Lähtölaskenta uuteen nousuun

Suomen talous saattaa kääntyä pian hulppeaan kasvuun, jos rajoitustoimista on mahdollista luopua. Kasvun edellytykset voidaan kuitenkin tuhota julkisia menoja leikkaamalla.

19.4.2021

– Ennen kuin koronakriisiä oli edes olemassa, pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa osattiin ennakoida ja varautua mahdollisiin talouskriiseihin, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo.

Hänen mielestään hallituksen ohjelma ansaitsee tunnustuksen siitä, että se antoi ensimmäistä kertaa Suomessa luvan poiketa talousarvion menokehyksistä ja siten mahdollisuuden vauhdittaa talouskasvua julkisia menoja lisäämällä.

Pylkkänen muistuttaa, että hallitusohjelman yhden miljardin elvytysvara ei olisi riittänyt alkuunkaan koronakriisin yrityksille aiheuttamien tappioiden korvaamiseen. Hänen mukaansa tämän johdosta Suomessa, kuten useimmissa muissa maissa, talouden äkkipysähdykseen on vastattu ennennäkemättömän voimakkailla valtion tukitoimilla.

– Suomi on ollut rahaliiton talouskurisääntöjä pilkuntarkasti noudattava mallioppilas. Koronakriisin alkaessa EU:n taholta annettiin kuitenkin siimaa julkisten menojen lisäämiseen, kun tiukoista alijäämäsäännöistä päätettiin luopua tilapäisesti.

Ennusteiden mukaan Suomen talous voi tänä vuonna kasvaa noin kolmella prosentilla.

Pylkkäsen mukaan yli 10 miljardin kohdennetut elvytystoimet ovat toimineet niin kuin oli tarkoitus, ja Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta paremmin kuin talousviisaat uskalsivat toivoa.

– Elvytystoimia voi silti aina kritisoida. Löytyy esimerkkejä huonon osumatarkkuuden elvytystoimista ja riittämättömistä avustuksista. Päätösperäiset toimet ovat aina vaikeita ja erityisen vaikeita näin nopealla aikataululla tehtyinä, Pylkkänen toteaa.

Hänen mukaansa yleiset tuet, kuten palkansaajien työeläkevakuutusmaksun alennus, on hyvä toimi, koska se on kaikille työnantajille helpotus ja ylläpitää kautta linjan työllisyyttä.

– Siihen ei voi olla tyytyväinen, että Suomessa harjoitettu koronatukien jakopolitiikka on kohdellut epäoikeudenmukaisesti monia yrityksiä ja erityisesti palvelualojen työntekijöitä.

Pylkkäsen mukaan palkkatukijärjestelmä olisi ollut oikeudenmukaisempi, mutta myös paljon kalliimpi tapa auttaa palkansaajia ja yrityksiä selviytymään pandemian yli.

ONKO TALOUSOPTIMISMILLE KATETTA?

– Ennusteiden mukaan Suomen talous voi tänä vuonna kasvaa noin kolmella prosentilla vientikysynnän kasvun ja kotitalouksien patoutuneen kulutuskysynnän vetämänä. Marinin hallitus on varautunut elpymiseen siten, että valtion budjetin menokehyksestä on päätetty pitää tiukasti kiinni heti tästä vuodesta alkaen, Pylkkänen arvio talousnäkymiä.

Pandemia on edelleen päällä, ja koronarajoitusten purkamisen aikataulusta ei vielä tiedetä. Kannattaako talouspolitiikan virityksiä lyödä lukkoon näin epävarmassa tilanteessa?

– Budjettikehyksiin sitoutumisen voi tulkita signaaliksi markkinoille. Sen tarkoituksena on viestiä, että Suomen hallitus on sitoutunut pitämään huolta julkisen talouden tasapainosta myös tulevaisuudessa.

Pylkkäsen mielestä se ei kuitenkaan tarkoita, ettei budjettikehyksistä olisi mahdollista poiketa, jos talouden näkymät synkistyvät.

Rahat tai henki vai molemmat?

– Pandemian alussa ja sen jälkeenkin julkisessa keskustelussa on usein väitetty, että talous kehittyisi rivakammin, jos tartuntojen leviämistä ei yritettäisi ehkäistä rajoitustoimin. Väite siitä, että talouden kehityksen turvaamisen ja ihmishenkien pelastamisen välillä olisi ristiriita perustuu väärinkäsityksiin, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà linjaa.

Hänen mukaansa Suomen talous on pärjännyt toistaiseksi kaikkia muita EU-maita paremmin pitkälti juuri siksi, että tartuntaluvut ovat jääneet aika mataliksi ja sen ansiosta yhtä tiukkoihin rajoitustoimiin kuin monissa muissa maissa ei ole ollut tarvetta.

Lainà painottaa, että toinen keskeinen syy siihen, miksi Suomen kansantalouden tuotanto on supistunut odotettua vähemmän, on se, että hallitus on ymmärtänyt elvyttää reippaasti maksamalla valtion tukia yrityksille, palkansaajille ja kunnille.

VERONMAKSAJIEN SUBVENTOIMIA ENNÄTYSVOITTOJA

Monissa muissa maissa yrityksiä ja työpaikkoja on pyritty turvaamaan valtion maksamilla palkkatuilla. Suomessa valtion tuet on suunnattu pääasiassa yrityksille ja työttömyyden kasvua on pyritty torjumaan lomautusjärjestelmän avulla.

– Meillä lomautusjärjestelmä oli jo valmiina. Sitä vain täydennettiin lyhentämällä lomautusajoista sopimista. Sen lisäksi työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin työeläkemaksujen alentamisesta miljardilla eurolla.

Lainà painottaa, että talouden pelastamiseksi käyttöön otettuun malliin jäi kuitenkin paljon valuvikoja. Hänen mielestään oli vikatikki, ettei tukia saavilta yrityksiltä kielletty osinkojen maksua.

– Valtion tuet menevät koko yrityskenttään, vaikka läheskään kaikki yritykset eivät ole hätää kärsimässä. Monet erittäin hyvin menestyneet yritykset ovat saaneet valtiolta tukea ja takoneet kriisin keskellä muhkeampia voittoja kuin vuosikymmeneen.

Jos vienti alkaa vetää, niin orastavaa kasvua ei kannata tappaa ryhtymällä sopeuttamaan julkista taloutta.

Lainà korostaa, että tukien olisi pitänyt olla enemmän vastikkeellisia. Hänen mukaansa vastikkeettomille tuille löytyy tietysti aina ottajia, mutta hyvin kannattavien yritysten ylimääräisiä voittoja on järjetöntä maksaa valtion kassasta.

– STTK peräänkuulutti valtion tukemaa työajan lyhentämistä lomautusjärjestelmän rinnalle. Työajan puolittamien lomautusten sijasta olisi ollut palkansaajien etujen mukainen ratkaisu.

Lainà painottaa, että puolen työajan palkka yhdistettynä ansiosidonnaisen työttömyysrahaan olisi aiheuttanut selvästi pienemmät tappiot palkansaajille kuin kokoaikaiset lomautukset pelkän työttömyysvakuutuksen varassa.

JÄITÄ HATTUUN

– Jos vienti alkaa vetää, niin orastavaa kasvua ei kannata tappaa ryhtymällä sopeuttamaan julkista taloutta. Vielä ei tiedetä, mitä paluu normaaliin tarkoittaa, STTK:n Lainà sanoo.

Lainà korostaa, että nyt tarvitaan malttia reagoida tarkoituksenmukaisesti suhdannetilanteen edellyttämillä keinoilla ja välttää ajautumista aikaisemmissa kriiseissä tuhoisaksi osoittautuneelle julkisten menojen leikkausten tielle. Hänen mielestään väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta luovat paineita julkisten menojen lisäämiseen.

”TYÖPAIKKAVAKUUTUKSELLE” OLISI TARVE

– Suomen talous on tähän mennessä selviytynyt koronakriisistä melko pienillä vauriolla, mutta taantuman aiheuttamat tappiot ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti niin yritysten kuin palkansaajien kesken, kansantaloustieteen professori Matti Tuomala arvioi.

Hänen mukaansa joidenkin toimialojen yritykset ovat jopa hyötyneet kriisistä, ja etätöihin ”komennetut” palkansaajatkin ovat säilyttäneet tulotasonsa, mutta palvelualojen yritykset ja niiden työntekijät ovat joutuneet taloudellisesti ahtaalle.

Tuomalan mukaan koronakriisin aiheuttamien tappioiden epätasaista jakautumista olisi voitu lieventää, jos Suomi olisi kopioinut Tanskan koronatukimallin.

– Tanska otti ensimmäisenä maana käyttöön tukitoimet, joilla valtio korvaa koronapandemian rajoitustoimista kärsivien yritysten palkkakuluista 90 prosenttia ja suuren osan kiinteistä kuluista. Tällaista tukimallia voi pitää kriisiajan työpaikkavakuutuksena.

Jotta tulevaisuus muuttuisi ratkaisevasti paremmaksi, pitäisi valtion ottaa keskeinen rooli innovaatiopolitiikassa.

Tuomalan mielestä palkkatukimalli olisi ollut hallinnollisesti yksinkertainen ja tukien jakautumisen kannalta tehokas ja oikeudenmukainen sekä yrityksille että työntekijöille.

– Koska palkkasumma ei tukitoimien ansiosta olisi vähentynyt merkittävästi, verotuloissa ei olisi tapahtunut merkittävää laskua, jolloin tarve tukea kuntia olisi jäänyt pienemmäksi. Palkkatukimallilla olisi vältetty myös nopeiden irtisanomisten aiheuttama työttömyyskassojen ruuhkautuminen.

Tuomalan mukaan Tanskan malli olisi turvannut kaikkien irtisanotuiksi ja lomautetuiksi joutuneiden työntekijöiden talouden paremmin kuin Suomessa käyttöönotetut tukitoimet. Malli olisi taannut kaikille pahiten kriisistä kärsineille palvelualojen pienipalkkaisille työntekijöille lähes palkkatulojen tasoisen toimeentulon riippumatta siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät.

TULEVAISUUTEEN JULKISTEN INVESTOINTIEN VETÄMÄNÄ

Tuomala muistuttaa, että tähän mennessä Suomen taloutta on pidetty pystyssä kohdennetulla finanssipolitiikalla. Hänen mukaansa kokonaiskysyntää kasvattavan elvytyksen aika tulee vasta kun kriisi on ohi ja talouden rajoitustoimista voidaan luopua.

– Kriisin jälkeen taloutta voitaisiin ensin vauhdittaa pienituloisille kohdistetuilla verojen alennuksilla, mutta elvytyspolitiikan ja pidemmän tähtäimen politiikan johtotähtenä pitäisi olla julkisen sektorin koulutus-, tutkimus- ja kehitysmenojen lisääminen.

Tuomalan mielestä uusi teknologia pitäisi valjastaa palvelemaan paremmin tavallisten ihmisten tarpeita.

– Matalat palkat ja vähän työntekijöitä on ollut Amazonin ja muiden suurten teknologiayritysten menestyksen kaava. Niiden toiminta perustuu siihen, että työntekijöitä korvataan algoritmeilla ja keinoälyllä. Tällainen liiketoimintamalli sorsii aina työntekijöitä.

Tuomalan mukaan on vaikea nähdä, miksi yritykset itse ryhtyisivät muuttamaan tätä omistajien näkökulmasta hyvin toimivaa konseptia.

– Jotta tulevaisuus muuttuisi ratkaisevasti paremmaksi, pitäisi valtion ottaa keskeinen rooli innovaatiopolitiikassa. Se loisi edellytykset sellaisille teknologisille muutoksille, jotka synnyttäisivät ekologisesti kestäviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN

Korona käänsi nupit kaakkoon

Lihavuus, diabetes, covid-19. Koko maailman yhteiset murheet ovat kääntäneet Joensuun seudun medical-klusterin vahvaan kasvuun. Koronapandemia on tuonut yrityksille lisää työtä, toimeentuloa, investointeja ja vientituloja. Koronan runtelemasta Keski-Euroopasta katsoen aiemmin vähän syrjässä sijainnut Pohjois-Karjala näyttääkin nyt turvalliselta keitaalta.

KUVA YLLÄ: Markku Mutikainen työskentelee Phillips Medisizen Kontiolahden tehtaalla, minne on palkattu pelkästään viime vuoden aikana 80 uutta työntekijää.

15.3.2021

Joensuun seudun medical-klusteri eli lääketeollisuutta palveleva yritysverkosto tuottaa kansainväliselle lääketeollisuudelle monenlaisia tuotteita ja palveluja: lääkeannostelijoita, sairaala- ja laboratoriotarvikkeita, diagnostisia pikatestejä, lääkinnällisten laitteiden sopimusvalmistusta, automaatioteknologiaa, muottituotantoa, muoviosaamista…

Kaikkea tätä tuotettiin jo ennen koronapandemiaa, koronan myötä tarpeet ovat kutakuinkin tuplaantuneet. Kasvu ei tule yksinomaan koronatestaukseen liittyvistä tuotteista. Konservatiivinen lääke- ja diagnostiikka-ala säikähti koronapandemian aiheuttamaa markkinahäiriötä ja ryhtyi kasvattamaan varastojaan kautta linjan. Maailmanlaajuinen poikkeustila kirkasti faktan, ettei koronavirus jää ihmiskunnan viimeiseksi vitsaukseksi – varautumisen tärkeys konkretisoitui.

MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Joensuun seudun medical-klusterin kantavia voimia ovat sopimusvalmistaja Valukumpu Oy, muovituotevalmista Muovisola Oy, ruiskuvalua ja muottivalmistusta tarjoava Muottituote Oy, sairaala- ja laboratoriotarvikevalmistaja Thermo Fisher Scientific Oy, diagnostisia pikatestejä valmistava Medix Biochemica Oy, sopimusvalmistaja Phillips Medisize Oy sekä automaatioteknologiayhtiö Kaptas Oy.

Verkoston veturi ja suurin työllistäjä on Medisize, jossa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaikkiaan lääketeollisuutta palvelevassa arvoketjussa työskentelee reilusti yli tuhat ihmistä. Työpaikkojen määrä on vieläkin suurempi, kun mukaan lasketaan yritysten käyttämä alihankintaverkosto.

Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen ja pääluottamusmies Jani Kähkönen kertovat, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen on sujunut hyvin.

PANDEMIASTA TOISEEN

Jo ennen koronapandemiaa Medisizea on työllistänyt toinenkin globaali koettelemus, lihavuus. Pandemiaksikin mainittu ylipaino on kasvava ongelma Kiinaa myöten. Lihavuuden myötä lisääntyy myös diabeetikoiden määrä. 2000-luvun alussa maailmassa oli noin 150 miljoonaa diabeetikkoa, nyt heitä on noin puoli miljardia. Siinä perusteluja sille, miksi Pohjois-Karjalasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää.

Phillips Medisizen asiakkaita ovat kansainväliset lääkeyhtiöt. Insuliinikynien lisäksi yhtiö valmistaa muun muassa ehkäisykierukan asettimia ja nyt myös covid-19-taudin testikasetteja. Erilaisten virusten ja bakteerien testauksessa käytettäviä testikasetteja yhtiö valmisti jo aiemminkin, koronan myötä tuotantomääriä on nyt reippaasti kasvatettu. Viime kesänä testikasetteja tehtiin kolmessa vuorossa, nyt töitä paiskitaan viidessä vuorossa.

PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA

– Viime vuoden aikana uusia työntekijöitä tuli 80. Tulijoiden haltuunotto ja perehdyttäminen on sujunut hyvin. Tosin yksi aika oli, jolloin perehdytettäviä per henkilö oli liikaa. Asiaan puututtiin, ongelman työnantajakin huomasi, Phillips Medisizen pääluottamusmies Jani Kähkönen kertoo.

Satu Hyvösen tehtävänimike Medisizella on operator 3. Hän toimii ryhmävastaavana osastolla, jossa suurin osa työstä on manuaalista kokoonpanoa. Kokoonpanijat tekevät myös laadunvalvontaa.

– Vastuullani on huolehtia siitä, että vuorokohtaiset – osittain jopa tuntikohtaiset – tavoitteet saavutetaan. Hoidan käytännön taustatyöt, jotta työntekijät pääsevät keskittymään fyysiseen tekemiseen.

Tekeminen liittyy ihmisten terveyteen. Näillä tuotteilla pelastetaan ihmishenkiä.

Nelisen vuotta Medisizella työskennellyt Hyvönen on toiminut myös uusien työntekijöiden perehdyttäjänä. Puhdastilatuotanto ja toimiminen puhdastilassa, pukeutuminen, dokumenttien hallinta – opittavaa riittää.

– Varsinainen työ osastolla ei ole vaikeaa. Haastavaa sen sijaan on tiukka dokumentaatio. Tuotannossa valmistetaan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso. Tekeminen liittyy ihmisten terveyteen. Näillä tuotteilla pelastetaan ihmishenkiä.

Hyvösen osastolla on paljon vuokratyövoimaa ja myös nuorta väkeä.

– On nuoria, jotka pitävät opinnoista välivuotta. Vaihtuvuus on luonnollista, kun nuoret jälleen jatkavat opintojaan. Itse en edes tiedä, ketkä työntekijöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokratyövoimaa. Täsmälleen samanarvoisia ovat, samoja töitä tekevät.

Fisher Scientificin Joensuun-yksikön henkilöstö on melkein tuplaantunut 420 ihmiseen viimeisen reilun vuoden aikana, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo.

THERMO FISHER TUPLANNUT

Thermo Fisher Scientific Oy tekee Joensuussa pipettien ja pipettikärkien ruiskuvalua, kokoonpanoa sekä huoltoa ja valmistaa mikrokuoppa- ja näyteannoslevyjä. Tuotannosta noin 97 prosenttia menee vientiin.

Thermo Fisherin Joensuun-yksikössä työskentelee noin 420 ihmistä. Viimeisen reilun vuoden aikana lisäystä on peräti 200 työntekijän verran. Käynnissä on jatkuva rekrytointi, kasvuun tarvitaan koko ajan uusia tuotannon työntekijöitä. Muotinvalmistus, varaosat ja tuotekehitys ovat yhtiön Vantaan-yksikön vastuulla. Joensuun kaupunki palkitsi Thermo Fisherin vuoden 2020 yrittäjäpalkinnolla.

– Koronapandemialla on ollut suuri vaikutus. Kyllä porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo.

Kyllä porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa.

Thermo Fisher on osoittautunut vakaaksi työnantajaksi, ja sitä 24 vuotta firmassa työskennellyt Pakarinenkin arvostaa. Kasvettu on, mutta hallitusti. Yt-kierroksia ei ole juurikaan tarvinnut käydä.

– Täytyy antaa iso tunnustus tehdaspäällikölle Anssi Viinikaiselle. Hänellä on ollut olennainen rooli siinä, että pääkonttorin luottamus Joensuun tehtaan porukan osaamiseen on vahva. Luottamus on konkretisoitunut kehittämisenä ja investointeina.

Thermo Fisherin tuotanto on pitkälle automatisoitua. Automaatio ja kasvu vaatii investointeja, joita yhtiö teki viime vuoden aikana noin kuudella miljoonalla eurolla.

KORONA VIE, KORONA TUO

Ruiskuvaluun, metallituotteiden meistämiseen sekä asiakaskohtaisiin kokoonpanoratkaisuihin erikoistunut Valukumpu Oy kasvaa useamman tukijalan varassa. Sopimusvalmistajan asiakastoimialoja ovat telekommunikaatio-, elektroniikka-, ajoneuvo- ja rakennusteollisuus sekä medical-sektori.

Osa Valukummunkin asiakastoimialoista sai koronasta siipeensä; maailman pysähtyminen hyydytti kauppoja. Sen sijaan medical-puoli lähti koronan ryydittämään kasvuun. Sektorin osuus liikevaihdosta on nyt noin 20 prosenttia, ja kasvua on näkyvissä. Kasvu näkyy myös yhtiön työntekijämäärässä. Vuosi sitten työntekijöitä oli 132, nyt 140.

Robotti tekee kappalehakua Phillips Medisizen ruiskupuristehallissa.

ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO

Työvoiman kustannus ei enää ratkaise tehtaan sijoituspaikkaa. Vaakakupissa painavat osaaminen, laatu, tuotannon joustavuus, toimitusajat ja toimintaympäristön turvallisuus sekä automaatio.

– Ilman automaatiolinjojen uudistamisia olisi menetetty osa tuotannosta, vakuuttaa Phillips Medisizen pääluottamusmies Kähkönen.

Kähkönen tietää, että äärimmäisen kilpailutetussa lääketeollisuusbisneksessä alihankkijan on pakko kehittyä ja kehittää toimintojaan. Medisizen automaatiokyvykkyyden pääluottamusmies arvioi hyväksi, jopa kiitettäväksi.

– Automaation ansiosta saadaan työt pysymään täällä. Automaatio on ainut mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, Kähkönen linjaa.

Automaatio on mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, pääluottamusmies Jani Kähkönen sanoo.

Automaatioon, tuotannon koneisiin ja laitteiseen Medisize investoi viime vuonna reilut viisi miljoonaa euroa. Isoin yksittäinen satsaus tehtiin työkaluvalmistukseen.

Klusteriin kuuluva Kaptas Oy on erikoistunut teollisuusautomaatioon ja kappaleenkäsittelyyn. Asiakastoimialoja ovat muovi ja metalli sekä entistä vahvemmin myös lääke- ja diagnostiikkateollisuus. Maaliskuun alussa Kaptas fuusioitui turkulaisen Promector Oy:n kanssa. Promector on profiloitunut lääketeollisuuden erikoiskoneiden rakentajaksi. Fuusiossa syntynyt yhtiö jatkaa nimellä Kaptas ja se työllistää yhteensä noin 50 ihmistä.

Medical-klusteriin kuuluva Valukumpu perusti oman automaatioyksikkönsä vuonna 2018. Ouneva Groupiin kuuluva yhtiö perusteli yksikön perustamista tarpeella monipuolistaa omaa osaamistaan ja myös kapasiteetin varmistamisella. Perustamisen jälkeen yhtiö on ollut automaatiotarpeissaan omavarainen. Ulos myytäväksi kapasiteettia ei ole riittänyt.

EKOSYSTEEMIN VOIMALLA

Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja kansainvälisille markkinoille. Joensuun seutu houkuttelee kansainvälisiä lääkeyhtiöitä, sillä tarjolla on ennen muuta osaamista ja osaajia. Synergiaa syntyy myös täysin erilaisilla toimialoilla työskentelevien kansainvälisten yritysten, kuten lukitusteknologiayhtiö Assa Abloyn ja metsäkonevalmistaja John Deeren, välillä.

”Lähteepä mikä tahansa klusterin yrityksistä myyntimatkalle maailmalle, meillä on yhteinen tarina kerrottavaksi. Automaatiota, muotteja, projektiosaamista… Täältä pesee ja linkoaa! Joensuun seudulla on tarjota lääketeollisuudelle suorituskykyä ja joustavuutta.” Näin vauhdikkaasti Joensuun seudun medical-klusteria kehui Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen haastattelussa kolmisen vuotta sitten. Mies on yhä sanojensa takana.

– Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovituotannosta, vastaa Huovinen kysymykseen, mikä on vetänyt Joensuun seudun niin voimakkaasti mukaan lääketeollisuusbisnekseen.

Palvelukyky on ihmisten osaamista, toimitusvarmuutta, kustannuskilpailukykyä, laadullista suoriutumista. Kaikkea tätä meillä on.

Täsmälleen samat argumentit toivat aikoinaan myös Thermo Fisher Scientificin edeltäjän Labsystemsin Joensuuhun. Labsystemsin tilat Helsingissä olivat käyneet ahtaiksi, eikä osaavia työntekijöitä ollut tarjolla. Sijoittumista ainakin Kajaaniin ja Poriin pohdittiin. Voiton vei kuitenkin Joensuu ja alueen muoviosaaminen.

– Palvelukyky on ihmisten osaamista, toimitusvarmuutta, kustannuskilpailukykyä, laadullista suoriutumista. Kaikkea tätä meillä on. Ammattitaitoisten ja sitoutuneiden ihmisten roolia painotan. Robotteja saa robottikaupasta ja koneita konekaupasta – ratkaisevaa ja tärkeintä on se, kuinka ihmiset osaavat koneita käyttää, Medisizen Huovinen kiteyttää.

Huovinen arvioi, että koronapandemia on tehnyt bisnekselle hyvää myös maantieteellisen sijainnin vinkkelistä.

– Aiemmin meidän sijaintimme verrattuna keskieurooppalaisiin kilpailijoihin ei ollut mikään etu, enemmänkin päinvastoin. Koronan myötä tilanne on nyt toinen – tuotanto on pysynyt suojassa läpi pandemian, asiakkaat ovat voineet luottaa toimitusvarmuuteen.

TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjoaa muovituotealan koulutusta monessa muodossa.

Opiskelijoita otetaan yhteisvalinnan kautta, tarjolla on myös ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto ja vielä sen päälle räätälöidyt koulutukset, Riverian Teknologia-toimialan toimialajohtaja Olli Sivonen kertoo.

Parhaillaan Riveriassa suunnitellaan vuoden 2022 aloituspaikkojen määrää. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon kaavaillaan 150 aloituspaikkaa, koneasennuksen ammattitutkintoon 30 paikkaa ja erikoisammattitutkintoon 10 paikkaa.

– Yritysten toiveita kuunnellaan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Riveria pystyy reagoimaan tilanteisiin notkeasti.

Riverian ketteryyttä arvostaa myös Medisizen Huovinen. Hänen mukaansa työntekijöiden saatavuus ei ole rajoittanut yhtiön kasvua. Koulutukseen yhtiö panostaa itsekin – mestari–kisälli-systeemiä tarvitaan eritoten muottivalmistajien ja validoijien koulutuksessa. Suoraan koulun kautta näitä taitajia ei ole saatavilla.

Imagon kohotusta

Yrityksille kehittämispalveluja tarjoava Business Joensuu Oy valmistelee parhaillaan muovialalle imagokampanjaa. Tavoitteena on lisätä Joensuun seudulla toimivien muovialan yritysten, alueella valmistettavien muovituotteiden ja ennen muuta alan työmahdollisuuksien tunnettuutta.

– Jo muutamia vuosia sitten maakunnassa toimi Riverian vetämänä muoviakatemia-foorumi. Mukana oli yrityksiä, koulutusorganisaatioita ja julkisia toimijoita. Riverialta vetovastuu siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja nyt edelleen Business Joensuulle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo.

Tavoittelemme nuoria ja alanvaihtajia, ja haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi suurelle yleisölle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo.

Business Joensuun näpeissä muoviteema on saanut uutta puhtia; monikanavaisella viestinnällä toteutettava kampanja on määrä käynnistää kuluvan kevättalven aikana.

– Tavoittelemme nuoria ja myös alan vaihtajia. Niin ikään haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi myös suurelle yleisölle – mitä tuotteita maakunnassa valmistetaan. Osana kampanjaa tuomme esille myös ihmisiä työssään.

Kampanjassa on mukana yrityksiä muutaman henkilön firmoista seudun suurimpiin toimijoihin.

– Jo pelkästään muovituotteiden valmistuksessa Joensuun seudulla toimii yli 20 yritystä. Jaksolla 2019–2020 yritysten kasvusuuntainen liikevaihto oli noin 180 miljoonaa euroa. Viennin osuus siitä on 60–70 prosenttia.

Mainituista yrityksistä medical-sektori on suurin, muttei ainut. Merkittävimpänä valmistusmenetelmänä seudun yrityksissä on muovituotteiden ruiskuvalu. Myös ekstruusiota ja komposiittituotteiden valmistuksessa muun muassa pultruusioteknologiaa on käytössä. Valmistetaanpa alueella veneitäkin.

Perloksen DNA

Joensuun seudun medical-klusterin juuret juontavat matkapuhelinteollisuudelle ja lääketeollisuudelle komponentteja valmistaneeseen Perlokseen. Muoviosaaminen, työkaluvalmistus, automaatio ja massatuotanto ovat ne Perloksen opit, joille seudun medical-klusteri on menestyksensä rakentanut.

Kauan ennen kännykkähuumaa Perlos valmisti muun muassa pullon tulppia ja korkkeja, puuterirasioita, huulipunamekanismeja, televisioiden osia ja liittimiä. Lääketeollisuuden tuotteet tulivat mukaan jo 1960-luvulla. Astmalääkityksessä käytetyn jauheinhalaattorin valmistuksen aloittaminen 1980-luvun puolivälissä oli iso juttu. Puhdastilakulttuuri ja laatujärjestelmä ottivat harppauksia. Myös oma automaattisten kokoonpanokoneiden valmistus pääsi vauhtiin.

”Perlos tekee maailman myydyintä astma-annostelijaa”, uutisoi Taloussanomat vuonna 1999. Lääketehdas Astran kanssa kehitetty uuden sukupolven astmainhalaattori oli Turbuhaler, lehden mukaan ”varsinainen Formula 1 -tuote”. Perloksen lääketoimialan osuus konsernin liikevaihdosta oli vaatimaton 14,5 prosenttia.

Vuonna 1995 matkapuhelimia myytiin koko maailmassa 43 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2000 myynti oli hulppeat 402 miljoonaa. Kukoistavan kännykkäbisneksen rinnalla medical-liiketoiminta kehittyi telekom-huumaa eläneen Perloksen näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti.

Edessä oli vastoinkäymisiä. Halpojen puhelinten tuotanto Aasiassa kasvoi, ja Nokiasta riippuvainen Perlos joutui ahtaalle. Perloksen medical-liiketoiminta koki pahan takaiskun vuonna 2006, kun yhtiö menetti Turbuhalerin tuotannon. Samaisena vuonna Perlos kertoi myyvänsä inhalaattoreita valmistavan Medifiq Healthcareksi nimetyn terveydenhuollon yksikkönsä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Ratokselle. Perlokselle jäi 20 prosentin vähemmistöosuus.

Pääluottamusmies Pentti Hartikainen Perloksen Kontio- lahden tehtaan portilla tiistaina 16. tammikuuta 2007, kun Perloksen koko henkilöstö marssi ulos. Edellisenä päivänä yhtiö oli kertonut vähentävänsä lähes 1000 työntekijää Joensuun ja Kontiolahden tehtailta. KUVA: JOUNI TURUNEN / LEHTIKUVA

”Terveydenhuolto on ollut Perloksessa lapsipuolen asemassa jo pitkään”, kirjoitti Mediuutiset ja arveli, että vähemmistöosuus tullee tuomaan Perloksen kassaan rahaa, jota se voi käyttää matkapuhelinbisneksensä kehittämiseen. Kauppahinta oli 55 miljoonaa euroa.

Ratoksen omistuksessa Medifiq-nimi jäi historiaan, ja uudeksi nimeksi tuli Medisize. Ratokselle alihankintayrityksen omistus oli uutta. Myynnin kasvu oli hitaampaa, kuin mihin sijoitusyhtiö oli tottunut. Vuonna 2011 investointiinsa pettynyt Ratos myi Medisizen amerikkalaiselle Phillips Plastic Corporationille. Ratoksen myyntivoitoksi kerrottiin vajaat 5 miljoonaa euroa. ”Perloksen paras pala meni amerikkalaisille”, otsikoi Talouselämä-lehti heinäkuussa 2011.

Vuonna 2016 Phillips Medisize myytiin Koch Industries -konserniin kuuluvalle Molexille. Emoyhtiö Molexilla on yli 40 000 työntekijää lähes 20 maassa.

Perloksen aikakausi päättyi vuonna 2007. Parhaimmillaan yhtiö työllisti Joensuussa yli 2 000 henkilöä. Perloksen lopettamisen yhteydessä tilannetta kommentoi myös silloinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Hän kehotti Perlokselle kiukuttelun sijasta suuntaamaan energian uuden luomiseen. ”Ei kannata yrittää säilyttää menneen ajan tuotantoa, jolla ei ole tulevaisuudessa kilpailukykyä. Alueella on tarpeen kehittää yrityksiä, jotka hyödyntävät kannattavasti tuoreita innovaatioita.” Jälkiviisaana voinee todeta, että maakuntajohtaja oli sekä väärässä että oikeassa.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA

ILMIÖ: Elvytys antaa talouden rattaille vauhtia

Kun sydän pysähtyy, pitää käynnistää elvytys. Talouden elvytyksessä ei ole kyse yhtä vakavasta tilanteesta, mutta periaate on samankaltainen.

Talouden elvytyksellä pyritään pumppaamaan LISÄÄ RAHAA TALOUTEEN, jotta talouskasvu piristyisi.

Talouteen kuuluvat nousu- ja laskukaudet eli taloussyklit. Laskukausi käynnistyy tyypillisesti, kun maailmassa lisääntyvät epävarmuudet. Epävarmuuden takia yritysjohtajat lykkäävät tai peruvat investointeja ja ihmiset isompia hankintoja.

Elvytyksen ideana on LIEVENTÄÄ LASKUKAUSIEN VAIKUTUSTA ja niiden syvyyttä. Toisin sanoen kannustaa, kun menee huonosti. Talouskielellä puhutaankin VASTASYKLISESTÄ TOIMINNASTA.

Yleensä pyritään toimimaan jo ennen pahinta laskua, sillä jos tilanne kehittyy lamaksi asti, elvytyskeinoja on vaikeampi käyttää ja niiden teho on huonompi.

On kahdentyyppistä elvytystä. RAHAPOLIITTINEN ELVYTYS on keskuspankkien harjoittamaa, eli rahaa tarjotaan aiempaa enemmän.

Keskeisimpänä keinona on LASKEA OHJAUSKORKOA, joka määrittää pankkien tarjoamien lainojen korkotasoa. Näin lasketaan yritysten ja kotitalouksien lainojen korkoja sekä kannustetaan lainanottoon eli kulutukseen.

Finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat myös ostaneet yritysten JOUKKOVELKALAINAKIRJOJA markkinoilta. Myös tällä keinolla on laskettu yritysten lainakustannuksia, koska yritykset ovat saaneet varmemmin lainoilleen sijoittajia.

Toinen elvytystyyppi on FINANSSIPOLIITTINEN ELVYTYS. Sillä tarkoitetaan valtioiden INVESTOINTIEN KASVATTAMISTA tai VEROJEN ALENTAMISTA. Molemmilla pyritään kannustamaan kuluttamista.

Investoinnit ovat suorempi keino, sillä niillä luodaan lisää työtä. Tämä lisää kokonaistuotantoa eli bruttokansantuotetta. Investoinnit myös lisäävät valtion verotuloja, koska yrityksellä on urakoita ja ihmisillä töitä. Tyypillisiä valtion elvytysinvestointeja ovat isot tie- tai raidehankkeet.

Monet talousasiantuntijat pitävät keskuspankkien harjoittamaa rahapoliittista elvytystä puolueettomampana keinona kuin valtion toimia. Keskuspankit eivät elvyttäessään valitse investointikohteita, vaan antavat yritysten ja kotitalouksien miettiä niiden järkevyyttä.

Toisaalta erityisesti ilmastonmuutos on herättänyt Euroopan keskuspankin johtajat pohtimaan, pitäisikö keskuspankkien pyrkiä investoimaan jollakin tavalla vihreään teknologiaan.

VALTIOITA HALUTAAN APUUN

EKP:n korkoelvytyksen keinot ovat hyvin rajalliset, koska ohjauskorko on ollut jo pitkään nollassa. Jos äkillinen talouskriisi koittaa, keskuspankeilla on vain vähän mahdollisuuksia piristää taloutta.

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde varoitti tästä puhuessaan helmikuussa Euroopan parlamentissa. Siksi elvytykseen kykenevien euromaiden pitäisi kantaa vastuunsa yhteisestä talousalueesta ja elvyttää.

Myös EKP:n entinen pääekonomisti Peter Praet on ihmetellyt, että sijoittajat odottavat keskuspankin toimivan aina kriisitilanteessa. Hän muistutti keskuspankkien voivan piristää taloutta vain tiettyyn rajaan asti.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viimekeväisen arvion mukaan monilla mailla olisi mahdollisuutta elvytykseen. Rahasto suositti myös politiikkamuutoksia, joilla talouskasvua jaetaan tasaisemmin ja verojen välttely laitetaan kuriin.

SAKSA ALOITTI ELVYTYKSEN

Saksan talous yskii muuta Eurooppaa selvästi pahemmin. Vaikein tilanne on ollut autoteollisuudessa. Tilausten väheneminen on näkynyt muussakin teollisuudessa.

Yhä useampi eurooppalainen talousasiantuntija on kehottanut Saksan valtiota elvyttämään. Varaa olisi. Pelkästään viime vuonna Saksan valtiolle kertyi 13,5 miljardia euroa ylijäämää.

Vasta tammikuussa kelkka kääntyi ja tilanne muuttui hallituspuolueiden väliseksi kiistaksi elvytyskeinoista.

Erimielisyyttä on, turvaudutaanko veronkevennyksiin vai investointeihin – ja millä aikajänteellä. Moni haluaisi investointien kohdistuvan pidemmälle tulevaan, esimerkiksi digitalisaatioon ja koulutukseen.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP

Veli-Matti Kauppinen: Teollisuudesta lisää kasvua Eurooppaan

Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi alkoi heinäkuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Kauden keskeisiä tavoitteita voi luonnehtia kunnianhimoisiksi. Ne ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteiden vahvistaminen, EU:n aseman korostaminen globaalina ilmastojohtajana, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Suomen viime heinäkuussa alkaneen puheenjohtajakauden huomioarvoa lisää sen käynnistyminen tavanomaista kutkuttavammissa merkeissä. Meillä on maassa vasta työnsä aloittanut eduskunta ja hallitus. Uusi Euroopan parlamentti on niin ikään aloittamassa työtänsä, ja komissiokin on käynnistämässä toimikauttansa. Lisämaustetta tuo tietysti se, että Iso-Britannia on eroamassa unionista.

Mitä EU-puheenjohtajuus sitten käytännössä tarkoittaa? Tiivistetysti Suomi johtaa EU:n neuvoston työskentelyä pienimmistä työryhmistä ministerikokouksiin asti. Puheenjohtajamaa pystyy pitkälti vaikuttamaan siihen, mitä asioita kokouksien asialistalle nostetaan ja mitkä teemat nousevat julkiseen keskusteluun.

Tärkeä tavoite on vahva, yhtenäinen ja kilpailukykyinen EU, joka pärjää globaalissa kilpailussa Kiinan ja USA:n kanssa paljon paremmin kuin rikkonainen. Yhtenäinen EU tuo kauppasodan tiimellyksessä neuvotteluvoimaa suurten pelureiden kanssa toimittaessa ja antaa turvaa jäsenmaiden työllisyydelle.

”Onnistuessaan Suomi saa nostettua näkökulmastaan tärkeitä asioita eurooppalaiseen keskusteluun.”

Toisaalta jäsenmaiden saamilla rakenne- ja investointirahoilla on merkittävä rooli EU:n toiminnassa. Isot linjat päätetään rahoituskehyksissä, joista seuraava koskee vuosia 2021–2027. Myös näistä neuvotellaan Suomen puheenjohtajakaudella.

Mitä puheenjohtajuus merkitsee kansalaisen tai palkansaajan näkökulmasta? Ainakin sitä, että onnistuessaan Suomi saa nostettua näkökulmastaan tärkeitä asioita eurooppalaiseen keskusteluun ja unionin päätöksentekopöytiin.

Esimerkiksi biotalouden mahdollisuudet ja haasteet nousevat esille EU:ssa. Suomen on varmistettava, että EU:n LULUCF-säätelyllä ei rajoiteta bio- ja metsätaloudelle asetettuja kansallisia tavoitteita. Biotalouden käytettävyyttä ja kestävyyttä uusiutuvan energian lähteenä pitää puolustaa EU:ssa nykyistä päättäväisemmin. On tärkeää, että suunniteltuja ja valmisteluissa olevia metsäteollisuuden hankkeita ei hankaloiteta poliittisesti yksisilmäisistä lähtökohdista.

Teollisuusliitto on ottanut kantaa Suomen puheenjohtajakauteen. Se on esittänyt tavoitteissaan ja tuoreessa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan, että Suomi tekisi aloitteen valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luomisesta Eurooppaan. Tämä tukisi teollisten investointien kasvua Euroopassa. Tässä on yksi erittäin konkreettinen asia, jota voimme Euroopan unionissa edistää.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA

Jari Nilosaari: Oikeus toimia jäsenten hyväksi

Ammattiyhdistysliikettä on syyllistetty siitä, että se osallistuu, ottaa kantaa ja puolustaa jäseniään. Liittoja on syytetty myös siitä, että ne saavat osan tuloistaan omistuksista ja sijoitustoiminnasta, joita käyttävät jäsenistön ja heidän perheidensä etujen ajamiseen. Näihin hyökkäyksiin on olemassa vain yksi syy: halu heikentää ay-liikkeen ja työntekijöiden asemaa. Ilmiö on oikeistohallituksen aikana korostunut.

Kun olen viime vuoden aikana kiertänyt tilaisuuksissa ja keskustellut satojen jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, on heidän tahtotilansa tullut selväksi. He haluavat liitolta vahvempia kannanottoja ja tuntuvampia tekoja. Työelämän on oltava reilua ja työstä saadulla palkalla on tultava toimeen. Koulutukseen pitää panostaa, sitä pitää arvostaa ja sen on näyttävä myös palkassa. Samat pelisäännöt ja palvelut kuuluvat työelämässä ja yhteiskunnassa kaikille. Jäsentemme tahto on, että hyvinvointivaltio nimeltä Suomi toimii, että palvelut saadaan kohtuullisella hinnalla ja että ne kustannetaan verovaroin.

Miten me voisimme ohittaa jäsenistön tahdon? Emme mitenkään. Meidän on oltava järkeviä työelämän rakentajia, vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja jäsentemme etujen aloitteellisia ajajia. Sitä varten meidän on oltava taloudellisesti riippumattomia, ja siksi tarvitsemme jäsenmaksuista ja omistuksista kertyvät tulot. Emme voi antaa oikeiston rummutukselle periksi ja hiipua sen alle. Ammattiliitoilla on oikeus toimia jäsentensä ja heidän perheidensä hyväksi.

KIKYN MITTASUHTEET

Sipilän oikeistohallitus väittää työllistäneensä pitkälti kilpailukykysopimuksen eli kikyn ansiosta 140 000 työtöntä. On se vain ihmeellinen epeli tämä kiky, jonka sivussa hoitui Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskasvu ja työllisyys parempaan suuntaan.

Vai oliko se niin päin, että Euroopan ja maailmantalouden kasvu veti Suomen mukaansa ja auttoi kehityksen oikealle uralle ilman, että hallituksen aiheuttamat leikkaukset ja pakkolakiuhkauksilla läpiajetut työelämän muutokset siihen myönteisessä mielessä vaikuttivat. Kun Suomen koon suhteuttaa maailmantalouteen, tuntuu jälkimmäinen vaihtoehto paljon uskottavammalta.

Kun hallitus pakotti meidät sopimaan kikystä, jouduimme todellisuudessa valitsemaan sen ja pakkolakien väliltä pienemmän pahan. Nyt tämä samainen eronnut hallitus on jättänyt Suomeen tilaan, jossa äänestäjät päättävät, millä lääkkeillä maatamme ruvetaan viemään eteenpäin. Jatketaanko kuluneen vajaan neljän vuoden tapaan, vai otetaanko suunta, jossa kuunnellaan myös tavallista ihmistä?

Meillä jokaisella on nyt mahdollisuus äänestää paremman työ- ja perhe-elämän puolesta. Jokainen ääni ratkaisee. Jokainen ääni on yksi osa maamme tarvitsemasta suunnanmuutoksesta.

Äänestä jo ennakkoon 3.–9.4. tai vaalipäivänä 14. huhtikuuta!

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 3. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA