentekopöytiin.

Esimer­kiksi biota­louden mahdol­li­suudet ja haasteet nousevat esille EU:ssa. Suomen on varmis­tet­tava, että EU:n LULUCF-sääte­lyllä ei rajoi­teta bio- ja metsä­ta­lou­delle asetet­tuja kansal­lisia tavoit­teita. Biota­louden käytet­tä­vyyttä ja kestä­vyyttä uusiu­tuvan energian lähteenä pitää puolustaa EU:ssa nykyistä päättä­väi­semmin. On tärkeää, että suunni­tel­tuja ja valmis­te­luissa olevia metsä­teol­li­suuden hankkeita ei hanka­loi­teta poliit­ti­sesti yksisil­mäi­sistä lähtökohdista.

Teolli­suus­liitto on ottanut kantaa Suomen puheen­joh­ta­ja­kau­teen. Se on esittänyt tavoit­teis­saan ja tuoreessa teolli­suus­po­liit­ti­sessa ohjel­mas­saan, että Suomi tekisi aloit­teen valmis­tavan teolli­suuden ja kierto­ta­louden kasvuoh­jelman luomi­sesta Euroop­paan. Tämä tukisi teollisten inves­toin­tien kasvua Euroo­passa. Tässä on yksi erittäin konkreet­tinen asia, jota voimme Euroopan unionissa edistää.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teolli­suus­liiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA