”Kunnon työ on ihmisarvoista työtä, jolla elättää itsensä”

Kansainvälisen Kunnon työn päivän seminaarissa Helsingissä perehdyttiin Suomen kilpailijamaiden työmarkkinoihin ja keskusteltiin ajankohtaisista työmarkkina-asioista.

8.10.2021

Kansainvälistä kunnon työn teemapäivää vietettiin 7. lokakuuta. Helsingissä Teollisuusliitto, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja YTN järjestivät teemapäivän seminaarin.

Piikiekkoja Vantaalla valmistavan Okmetic Oy:n pääluottamusmies Paavo Niskanen pitää Kunnon työn teemapäivän viestiä tärkeänä.

– Kunnon työ on ihmisarvoista työtä, jolla elättää itsensä, Niskanen sanoo.

Ammattiosastonsa kv-vastaavana toimiva Niskanen pohtii, että kunnon töihin on turvallista mennä ja sieltä voi lähteä hyvällä mielellä kotiin. Kansainvälisenä teemapäivänä on hyvä muistuttaa myös laajemmasta näkökulmasta: työn tulisi olla kunnollista kaikkialla.

– Meillä ei ole varaa sulkea silmiä siltä, mitä maailmalla tapahtuu, Niskanen sanoo.

Seminaarissa käsiteltiin Suomen kilpailijamaiden työmarkkinatilanteita ja -käytäntöjä. Ilmi tuli muun muassa, että luottamusmiesten asema on Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on vahvempi kuin Suomessa, mikä on auttanut paikallista sopimista kilpailijamaissa.

Niskanen arvioi, että kilpailijamaiden hyvistä käytännöistä voi ottaa oppia, mutta suora matkiminen tuskin toimii.

– Eri maiden järjestelmät ovat erilaisia. Kulttuuri on kasvanut pikkuhiljaa, joten kopioiminen ei toimisi.

SUOMI JA RUOTSI MENOSSA ERI SUUNTIIN

Ruotsalaisen paperiliitto Pappersin neuvottelu- ja sopimuspäällikkö Robert Sjunnebo kertoi Ruotsin työmarkkinoiden historiasta yli sadan vuoden ajalta sekä Pappersin neuvotteluprosessista.

Ruotsissa työmarkkinat ovat kulkeneet keskitetystä mallista hajautettuun ja takaisin. 1990-luvulla työnantajapuoli luopui keskitetystä työmarkkinamallista, mikä johti isoihin palkankorotuksiin ja korkeaan inflaatioon. Sittemmin heiluri on kääntynyt takaisin kohti keskitetyn mallia.

– Teillä kehitys menee aivan päinvastaiseen suuntaan, Sjunnebo toteaa ja viittaa muun muassa Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiottoihin työehtosopimustoiminnasta.

Robert Sjunnebo kertoi paikallisen neuvottelukulttuurin toimimisesta Ruotsissa.

Ruotsissa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole kirjattu minimipalkkaa, vaan palkkauksesta on sovittu yritysten ja noin 50 ammattiosaston kesken. Tämä on tarkoittanut palkkoihin isoja eroja.

Työntekijöiden vipuvartena paikallisissa sopimusneuvotteluissa on se, että ilman paikallista sopimusta tehtaat seisovat juhlapyhinä.

– Työnantajan on pakko sopia paikallisesti, että saadaan tehtaat pyörimään vuoden ympäri, Sjunnebo kertoo.

Valtakunnallisesta työehtosopimuksesta voidaan sopia paikallisesti toisin vain sopimuksen tehneiden liittojen suostumuksella. Myös palkankorotukset sovitaan liittojen välillä.

Kunnon työn päivän seminaarissa perehdyttiin myös työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemään selvitykseen henkilöstön edustajien asemasta paikallisessa sopimisessa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa.

TAISTELU EI LOPU YHTEEN KIERROKSEEN

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen piti seminaarissa katsauksen teknologiateollisuuden työehtosopimustilanteeseen.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021, ettei se enää tee työehtosopimuksia, vaan jatkossa valtakunnallisista sopimuksista neuvottelee uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon halukkaat yritykset voivat liittyä.

Virtanen kertoi, ettei uusi työnantajayhdistys vieläkään ole paljastanut, mitkä yritykset ovat liittyneet jäseniksi tai miten niiden työntekijät jakautuvat henkilöstöryhmittäin. Sektorijohtaja korosti, että neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin tiedetään keitä uusi yhdistys edustaa.

– Ei ole mieltä aloittaa neuvotteluja. Odotetaan edelleen, että yhdistykseen liittyisi lisää yrityksiä, Virtanen toteaa.

Kunnon työn päivä vietettiin Helsingissä seminaarin merkeissä. Etualalla Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala osallistui Kunnon työn päivän seminaariin Helsingissä.

Kunnon työn päivän seminaarissa tehtiin katsaukset myös metsäteollisuuden työehtosopimustilanteisiin. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoivat yrityskohtaisten neuvottelujen etenemisestä.

Paperiliitto ja Stora Enso hyväksyivät 6.10. neuvottelutuloksen uudeksi yrityskohtaiseksi työehtosopimukseksi. Vanhala katsoi, että yleissitovuuden määrittelyä pitäisi muuttaa, sillä nykyisellään se on liian pitkälti työnantajapuolen käsissä. Hän myös korosti pitkää aikaväliä, eli nyt käytävät väännöt eivät ole väistymässä.

– Taistelu ei lopu yhteen kierrokseen, Vanhala sanoo.

Seminaarissa saatiin katsaukset myös toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimustilanteisiin. Yhteisenä viestinä oli, että liittojen välistä ja työpaikkatason yhteistyötä tarvitaan haastavassa tilanteessa.

YMMÄRRYS TYÖMARKKINOISTA KASVUSSA

Pääluottamusmies Paavo Niskanen kertoo, että työmarkkinatilanne on keskusteluttanut työpaikalla.

– Vuorotyötalossa palkan lisien osuus on suuri. Huolena on, miten lisien ja työajan käy, Niskanen kertoo.

Työnantaja Okmetic Oy on kertonut hyvissä ajoin liittyvänsä uuteen teknologiateollisuuden työnantajayhdistykseen, mikä on osaltaan selkeyttänyt tilannetta.

Niskanen arvioi, että työnantajapuolen irtiotot ovat avanneet monien työntekijöiden silmät. Yhä useammat ovat heränneet pohtimaan, mistä on kyse sopimuskentällä ja sopimusyhteiskunnassa yleensä.

– Ihmisten ymmärrys työmarkkinoiden toiminnasta on kasvussa.

Alkukesällä luottamusmiehet kävivät Okmeticilla työntekijöiden kanssa läpi työehtosopimuksen ja työlainsäädännön erot työehtojen muodostumisessa.

– Se oli hyvin yksimielinen näkemys, että halutaan sopia työehtosopimuksia jatkossakin, Niskanen sanoo.

Myös eri henkilöstöryhmien yhteinen tekeminen on tärkeää epävakaassa työmarkkinatilanteessa.

– Yhteistyö on korostunut toimihenkilöiden kanssa. Samassa veneessä ollaan, Niskanen toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Turja Lehtonen: Ketkä käyvät sopimusneuvottelut?

Työehtosopimuskierros on alkanut todella erikoisissa merkeissä. Tällä hetkellä emme edes liittona kaikilta osin tiedä, kenen kanssa alamme neuvotella sopimuksia. En yhtään ihmettele, että työpaikoilla kummastellaan tätä tilannetta.

Haluan tuoda esiin muutamia näkökulmia kierroksesta. On syytä muistaa, että esimerkiksi Teknologiateollisuus ry ei ole enää työmarkkinajärjestö siinä mielessä, mitä yleisesti työmarkkinajärjestöllä ymmärretään. Sillä ei enää ole esimerkiksi työehtosopimusten tulkintaoikeutta. Toki se voi neuvoa jäsenyrityksiään siinä kuin vaikkapa Suomen Yrittäjätkin. On hyvä huomata myös, että pelkästään Teknologiateollisuus ry:hyn kuuluvien yritysten työntekijöillä ei ole työrauhavelvoitetta sen jälkeen, kun nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy. Mahdollisia työsuhderiitoja ei enää ratkota Teknologiateollisuus ry:n ja ammattiliittojen myötävaikutuksella, vaan suoraan työantajan kanssa. Samalla on hyvä huomioida, että oikeusistuin ei ole näissä tapauksissa työtuomioistuin, vaan käräjäoikeus.

Pelkästään Teknologiateollisuus ry:hyn kuuluvat yritykset ovat itse asiassa järjestäytymättömiä. Uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyritysten määrä ei ainakaan vielä ole ollut sitä, mitä odotettiin. Teollisuusliitto seuraa jäsenyritysten määrän ja kattavuuden tilannetta. Tämän jälkeen liitto tekee arvionsa siitä, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava, luotettava ja uskottava neuvotteluosapuoli, vai ei. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa neuvottelut työehtosopimuksesta.

En halua lietsoa paniikkia, mutta ennusmerkit työmarkkinakaaoksesta ovat vahvasti ilmassa.

Todella erikoista on myös ollut julkinen keskustelu työmarkkinoiden ja sopimuskierroksen ympärillä. Elinkeinoelämän johtopaikoilta kuuluu vaatimuksia koordinaatiosta ja että niin sanottu Suomen malli pitää saada aikaan. Tämä malli tarkoittaa siis käytännössä sitä, että vientialat määrittelevät yleisen palkkatason, jota muut seuraavat. Samaan aikaan nämä tahot vaativat lisää paikallista sopimista ja sitä, että yritykset neuvottelevat suoraan omat työehtosopimuksensa.

Jokin tässä yhtälössä ei minulle aukea. Suomen malli on siirretty syrjään juuri työnantajien tahdon vuoksi. Pahimmillaan edessä on kierros, jossa jokainen ala ulosmittaa sen, mitä irti saa poliitikkojen säestäessä kilpalaulussa siitä, minkä verran mikin ammattiryhmä tarvitsee palkankorotuksia. Minun silmiini näyttää siltä, että tulossa voi olla vuoden 2017 uusinta ja tiettyjen ammattialojen osalta peli on jo vahvasti käynnissä.

Suora ja avoin kysymykseni Teknologiateollisuuden, ja miksei Metsäteollisuudenkin, jäsenyrityksille on, että tätäkö te todella halusitte tehdessänne sääntömuutokset, joissa irrottauduttiin työehtosopimustoiminnasta? En halua lietsoa paniikkia, mutta ennusmerkit työmarkkinakaaoksesta ovat vahvasti ilmassa. Toivon toki, että järki voittaa työmarkkinoilla.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

28.9.2021

Hyvä malli kausityöläisten jäsenyyteen?

Saksan maataloustyöntekijöitä edustava IG BAU -liitto on avannut erityisjäsenyyden kausityöläisille.  He voivat liittyä liittoon vuoden ajaksi kohtuullisella kertamaksulla päästen nauttimaan monista jäseneduista. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kannattaa lämpimästi vastaavanlaista jäsenyysmallia Suomeenkin.

24.9.2021

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on tällä viikolla kampanjoinut ympäri Eurooppaa kausityöläisten työ- ja asuinolojen kohentamiseksi. Kampanjaviikko toteutettiin yhdessä EU:n työviranomaisen kanssa. Kampanjointiin liittyi myös eurooppalaisten elintarvike-, maatalous- ja matkailualojen ammattiliittojen järjestön eli EFFAT:in webinaari.

­– Euroopan elintarviketeollisuus ja maatalous ovat täysin riippuvaisia näistä kausityöläisistä. Mutta heillä on matalat palkat, huonot työolot ja kurjat asuinolot, eurooppalaisjärjestön maataloussihteeri Arnd Spahn summasi kausityöläisten kohtelun EU-maissa.

Spahn vaatikin näiden hyvin haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden aseman parantamista. EU:n instituutioiden on lopultakin käytävä konkreettisiin toimiin, sillä puhetta asiasta on pidetty jo vuosikausia.

Erityisen ongelmallisena Spahn piti epämääräisten työvoiman välittäjien hääräämistä siirtotyöläisten keskuudessa. Maataloussihteeri vaatikin, että työnvälitystä on säädeltävä ja valvottava.

Euroopan työviranomaisen ELA:n viestintäpäällikkö Federico Pangaldi puolestaan painotti sitä, että työsuojeluviranomaisten on tärkeä päästä aivan paikan päälle tarkastuksia tekemään kansainvälisen yhteistyön merkeissä. ELA on tehnyt kampanjaviikolla esimerkiksi tarkastuksen belgialaiseen kananlihaa jalostavaan tehtaaseen. Mukana oli sekä belgialaisia että puolalaisia tarkastajia sekä eri kielten tulkkeja, jotta työntekijät voisivat vapaasti kertoa olosuhteistaan.

KAUSIJÄSENYYS MEILLEKIN?

Saksassa muiden muassa maataloustyöntekijöitä järjestävä IG BAU on juuri avannut eräänlaisen kausijäsenyyden ulkomaalaisille siirtotyöläisille. Alasta riippuen joko 146:n tai 187 euron kertamaksulla siirtotyöläinen pääsee jäseneksi 12 kuukaudeksi. Hän pääsee välittömästi myös oikeusavun piiriin ja saa liiton tuen joukkovoiman käytössä eli esimerkiksi lakossa. IG BAU on avannut myös kaikkiaan 9 vieraalla kielellä vastaavan neuvontapuhelimen siirtotyöläisiä varten.

– Kannatan ehdottomasti Teollisuusliiton nykyisen kannatusjäsenyyden kehittämistä vastaamaan kausityöläisten tarpeita, maatalousaloista vastaava sopimusasiantuntija Riikka Vasama sanoo.

Riikka Vasama

Kausityön todellisuushan on sitä, että työsuhteet ovat lyhyitä. Palveluiden piiriin olisi siksi päästävä heti. Jäsenmaksujen maksamiseen olisi saatava uudenlaisia malleja, sillä palkat maksetaan vasta kauden päättyessä. Kielitarjontaa pitää olla mahdollisimman kattavasti, sillä muuten kommunikointi kausityöläisten kanssa muodostuu mahdottomaksi. Siinä Vasaman luettelo toimista, joiden kehittäminen Teollisuusliitossa olisi kaikkein kiireellisintä.

Vasama pitää aivan erinomaisena piirteenä saksalaismallissa sitä, että kausijäsenyys takaa liiton oikeudellisen avun heti ensimmäisestä liittymispäivästä alkaen. Suuriin plussiin kuuluu sekin, että liittymislomakkeen täyttämisen jälkeen liitosta päin otetaan yhteyttä uuteen jäseneen.

– Meidänkin on Teollisuusliitossa jatkettava jäsenyysmallin kehittämistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehitettävä toimintamalleja, joilla saamme kausityöläiset liiton jäseniksi ja joilla pystymme puolustamaan heidän oikeuksiaan.

Teollisuusliitto on jo julkaissut alan työnantajaliittojen kanssa oppaan kausityöläisille maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksesta. Sopimus on yleissitova, eli sitä on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla. Opas löytyy liiton verkkosivuilta suomen ja ruotsin ohella englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

EI VAIN LIITTOJEN ASIA

Sopimusasiantuntija iloitsee eurooppalaisen kampanjaviikon saavutuksissa erityisesti siitä, että mukana on ollut todella laaja rintama tahoja. Ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja ELA:n lisäksi mukana olivat monissa maissa viranomaiset ja ministeriöt.

Suomessa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut esitteen täällä noudatettavista työehdoista ja neuvoo, kuinka työntekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Esitteessä on myös linkkejä työntekijöitä auttaviin tahoihin. Rikosuhripäivystyksen ja muiden sidosryhmien kanssa suunniteltu esite on julkaistu suomen, ruotsin, englannin, ukrainan, nepalin, venäjän ja thain kielillä. Esitteestä on verkossa saatavana PDF-tiedosto ja selailtava e-julkaisu.

Rikosuhripäivystyksellä oli tänä kesänä myös ensimmäistä kertaa neuvontapalvelu kausityöntekijöille.

VÄLIKÄDET KURIIN

Vasama painottaa muun eurooppalaisen ay-väen tapaan, että työntekijöiltä laittomasti palkkioita keräävien työnvälittäjien toiminta on saatava loppumaan. Sopimusasiantuntija on havahtunut siihen, että esimerkiksi ukrainalaisten tapauksessa hämäräperäinen ja kansainvälisten sopimusten vastainen toiminta on käynnissä myös Suomen kamaralla.

­­– Ukrainassa työnvälitys on laillinen ja valtaisa bisnes. Mutta Suomessa on laitonta, että firaabeli työnvälittäjä on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan ja hän lähtee sitten välittämään työnantajalleen lisää työntekijöitä siitä välistä rahaa vetäen. Suomalaiset työnantajat ovat usein yllättyneitä siitä, että huhut tällaisesta toiminnasta ovatkin totta.

Vasama painottaa, että parasta olisi, jos työnantajat pääsisivät suoriin kontakteihin työntekijöiden kanssa. Työnvälitys on ollut joskus Suomessakin jopa mafiatyyppistä rikollisuutta, mikä on saattanut kohdistua myös työnantajaan. Yhteistyö ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja viranomaistahojen välillä olisi tässäkin omiaan kitkemään väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

VIERAILIJA: Jarkko Eloranta: Jäsenet ansaitsevat työehtosopimuksen tuoman turvan

Syksyn neuvottelukierrokselle lähdetään koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden avautuminen, ihmisten patoutuneet kulutustarpeet ja valtioiden suuret elvytyspaketit vetävät taloutta ylöspäin vauhdilla. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Matkailu-, tapahtuma-, kulttuuri- ja ravintola-ala ovat aivan toisessa tilanteessa kuin vaikkapa mekaaninen metsäteollisuus, jossa kysyntä on kovaa ja tuotteet käyvät kaupaksi ympäri maailmaa.

Syksyyn tuo epävarmuutta myös työnantajaliittojen yksipuoliset päätökset irtautua nykyisestä tavasta neuvotella työehtosopimuksia. Suomalainen sopimusjärjestelmä ja työntekijöiden työehtojen taso pohjautuvat valtakunnallisiin, yleissitoviin työehtosopimuksiin. Nyt tiedämme, että ne katoavat varmuudella metsäteollisuudesta. Teknologiateollisuudessakin sopimiseen on odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Teknologiateollisuuden uusi malli antaa mahdollisuuden siihen, että alalle solmitaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta asiasta ei ole varmuutta. Valittu toimintamalli nostaa kynnystä yleissitovan valtakunnallisen työehtosopimuksen syntymiselle. Yritykset, jotka jäävät uuden työnantajayhdistyksen ulkopuolelle, voivat solmia oman yrityskohtaisen työehtosopimuksensa.

Minkälaista sopimisen rakennetta ja sopimuspolitiikkaa uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry tavoittelee? Ensimmäinen etappi on se, että alan yritykset laajasti hakeutuisivat sen jäseniksi. Työnantajien laaja järjestäytyminen on edellytys yleissitovalle työehtosopimukselle. Oma tarinansa on uuden työnantajayhdistyksen sopimuspolitiikka ja tavoitteet työehdoille. Ollaanko valmiita tekemään nykyistä työehtosopimusta vastaava sopimus vai haetaanko merkittäviä muutoksia työn tekemisen ehtoihin?

Tarvitsemme vahvaa liittojen välistä yhteistyötä

Ennakkoaavistuksen työnantajien tavoitteista saa aikaisemmilla neuvottelukierroksilla esitetyistä tavoitteista ja julkisuuteen tulleista vaatimuksista. Työnantajat haluavat luopua palkkojen yleiskorotuksista ja heidän pitäisi saada entistä enemmän yksipuolisesti päättää kenelle palkankorotuksia annetaan. Työnantajat haluavat lisätä työaikaa ja maksaa vain työnteosta. Tämä tarkoittaa sitä, että lomarahoista tai sairausajan palkoista halutaan tinkiä.

Työehtosopimuksista työnantajat haluavat väljiä raamisopimuksia, jolloin iso osa asioista voitaisiin päättää työpaikoilla. Hyvinä aikoina malli voi toimia, mutta huonompana aikana työntekijöiden turva olisi nykyistä heikompi. Kukapa ei haluaisi lähettää laskua naapurille, jos sen vain pystyy tekemään.

Suomalaisen työehtojärjestelmän murros koskettaa ensivaiheessa Teollisuusliiton ja Paperiliiton jäseniä. Asia on kuitenkin ammattiyhdistysliikkeen yhteinen. Jos työehtosopimukset katoavat tai niiden sisältö heikkenee huomattavasti nykyisestä, on selvää, että vaikutukset leviävät jokaiselle toimialalle.

Tässä tilanteessa tarvitsemme vahvaa liittojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Ja vanhaa tuttua solidaarisuutta niin liittojen välillä kuin liittojen sisällä. Haluamme, että jokainen työntekijä saa palkankorotuksen ja toimivan työehtosopimuksen turvakseen. Siinä meillä jokaisella riittää työtä tehtäväksi.

JARKKO ELORANTA
Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja.

20.8.2021

NÄKIJÄT: Teollisuusliiton päivystäjät ovat lähellä jäsentä

Teollisuusliiton palvelunumerojen päivystäjät ratkovat kymmeniä tuhansia edunvalvontaongelmia vuodessa. Kaksi liiton asiantuntijaa kertoo, mitä jäsenet kysyvät ja millaista päivystäjän työ on.

20.8.2021

– Työsuhdeneuvonnan päivystys on minusta tärkeä osa edunvalvontaa. Jäsen saa soittaa ja kysyä, oliko se näin? Minä pidän päivystämisestä. Siinä pääsee lähelle jäsentä.

Näin kuvaa työsuhdeneuvonnan päivystystyötä sopimusasiantuntija Satu Nurminen-Hämäläinen (kuva yllä).

Soittajina ovat pääluottamusmiehet, muut luottamustehtävissä toimivat, liiton tavalliset jäsenet ja aivan kuten työympäristöyksikön päivystyksessä, myös palkanlaskijat.

– Pääluottamusmies on soittaessaan useimmiten jo ottanut asioista selvää ja hakee vain vahvistusta käsitykselleen esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnasta. Jäsen kysyy useimmiten sen sijaan: Miten tämä asia on?

Hyvin tavanomaisesti kysymykset liittyvät myös lakipykäliin, Nurminen-Hämäläinen kertoo.

– Palkanlaskijat hakevat meiltä apuja siksi, että Teknologiateollisuus ry ei heitä neuvo, jos palkanlaskentayritys ei ole sen jäsen. Kyseessä ovat kuitenkin meidän jäsentemme palkat. Isossa tilitoimistossa voi olla laskettavana monien eri tessien (työehtosopimusten) alaisia palkkoja, ne eivät voi tuntea kaikkien sopimusten määräyksiä.

”SOITAN KOLLEGALLE”

Teknologiasektorilla työskentelevä Nurminen-Hämäläinen myöntää, että esimerkiksi maatalousalojen työehtosopimukset ovat hänelle vähän tuntemattomampia. Oljenkortena ei voi käyttää yleisöltä kysymistä, joten on kilautettava kaverille.

– Jos en pysty vastaamaan kysymykseen, soitan usein kollegalle tai otan muuten selvää, ja soitan sitten itse kysyjälle takaisin.

Sopimusasiantuntija kertoo, että palkitsevinta on huomata, kun kysyjä voi suorastaan ”piristyä” saatuaan johonkin rassaavaan kysymykseen vastauksen. Päivystäjälle tulee tunne, että on pystynyt auttamaan. Kaikkea ei työehtosopimusten asiantuntijuus kuitenkaan kata.

Jos en pysty vastaamaan kysymykseen, soitan usein kollegalle tai otan muuten selvää, ja soitan sitten itse kysyjälle takaisin.

– Vaikeinta on silloin, kun kuuntelee jonkun soittajan henkilökohtaista tuskaa. Silloin koen, että ammattitaitoni ei riitä. Tällainen puhelu alkaa yleensä ihan tavanomaisella kysymyksellä esimerkiksi siitä, milloin lomarahat on maksettava. Mutta siitä alkaa kiertyä esiin vaikea elämäntilanne. Kysymys esitetään ehkä siksi, että rahat on saatava heti tai talo lähtee alta. Tai puolisolta on terveys mennyt. Puretaan elämän julmuutta.

Nurminen-Hämäläinen uskoo, että pelkkä kuuntelu saattaa kuitenkin auttaa näitä jäseniä, varsinkin, jos ei ole läheistä, jolle purkautua tai jos ei halua paljastaa talousahdinkoaan ystäville.

MIES, JOKA OLI NIIN VIHAINEN

– Oudoin päivystyspuheluni oli kai tämä. Mies soitti todella, todella vihaisena, kiroili ja riehui. Odottelin varsinaista kysymystä. Vähitellen tämä pääluottamusmies alkoi rauhoittua ja pyyteli kovasti anteeksi. Noin 20 minuutin puhelun lopussa mies kertoi lähteneensä neuvottelupöydästä, jotta ei olisi sanonut pahasti työnantajalle. Mitään kysymystä ei ollut. Päästeli vain höyryjä palatakseen neuvottelupöytään.

Nurminen-Hämäläinen painottaa, että tällaisia ”ääripään” puheluita on hyvin harvoin. Tietokonepohjainen asianhallintajärjestelmä puolestaan auttaa näkemään heti, jos soittaja on jo aiemmin kilautellut samasta asiasta ja yrittää nyt ”kalastella” itselleen mieluista vastausta. Päivystäjän on nimittäin annettava oikea tulkinta ja vastaus, vaikka soittaja olisikin vakuuttunut olevansa itse oikeassa. Samaten järjestelmästä näkee, jos joku ei-jäsen yrittää hyödyntää liiton jäsenille tarkoitettua palvelua.

Päivystystyötä voisi Nurminen-Hämäläisestä vielä kehittää niin, että vuodenkierron mukaisista, ajankohtaisista tes-kysymyksistä olisi liiton nettisivuilla sopimuskohtaiset tiedot. Jäisi paremmin aikaa muista asioista soittavien kysymysten selvittelyyn.

– Tietojen ajan tasalla pitäminen vähentäisi päivystyspuheluita. Aika monet jäsenet käyttävät nettisivustoja tiedon hakemiseen.

TEHTÄVÄ: VASTATA

Työsuojeluvaltuutettu koko porukan puolesta, suojaverkon aukoista tantereeseen pudonnut jäsen, palkanlaskija. Siinä on työympäristöyksikön päivystykseen soittavien ryhmien tyyppiedustajat. Ja kaikille haetaan vastaus.

– Työsuojeluvaltuutetulla on soittaessaan sellainen myönteinen kehittämisen värinä päällä. Pitääkö työnantajan korvata näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit?

Tämä on työympäristöasiantuntija Juha Sutisen mukaan malliesimerkki ensimmäisen suuren soittajaryhmän tiedusteluista. Tehdään töitä koko porukan puolesta ja yritetään suojella valtuutetun edustamaa väkeä.

Toisen ryhmän muodostavat taloudelliseen ja usein myös suureen henkiseen ahdinkoon joutuneet jäsenet.

– Nämä jäsenemme ovat aidosti hankalassa tilanteessa. He ovat pudonneet sosiaaliturvan ulkopuolelle. Noin kerran viikossa meille tulee myös seksuaaliseen häirintään tai kiusaamiseen liittyvä puhelu. Usein tilanne on kestänyt aivan liian kauan. On voitu romahtaa täysin tai ainakin oltu sairauslomilla somaattisten vaivojen takia. Valitettavasti on hirveän korkea kynnys lähteä soittamaan tällaisesta asiasta.

Päivystäjän kultaisimpia neuvoja on Juha Sutisen mukaan tämä: Heti lääkäriin, jos töissä tai työmatkalla sattuu!

Kolmantena ryhmänä ovat sitten palkanlaskijat, Sutinen kertoo. He vain tekevät asiallisesti työtään ja vaikkapa tiedustelevat, miten lasketaan sairauslomalla olevan työntekijän vuosilomapalkka.

Ja sitten on vielä tasaisesti soittava neljäs ryhmä, jonka olisi pitänyt mennä heti lääkäriin.

– Työntekijä liukastuu työmatkalla. Suomalaisena hän ensin katsoo, ettei vaan kukaan nähnyt. Hän ei mene lääkäriin vaan töihin. Siellä hän alkaa oireilla, mutta tuumaa menevänsä lääkäriin huomenna. Hänellä on sitten lääkäriaika kahden päivän päästä, ja vasta siellä tehdään tapaturmailmoitus.

Näin kulkee usein tapaturmien ongelmatapaus, sillä kahden välipäivän jälkeen vakuutusyhtiötä saattaa olla vaikea vakuuttaa, että loukkaantuminen sattui työmatkalla. Sutinen haluaa toistaa yksikön vanhaa, vaan alati pätevää neuvoa: Heti lääkäriin, jos töissä tai työmatkalla sattuu! Tärkeää on myös saada työnantajan tapaturmailmoitukseen riittävän seikkaperäinen selostus tapahtumasta.

TURVAVERKON PETTÄESSÄ

– Sairausajan palkan päättyessä Kela saattaakin arvioida, että sairaus ei kuulu korvattaviin sairauksiin. Tässä kohtaa Suomessa tapahtuu sellainen asia, että henkilö putoaa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Jäljelle jää vain toimeentulotuki. Sitäkään ei saa, jos on omaisuutta.

Raskaimmaksi Sutinen kokee päivystyksessä sen, että usein jäsen haluaisi lähteä valituksen tielle. Päivystäjä ei kuitenkaan voi eikä saa antaa turhaa toivoa.

– Kannattaa aina soittaa päivystykseen, niin voimme yhdessä arvioida, onko valituksella mahdollisuus menestyä, ja kartoittaa muut mahdollisuudet.

Työympäristöyksikössä tietenkin aina tuetaan ja neuvotaan jäsentä, ja tarpeen mukaan myös valitetaan työntekijän puolesta. Mutta prosessi voi kestää vuosia vaatien myös lääketieteellistä ja juridista selvitystyötä.

Päivystystyössään Sutinen pitää palkitsevimpana sitä, että usein jäseniä ja työyhteisöjä pystytään aidosti auttamaan. ”Ja jos Juha Sutinen ei itse pysty, niin sitten Sutinen etsii sen, joka pystyy.” Niin mutta entäs ne hiotut suojalasit?

– Kyllä, kyllä työnantajan on maksettava, jos työntekijällä on normaalistikin silmälasit, ja jos vaaranarvioinnin ja teknisten toimien jälkeen riski jää.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

Työehtosopimus takaa kaikille samat säännöt

Yleissitova työehtosopimus on tärkeä, koska se määrittää palkan ja työehtojen vähimmäistasot. Näin se suojaa työntekijöitä. Tes hyödyttää myös työnantajia estämällä sitä, että jotkin yritykset pyrkisivät saamaan kilpailuetua ja vähentämään kustannuksiaan polkemalla palkkoja.

16.8.2021

Molempien osapuolten edun mukaista on, että kun työehtosopimuksessa on määritelty paljon asioita, niistä ei jouduta enää erikseen kiistelemään työpaikalla. Sen sijaan paikallisesti on mahdollista sopia asioista toisin kuin työehtosopimuksessa, kunhan minimitasoista pidetään kiinni. Onnistuneen paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että neuvotteluja käydään tasavertaisesti ja otetaan huomioon sekä työnantajan että työntekijöiden edut.

Tekijä haastatteli neljää pääluottamusmiestä, joiden työpaikat edustavat liiton eri sektoreita ja sopimusaloja. Yrityksistä kaksi jatkaa työehtosopimusten tekemistä, yhdessä tilanne on vielä auki ja yhdessä työehtosopimusta ei enää vuodenvaihteen jälkeen uusita, vaan työehdot sovitaan paikallisesti.

Kai Hagelberg
Kai Hagelberg

”Työnantaja ei voi ehdottaa ihan mitä vain”

KAI HAGELBERG

Varastotyöntekijä, pääluottamusmies
Tikkurila Oyj, Vantaa
Työntekijöitä noin 200

– Yleissitova työehtosopimus on todella tärkeä. Se on viimeinen perälauta, jota huonommin ei paikallisesti voi sopia. On paljon asioita, joita ei tarvitse edes ruveta käsittelemään, koska tes on olemassa. Työnantaja ei voi ehdottaa meille ihan mitä vain, sanoo Kai Hagelberg.

Tikkurilan maalitehtaalla kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Hagelberg pitää selvänä, että osapuolet eivät olisi tasaveroisia paikallisessa sopimisessa, jos työehtosopimusta ei olisi olemassa.

– Ankeita aikoja se toisi tullessaan. Isot firmat toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Rahallisista korvauksista ja pekkasista väännettäisiin… vai tulisiko edes vääntöä ilman perälautaa? Työnantajan saneluksihan se varmaan menisi.

Ainakaan aivan pian tuollainen tilanne ei ole Tikkurilan työntekijöillä edessä. Kemianteollisuuden työnantajaliitto ei ole vihjaillut irtautuvansa valtakunnallisista työehtosopimuksista.

– Varmaan työehtosopimus on ihan hyödyllinen opus myös työnantajille. Se määrittelee, mitä kuuluu heidän direktio-oikeutensa piiriin ja mitä ei. Ehkä jossain kohtaa työnantajapuoli kokee ne tessin määrittämät minimitasot ongelmaksi. Mutta ilman niitä alettaisiin työsuhteessa olevia kyykyttää pahasti, Hagelberg sanoo.

”OSINGOT YKKÖSPRIORITEETTI YRITYKSILLE”

Vaikka työehtosopimukset eivät ole maalitehtaalla liipasimella, paikallisia sopimuksia on viimeisen vuosikymmenen mittaan irtisanottu työnantajan puolelta. Alkuna tälle kehitykselle oli Tikkurilan listautuminen pörssiyhtiöksi vuonna 2009.

– Meidän paikallisia sopimuksia on karsittu aika reilulla kädellä. Kaikilta henkilöstöryhmiltä on esimerkiksi palvelusvuosilahjoja otettu pois, vain tasavuosikymmenistä yrityksen palveluksessa saa vapaita. Ammattiosastojen virkistystoimintaakin tuettiin ennen, nyt on kaikki tällaiset jutut poistettu, kertoo Hagelberg.

Kaikki toiminta tähtää siihen, että pystyttäisiin maksamaan osinkoja.

Aikanaan Tikkurila kuului paikallisen sopimisen edelläkävijöihin.

– Työaikapankit on tehty ajat sitten. On ollut Savutonta Tikkurilaa ja muita projekteja. Mutta viimeiset vuodet on pääsääntöisesti saatu kuulla työantajalta siitä, mitä on jätetty pois käytöstä.

Ajatus ilman yleissitovuutta ja työehtosopimuksia saavutettavasta yhteisestä hyvästä ei siis ole Tikkurilan työntekijöiden kokemusten perusteella uskottava.

– Ykkösprioriteetti yrityksille on osingot, kaikki toiminta tähtää siihen, että niitä pystyttäisiin maksamaan. Muutenkin maailma on sellaisessa mallissa, että usko yhteiseen hyvään on koetuksella.

PAIKALLINEN SOPIMINEN TOIMII, JOS KUMPIKIN SAA JOTAIN

Kun Tikkurilassa käsitellään työehtoja tai -oloja, pääluottamusmies pyrkii aina selvittämään työntekijöiden näkemykset.

– Ensin asioita käsitellään ammattiosaston johtoryhmässä. Sitten on edunvalvontaryhmä, jossa kaikki osastot ovat edustettuina. Meillähän on kolme tehdasta: tuotanto, logistiikka ja kunnossapito, kertoo Hagelberg.

Keskusteluyhteys työantajan kanssa on toimiva.

– Kuukausittaiset vakiopalaverit on hr-osaston kanssa sovittu. Vaikkei olisi aina erityisesti agendaakaan, pidetään kuitenkin yhteyttä.

Hagelberg painottaa, että eräistä negatiivisista kokemuksista huolimatta hän on paikallisen sopimisen kannattaja.

– Mutta työehtosopimuksen pitää aina olla siellä sopimisen taustalla. Silloin paikallinen sopiminen toimii, kun molemmilla osapuolilla on puhtaat jauhot pussissa ja molemmat saavat siitä itselleen jotain. Tänä päivänä työnantajapuolelle paikallinen sopiminen usein vain tarkoittaa, että he sanovat, mitä tehdään, ja henkilöstöryhmät kumartavat.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA ANNIKA RAUHALA

 

Harri Saarenmaa
Harri Saarenmaa

Työehtosopimus antaa selkänojan pääluottamusmiehelle

HARRI SAARENMAA

Koneenhoitaja, pääluottamusmies
Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila
Työntekijöitä noin 75

Toimintaedellytyksiä ei pääluottamusmiehellä oikein olisi ilman työehtosopimusta, arvioi Harri Saarenmaa.

– Työehtosopimus on ihan olennainen osa tätä hommaa. Se antaa selkänojaa kaikelle, mitä tehdään. Sen ansiosta pääluottamusmies on oikeutettu tiedonsaantiin yrityksen tilanteesta ja työnantaja on velvollinen antamaan tietoa, jotta voidaan sopia asioista tasapuolisesti.

Kun työnteon vähimmäisehdot on määritelty työehtosopimuksessa, neuvottelujen käyminen työpaikalla on lähtökohtaisesti paljon helpompaa.

– Yleissitovuuden merkitys on siinä, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, eli työmarkkinoille ei tule monen kerroksen väkeä. Jotkin yritykset kuitenkin haluavat aina teettää hommat mahdollisimman halvalla, ja se tuottaisi epätervettä kilpailua.

Työehtojen pysyminen ”säädyllisinä” on yleissitovan työehtosopimuksen ansiota, näkee Saarenmaa. Mikään itsestäänselvyys asia ei ole, koska työnantajia on niin monenlaisia. Mutta kun joka asiasta ei tarvitse erikseen kinastella, myös työrauha pysyy paremmin yllä.

KAIKENKATTAVA PAIKALLINEN SOPIMINEN HANKALAA

Kuinka pääluottamusmies Saarenmaa toimisi, jos hän itse joutuisi tilanteeseen, jossa kaikki työehdot olisi sovittava työpaikalla?

– Heikkoa semmoinen paikallinen sopiminen olisi. Täytyisi varmaan porukalla kokoontua ja miettiä, mitä ruvetaan sopimaan ja mitkä ovat tavoitteet. Mutta lomapalkka, lomarahat, pekkaset, kaikki on sovittu tessissä. Eli se olisi vaikeaa. Ei se ainakaan niin helppoa tule olemaan, mitä Teknologiateollisuus ehkä ajattelee, Saarenmaa miettii.

– En oikein usko, että sellaista meidän työnantajakaan haluaisi, ainakaan ihan suoralta kädeltä.

Toistaiseksi kyse onkin vasta ajatusleikistä, sillä Suominen Kuitukankaat on Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsen, eikä tämän työnantajaliiton suunnalta ole väläytelty työehtosopimuksista irtautumista.

Yleissitovuuden merkitys on siinä, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, eli työmarkkinoille ei tule monen kerroksen väkeä.

Saarenmaa miettii vielä, mihin johtaisi sellainen tilanne, jossa pääluottamusmieskin ohitettaisiin työehdoista sovittaessa.

– Entä jos mentäisiin siihen, että työnantaja neuvottelee yksittäisten työntekijöitten kanssa? Silloin varmaan pärjäisivät ne, jotka ovat isoäänisimpiä, ja hiljaisemmat jäisivät jalkoihin.

UUSI TYÖAIKAMALLI TYÖNTEKIJÖIDEN ALOITTEESTA

Suominen Kuitukankaat noudattaa tekstiili- ja muotialan työehtosopimusta, joka antaa laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Tätä mahdollisuutta Nakkilassa on myös paljon käytetty. Viisi vuotta sitten yrityksessä aloitettiin kokeilu 12-tuntisesta työajasta. Ensin tehdään kaksi vuoroa kello 6–18, sitten kaksi yövuoroa kello 18–6, sen jälkeen seuraa kuuden päivän vapaa.

– Kokeilu meillä kesti yhden vuoden, ja sitten porukka äänesti jatketaanko tätä. Siinä vaiheessa, kun kokeiluun lähdettiin, noin kaksi kolmasosaa kannatti. Kun äänestettiin jatkosta, 93 prosenttia oli puolesta. Nekin, jotka vastustivat, eivät olleet erityisesti systeemiä vastaan. Heille vain olisi omaan elämäntilanteeseen 8 tuntia sopinut paremmin, Saarenmaa selvittää.

Hän uskoo, että nyt työaikakäytännölle ei löytyisi enää ollenkaan vastustajia. Järjestelyllä on ollut tekstiilialaan laajempaakin vaikutusta.

– Silloisen työehtosopimuksen mukaan 12-tuntinen työpäivä ei olisi ollut mahdollistakaan, mutta seuraavalla sopimuskierroksella se jo vietiin tessiin. Nyt sitä käytetään joissain muissakin paikoissa.

Saarenmaa korostaa vielä, että aloite asiassa tuli työntekijöiden puolelta.

– Ihan lattiatasolta sitä juttua lähdettiin viemään eteenpäin. Tämä on hyvä esimerkki tuloksesta, joita saavutetaan yhdessä neuvottelemalla eikä sanelemalla.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA JUSSI PARTANEN

 

Jani Närhi
Jani Närhi

”Jos vihreää kirjaa karsisi, lähtisi paljon hyvää pois”

JANI NÄRHI

Pääluottamusmies
Moventas Gears Oy, Jyväskylä
Työntekijöitä noin 200

Valtava työkuorman lisäys sekä työnantajalle että työntekijöiden luottamushenkilöille. Tätä tarkoittaisi yleissitovasta työehtosopimuksesta luopuminen ja sen korvaaminen paikallisesti neuvotelluilla työehdoilla, ennustaa Jani Närhi.

– Jos ajattelee työehtosopimuksen laajuutta, eihän yrityksistä löydy sen paremmin työnantajan kuin työntekijöittenkään puolelta ketään, joka osaisi sellaisia asioita sopia, sanoo Närhi.

Hän muistuttaa, että laki ei suojaa tai paranna työntekijöiden työehtoja niin kuin työehtosopimus. Lisäksi lainsäätäjät eivät ole työelämän asiantuntijoita, mutta neuvotteluosapuolet työehtosopimusneuvotteluissa ovat. He edustavat työelämää ja omaa alaansa.

– Voihan aina lyödä vaikka yhden A4-arkin tai 10 sivua täyteen tekstiä nykyisen 168 sivun sijaan ja sanoa, että siinä on meidän tes. Mutta jos nykyistä vihreää kirjaa ryhtyy karsimaan, kukaan ei voi sanoa, ettei kyse olisi työehtojen heikentämisestä. Sieltä lähtisi paljon hyvää pois.

JATKUUKO TES-AIKA MOVENTAS GEARSILLA?

Riittävän laaja ja yksityiskohtainen paikallinen sopiminen voisi pääluottamusmies Närhen mielestä ehkä jotenkuten onnistua isoissa konserneissa. Niillä on aikaa käytettävänä sekä resurssit hankkia neuvotteluihin tarvitsemansa apu ja tieto.

– Mutta pienissä yrityksissä, joissa omistaja voi olla yksi työntekijä muitten joukossa, ei ole aikaa perehtyä pykäliin eikä varaa ostaa lakipalveluita. Se, että yrityksissä on täysin erilaiset työehdot, asettavat ne kilpailutilanteessa ihan eri asemaan. On muistettava, että 93 prosenttia kaikista yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä, sanoo Närhi.

Tuulivoimaloiden vaihteita valmistava Moventas Gears Oy on valinnan edessä. Aikooko yritys liittyä työehtosopimuksia neuvottelevan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseneksi vai neuvotella työehdoista paikallisesti? Työnantaja ei ole suostunut kommentoimaan asiaa, joten tietoa ei ollut saatavissa vielä tämän lehden mennessä painoon.

”KUIN SEINÄ SELÄN TAKANA”

Vaikka työehtosopimus on tärkein turva työntekijöille, se ei ole riittävä. Siihen on kirjattu vain minimiehdot.

– Se on kuin seinä selän takana, siitä sinua ei voi työntää läpi. Mutta jos yrityksessä asiat toimivat hyvin, sitä seinää ei huomata ollenkaan. Kaikki eivät edes tiedä, että monet asiat eivät tule työehtosopimuksesta, vaan että ne on paikallisesti sovittu, vertaa Närhi.

Työpaikka ei voi toimia pelkästään työehtosopimuksen pykälien varassa, koska ne eivät ota huomioon kaikkien yritysten olosuhteita.

– Yrityksillä on erilaiset tilauskannat ja toimitusaikataulut. Sama ei toimi kaikkialla. Kun sovitaan paikallisesti, työnantaja saa myytyä, asiakas saa tuotteen ajallaan ja työntekijä saa ehkä jonkin lisäansion tai palkallista vapaata siitä, että tulee tiettyyn aikaan töihin.

On ihan eri asia, huutaako yksi ihminen Hakaniemessä parvekkeelta vai huutaako miljoona ihmistä.

Työvuoromallit onkin yksi lukuisista asioista, joista Moventasilla on sovittu. Muita ovat esimerkiksi vuosiloman palkanmaksu, matka-ajan korvaus ja nollatuntisopimuksien käyttö.

– Aikapalkka on sidottu osaamiseen. Ei tähdätä pelkästään siihen, että palkka ei voi pudota, vaan että meillä palkka voi myös nousta. Työhön opastuksesta ja perehdytyksestä maksetaan lisää, viikkolepokorvauksestakin on sovittu paremmin kuin työehtosopimuksessa, Närhi luettelee.

Sopiminen ei ole helppoa työtä. Oikeanlainen paikallinen sopiminen kuitenkin tuottaa win-win -tilanteita eli ratkaisuja, joista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.

– Kun molemmat osapuolet kokevat saavansa jotakin, molemmat voittavat. Yleensä se, että molemmat osapuolet saavat jotakin, tarkoittaa sitä, että myös molemmat luopuvat jostakin. Hyvä paikallinen sopimus on saamista ja luopumista oikeassa suhteessa.

JÄRJESTÄYTYMINEN ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ

Teknologiateollisuuden työehtosopimus on tarjonnut Suomen laajimmat mahdollisuudet siihen, että asioista voidaan paikallisesti sopia toisin. Pääluottamusmies arvioikin, että jos yritystason sopiminen ei ole toiminut riittävän hyvin, peiliin katsomisen paikka olisi lähinnä työnantajilla.

– Työnantajaliitto ei ole hoitanut omiaan. Meillä on kyllä Teollisuusliitossa hoidettu neuvottelukoulutukset, mutta onko työnantajapuolella? Närhi kysyy.

Näköpiirissä on, että Teknologiateollisuus ry:n toiminta tulee lisäämään lakkoja ja horjuttamaan työrauhaa monessa paikassa. Työntekijöiden turvana työehtosopimusten rapauttamista vastaan on järjestäytyminen.

– On ihan eri asia, huutaako yksi ihminen Hakaniemessä parvekkeelta vai huutaako miljoona ihmistä. Jäsenet ovat liiton voima. Tämän tilanteen pitäisi avata kaikkien silmät.

Närhi muistuttaa historiasta: Suomen ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vuonna 1900 kirjapainoalalle.

– Tätä korttitaloa on rakennettu nyt 121 vuotta. Jos joku puhaltaa sen nurin, mistä löytyy uusia rakentajia? Rikkominen onnistuu äkkiä, korjaaminen ei.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

 

Marko Lang
Marko Lang

Huoli tulevasta painaa, jäsenillä iso tiedon tarve

MARKO LANG

Pääluottamusmies
UPM Plywood Oy Pelloksen vaneritehdas, Mikkeli
Työntekijöitä noin 450

UPM:n työntekijät elävät nyt epävarmuuden keskellä, kertoo pääluottamusmies Marko Lang. Yritys on jäsenenä työnantajaliitto Metsäteollisuus ry:ssä, joka on ilmoittanut, että se ei enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia.

– Metsäteollisuuden ilmoituksesta lähtien meidän jäsenillämme on tosi paljon pelkoa siitä, mihin työelämä menee ja mitä tapahtuu yksittäiselle työntekijälle. Millä ehdoilla ja millaisella palkalla tehdään töitä? Millä työajalla? Mitkä ovat sosiaaliset määräykset?

Keväästä asti UPM Plywood, Teollisuusliiton neuvottelijat ja Plywoodin Suomen tehtaiden pääluottamushenkilöt ovat käyneet neuvotteluja, joiden tarkoituksena on tuottaa sopimus korvaamaan vuoden lopussa umpeutuvaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

– Olen varautunut siihen, että tämä ei tule olemaan helppo rasti vaan rankka rypistys. Kun nykytessiä katsoo, niin se on 92 sivua sisällysluetteloineen. Kirja on pitkän ajan aikana muotoutunut tällaiseksi. Mitään turhaa siinä ei ole, joka sivulla on merkitys. Tietysti työnantajalla ja työntekijöillä on molemmilla omat muutostarpeensa, sanoo Lang.

Teollisuusliitto on kuitenkin Langin mukaan valmistautunut sopimuskierrokseen hyvin. Hän kertoo saaneensa pääluottamusmiehenä liitolta tukea ja Hakaniemessä aina vastatun puhelinsoittoihin.

UHKANA TYÖEHTOJEN ERIYTYMINEN

Valtakunnallisen, yleissitovan työehtosopimuksen Lang näkee työntekijöiden yleisturvana.

– Sovitaan samat vähimmäismääräykset työntekijöille, estetään palkkakilpailua ja palkkojen dumppaamista.

Työnantajillekin työehtosopimus on tarjonnut varmuuden siitä, että kaikki yritykset lähtevät liikkeelle samalta viivalta.

– Urakkatarjouksia tehdessä on voinut luottaa, että kilpailijat noudattavat samoja työehtoja ja että niillä on samat palkkakulut.

Lang kertoo, ettei ole erityisen huolestunut isoista yrityksistä, mutta varsinkin pienimmille firmoille saattaa tulla houkutus kasvattaa katetta käymällä työntekijän palkkapussilla.

– Minä katson pitemmälle kuin vain tähän sopimuskierrokseen. Mietin, mikä tilanne on 10 vuoden päästä. Työehdot voivat lähteä eriytymään.

KYSYMYKSIIN VASTAAMISTA JA JALKATYÖTÄ

Viestintä jäsenille on nyt yksi Teollisuusliiton suurimmista haasteista.

– Moni on hoomoilasena. On ollut aika yleinen ajattelutapa, että työehdot ovat asia, joka vain tulee jostain. Parin vuoden välein ne tessit uusitaan, joskus niissä on vähän parempia juttuja ja joskus huonompia, kuvailee Lang.

Keskeneräisistä neuvotteluista tiedottaminen on kuitenkin herkkää puuhaa.

– Siinä saa olla sukkasillaan. Kun ihmisillä on epävarma olo, he oikovat lukiessaan ja tekevät helposti kaikenlaisia tulkintoja.

Esimerkkitapaukseksi Lang ottaa kesäkuussa julkaistun liiton tiedotteen, jossa kerrottiin, että ammattiosastot eivät tee yrityskohtaisia sopimuksia.

– Sitä tulkittiin niin, että sopimusneuvottelut olisivat poikki. Siitähän ei ollut kyse, jäsenille vain tiedotettiin valtuuston tekemästä muutoksesta liiton ammattiosastojen mallisääntöihin.

Työntekijän pitäisi tuntea olonsa turvatuksi ja tietää, mitä tapahtuu.

Yksittäinen luottamusmies on tiedon välittäjänä hyvin tärkeässä roolissa. Hänen on osattava vastata jäsenten kysymyksiin tai ainakin tiedettävä, mistä vastaus hankitaan. Jalkatyötä tarvitaan nyt paljon, korostaa Lang.

– Työntekijän pitäisi tuntea olonsa turvatuksi ja tietää, mitä tapahtuu ja milloin. Näen myös arvoa siinä, että jäsenillä on tietoa siitä, mitä me haluamme, mikä on meidän tavoitteemme ja mitä me ajamme sopimuksiin.

TES EI OLE ESTÄNYT PAIKALLISTA SOPIMISTA

Paikallista sopimista on UPM:ssä ja Pelloksen tehtaalla harjoitettu kauan. Tuloksia on tullut. Johtoajatuksena on ollut tehdä sopimuksia, jotka ovat sekä oikeudenmukaisia että tasapuolisia kaikille niille, joita ne koskevat.

– Viime vuonna saatiin sovittua iso palkkarakenneuudistus. Ennen meidän kolmella tehtaalla oli jokaisella oma palkkarakenne, nyt porttien sisäpuolella kaikkien palkka määräytyy samoin. Palkkauksesta tuli selkeämpi ja reilumpi. Myös 12 tunnin työpäivästä on sovittu, se on parantanut jaksamista.

Erikoista on kuitenkin, että julkisessa keskustelussa ja mediassa on toistuvasti vaadittu paikallisen sopimisen lisäämistä ikään kuin se olisi resepti kaikkiin yritysten ongelmiin. Työehtosopimuksista vetäytymisen on väitetty edistävän paikallista sopimista.

– Ymmärrän työnantajan kantaa ja näen, mikä heillä on pointtina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin asiasta samaa mieltä. Mutta lisääntyykö se tehdaspaikkakunnalla tehtävä aito paikallinen sopiminen vielä nykyisestä? En usko, että juurikaan lisääntyy, sanoo Lang.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA PAULA MYÖHÄNEN

Valtuuston yleiskeskustelu: Yhteisvoimin kohti neuvottelukierrosta

Teollisuusliiton valtuuston kevätkokouksen yleiskeskustelussa korostettiin, että tuleva työmarkkinakierros on tärkeä koko sopimusjärjestelmän tulevaisuuden kannalta.

13.8.2021

Tuleva työmarkkinakierros hallitsi Teollisuusliiton valtuuston keskustelua. Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n irtiotot työehtosopimusneuvotteluista luovat epävarmuuksia.

Useat valtuutetut korostivat, että kyse on yleissitovien työehtosopimusten ja koko työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta. Puheenvuoroissa luotiin henkeä yhteiselle rintamalle, jolla epävarmuudet voitetaan.

Yleiskeskustelussa puitiin lisäksi muun muassa teollisuuden hyvää tilauskantaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kesäkuussa etäkokouksena aloitettu Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous vietiin loppuun 12.–13. elokuuta Vantaalla.

TOIVOTTAVASTI JÄRKI VOITTAA

Tänä päivänä Suomessa on sekä työvoimapulaa, että työttömyyttä. Puutuotesektorin Nina Päivärinta (kuva yllä) Lahdesta katsoo, että enemmän on tehtävissä, jotta osaavat kädet ja avoimet työpaikat kohtaisivat.

– Pelkällä lisätyöntekijöiden tuomisella ei tätä kohtaanto-ongelmaa ratkaista, Päivärinta sanoo.

Hän toivoo, että esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehitettäisiin ja lisättäisiin, jotta osaavia tekijöitä riittäisi tulevaisuudessakin.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa tulevat yrityskohtaiset neuvottelut ovat Päivärinnan sanoin kohtalon hetki. Neuvotteluihin ei voi lähteä liian valmistautuneena.

– Tähän tarvitaan mukaan koko SAK-perhe.

Teknologiasektorin Jouni Lämpsä Kajaanista muistuttaa, että tulevissa neuvotteluissa on kyse koko sopimisjärjestelmästä.

– Onko Teknologiateollisuus rakentamassa pommia, joka räjäyttää yhteisesti sovitut periaatteet, Lämpsä kysyy.

Yhteisesti tärkeä asia on hoidettavissa yhtenäisenä joukkueena.

Hän korostaa, ettei passiivisuuteen ole nyt varaa.

– Toivon aktiivista otetta kaikilta. Yhteisesti tärkeä asia on hoidettavissa yhtenäisenä joukkueena, Lämpsä sanoo.

Yleissitovuuden murentuminen olisi melkoinen isku sadoille yrityksille, joilla ei itsellään ole osaamista työehtojen neuvottelussa, toteaa teknologiasektorilta tuleva liiton hallituksen jäsen Arto Liikanen Muuramesta.

– Jos ei tule yleissitovaa sopimusta, se on suurin mullistus koskaan, Liikanen sanoo.

Hän muistuttaa, että joukkovoima on Teollisuusliiton puolella, jos tiukka paikka tulee.

– Toivotaan, että sopimisen kulttuuri toimii ja järki voittaa, Liikanen sanoo.

PERIKSI EI SAA ANTAA

Teknologiasektorin Jouni Jussinniemi Pyhäkummusta syyttää Teknologiateollisuus ry:tä vastuuttomasta ja tempoilevasta toiminnasta korona-ajan keskellä.

– Heitetään noppaa ja katsotaan, mitä tapahtuu, Jussinniemi sanoo.

Työnantajien pyrkimyksiä lopettaa palkkojen yleiskorotukset Jussinniemi ei sulata. Hän muistuttaa, että työntekijöiden iso massa tekee yhtiön tuloksen, josta jokainen ansaitsee osansa. Yleiskorotuksista ja muista sopimalla saavutetuista eduista ei saa lipsua.

– On selvää, että periksi ei saa antaa ja on taisteltava. Siihen tarvitaan kaikkia teollisuusliittolaisia, Jussinniemi sanoo.

Teknologiasektorilta tuleva hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Rokkanen Hämeenlinnasta muistuttaa, että viime kädessä työmarkkinaneuvotteluissa on tuttu juoni.

– Tulonjakoa tämä on. Kyse on siitä, mikä osuus voitosta jaetaan osakkeenomistajille ja mikä työntekijöille, Rokkanen sanoo.

Hän ihmettelee työnantajan ajoitusta, sillä työmarkkinoita ajetaan epävakaiseen tilaan aikana, jolloin tilauskirjat ovat useissa yrityksissä täynnä.

Petri Partanen
Petri Partanen

Teknologiasektorin Petri Partanen Kokkolasta kuvailee yleissitovien työehtosopimusten kriisiä seuraavaksi askeleeksi rappukäytävässä.

– Ottakaamme seuraava askel huolellisesti, ettemme kaatuisi. Nyt ei oteta yhtään askelta taaksepäin, Partanen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että globaalissa näkymässä on yksi kysymys yli muiden.

– Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan seuraavien vuosien aikana enemmän kuin mikään muu asia, Partanen sanoo ja lisää, että vähäpäästöisen tuotannon miljardi-investoinneista ei kannata jäädä paitsi.

Lue lisää valtuuston päätöksistä

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Epävarmuutta ilmassa – valtuutetut pohtivat neuvottelukierroksen näkymiä

Kolme Teollisuusliiton valtuuston jäsentä kertoo, miltä syksyllä alkava työehtosopimusten neuvottelukierros näyttää heidän työpaikoiltansa katsottuna.

13.8.2021

Tuleva työehtosopimusten neuvottelukierros puhutti Teollisuusliiton valtuustoa, joka kokoontui Vantaalla 12.–13. elokuuta. Myös koronaviruksen vaikutus teollisuuteen oli keskusteluissa.

Valtuuston jäsen Ari Rintala (kuva yllä) teknologiasektorilta kertoo, että Vaasassa Wärtsilän tehtaalla syksyn neuvottelukierrosta odotetaan epävarmoissa tunnelmissa.

– Vielä ei tiedetä, meneekö työnantajamme uuteen järjestöön vai ei, Rintala sanoo.

Epävarmuus johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuun ilmoituksesta lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja siirtää valtakunnallinen tes-toiminta uuteen työnantajayhdistykseen, johon yritykset voivat halutessaan liittyä. Myös Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen.

Rintala kertoo, että tehtaalla työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että tes-toimintaa tulisi jatkaa. Aihe on keskusteluttanut ja herättänyt kysymyksiä, mutta tähän mennessä vastauksia on ollut vähän.

– Jos vihreä kirja heitetään nurkkaan, neuvotellaan sitten kaikesta. On epämiellyttävä ajatus, että työehtosopimusta ei enää olisi, Rintala kertoo ja muistuttaa, että yrityskohtainen neuvotteleminen vaatii resursseja ja osaamista myös työnantajapuolelta.

Paikallisen sopimisen lisääminen on usein työnantajapuolen perusteluna työehtosopimustoiminnan myllerryksille. Rintala kertoo, että paikallista sopimista on tehty Wärtsilällä tähänkin asti muun muassa työaikoihin liittyen. Sopiminen toimii, kun työehtosopimus on perälautana.

TURVALLISUUS ON YHTEISTYÖTÄ

Korona-aika on monin tavoin vaikuttanut työn tekemiseen. Rintala kertoo, että Wärtsilän toimihenkilöt ovat olleet etätöissä koko poikkeusajan, mikä on suojannut tuotantoa.

Maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat tulleet osaksi arkea. Ruokailuja on porrastettu ja kontakteja on vähennetty esimerkiksi kokeilemalla työvuorojen lyhentämistä.

Tartunnoilta on selvitty hyvin, mutta poikkeusajan väistymistä odotetaan jo innokkaasti.

– Koronaväsymystä alkaa näkyä. Lomilta tultiin, niin oli pettymys, että korona jatkuu aina vaan, Rintala kertoo.

Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Rintala arvioi, että korona-ajasta voi jäädä työsuojelullisesti hyviäkin jälkiä. Turvallisuus on poikkeusaikoina ollut kaikkien huulilla kasvomaskia asentaessa. Turvallisuus tulisi olla normaaliaikoinakin kaikkien mielissä, sillä turvallisuus on yhteistyötä.

– Kaikkien pitää potkia palloa samaan maaliin, Rintala sanoo.

Anna Andersson
Anna Andersson

SEKAVA TILANNE TUO LISÄJÄNNITYSTÄ

Valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta kertoo, että syksyn neuvottelukierrosta odotellaan Kalevala Koru Oy:n tehtaalla sillä ajatuksin, että jalometallialan neuvottelutulos turvaa palkan ostovoiman ja antaa jotain päälle.

– Monta vuotta on menty erittäin maltillisilla, jopa ostovoimaltaan negatiivisilla korotuksilla. Samalla muun muassa asuminen on jatkanut kallistumista, Andersson toteaa.

Kemian sektorilla neuvotteluihin lähdetään normaaleista lähtökohdista, mutta tilanne muilla aloilla luo epävarmuutta.

– Teknologiateollisuuden sekavan tilanteen takia lisäjännitystä on ilmassa. Toivon ja uskon, että pysytään lähellä normaalia ja käydään oikeita neuvotteluja, Andersson sanoo.

Asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Työlainsäädäntö on kirjoitettu sillä oletuksella, että voimassa ovat yleissitovat työehtosopimukset. Andersson pohtii, että yleissitovien sopimusten ja neuvottelujärjestelmän murtuminen olisivat suurempia mullistuksia kuin suuri yleisö on tähän saakka sisäistänyt.

– Ei ehkä ole ymmärretty, että asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Tässä vaiheessa siitäkään ei ole varmuutta, onko työehtosopimuksen jälkisuoja voimassa, jos sopimuskumppania ei enää ole. Jälkisuoja on perinteisesti koskenut sopimuksetonta aikaa työehtosopimusten välillä.

– On tärkeää olla kartalla. Tilanne voi koskettaa meitäkin jollain aikavälillä, Andersson sanoo kemian sektorin näkökulmasta.

Andersson pohtii, että nykyajan tietotulvan keskellä työmarkkinakysymykset eivät saa sitä näkyvyyttä, jonka ne ansaitsisivat.

– Syksy opettaa. Toivottavasti ei kovimman kautta, Andersson ennakoi.

Kimmo Sandelin
Kimmo Sandelin

PITÄÄ KATSOA TULEVAISUUTEEN

Valtuuston jäsen Kimmo Sandelin erityisalojen sektorilta kertoo, että poikkeusaikana koronatestit ovat tulleet tutuksi teknisellä huolto- ja kunnossapitoalalla.

Sandelin kertoo, että varsinkin isojen seisakkien aikana tehtaille menevät huoltotyöntekijät on testattu ennen seisakkia ja moneen kertaan seisakin aikana.

– Korona on vaikeuttanut työn tekemistä. Tehdään fyysistä ja raskasta työtä maski naamalla, niin ei se mukavaa ole, Sandelin toteaa.

Caverion Industria Oy:llä pääluottamusmiehenä toimiva Sandelin kertoo, että poikkeusaika on lyönyt leimansa myös erilaisiin neuvotteluihin. Etäyhteyksillä kohtaamisesta putoaa osa pois.

Caverionin töissä noudatetaan useita työehtosopimuksia. Yhtiö on ilmoittanut vaihtavansa teknologiateollisuuden sopimuksesta teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimukseen. Tämä tarkoittaa noin tuhannen työntekijän siirtymistä tessistä toiseen.

– Hyvä, ettei jouduta sopimuksettomaan tilaan, Sandelin sanoo.

Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin.

Työnantajapuolen viime aikojen toimet ovat tuoneet epävarmuutta neuvottelukierrokselle. Nykyinen kehitys voi johtaa työehtojen pirstaloitumiseen.

– Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin, Sandelin sanoo.

Kun kyseessä on sopimusjärjestelmän tulevaisuus, näkökulmana ei voi olla vain yksittäiset neuvottelut.

– Pitää katsoa tulevaisuuteen. Kyseessä on pidempi peli, Sandelin sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Kesä duunissa, työura edessä

Teollisuuden kesätyöpaikkojen tarjonta on palautumassa koronaa edeltävälle tasolle. Tekijä haastatteli kesätyöntekijöitä Suolahden Metsä Woodilta, Porvoon Borealis Polymersilta sekä Lahden Kempiltä.

12.7.2021

Työilmapiiri houkutti toiseksi kesäksi vaneritehtaalle

Suolahden vaneritehtaalla hiomakoneella työskentelevä Sini Kautto kertoo, että työpaikan hyvä henki ja tasa-arvoinen kohtelu tekivät paluusta helppoa.

Sini Kautto, 22, työskentelee nyt toista kesää Metsä Woodin Suolahden havuvaneritehtaalla Äänekoskella Keski-Suomessa.

– Oli tuttu paikka, jonne tulla. Olin suorittanut harjoittelunkin täällä opiskelun aikaan, Kautto kertoo.

Tehdas on tuttu, sillä hän on lähtöisin Äänekoskelta ja isä työskentelee samalla tontilla sijaitsevalla koivuvaneritehtaalla.

Ensimmäisenä vuonna hän oli töissä puoli vuotta, ja toisena työrupeama on neljän kuukauden mittainen. Toiseksi kesäksi tulo oli helppo valinta, sillä työilmapiiri miellyttää.

– Työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti, ja toisia autetaan tarpeen mukaan, Kautto kertoo.

Useat työtehtävät ovat tulleet tutuiksi. Hän on työskennellyt vaneritehtaalla sahalla, hiomakoneella sekä pakkaamossa. Tänä vuonna työt ovat olleet pääosin hiomakoneella.

Sini Kautto työskentelee toista kesää Suolahden havuvaneritehtaalla.
Suolahden vaneritehtaat ovat Sini Kautolle tuttuja jo opiskelun aikaan suoritetusta harjoittelusta.

ITSENÄISTÄ TYÖSKENTELYÄ

Tavallinen työvuoro alkaa työvaatteiden vaihdolla, suojavarusteiden tarkastuksella ja töihin sisään leimautumisella.

Vuoronvaihdon yhteydessä käydään edellisen vuoron työntekijän kanssa keskustelut, onko jotain, mitä seuraavan vuoron tulisi tietää.

Työpisteessä on neljä tietokoneen näyttöä, joilta seurataan vanerilevyjen laatua ja levyjen etenemistä kuljettimella sekä nähdään koneen säädöt ja kuitataan poikkeustilanteet.

Hiomakoneen säädöt ja laaduntarkkailu ovat keskeisitä työtehtäviä. Työpäivään kuuluu myös kaikilta linjoilta tuttuja ylläpitotöitä.

– Tarkastetaan koneen kuntoa ja siivotaan paikkoja, Kautto kertoo ja muistuttaa puupölyn poiston olevan myös työturvallisuuskysymys.

Kautto on suorittanut sähkö- ja automaatioalan ammattiopinnot. Hän laskee, että varsinkin opintojen kautta saadut turvallisuustiedot sopivat suoraan vaneritehtaan töihin.

– Koulutuksen perusteella ymmärtää myös paremmin sähkölaitteita ja koneita. Se helpottaa itse työtehtävän omaksumista, Kautto pohtii.

UUDET OPETETAAN PERUSTEELLISESTI

Perehdytykselle Kautto jakaa kiitosta.

– Uutena tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin. Sitä mukaa, kun kone on hallussa, annetaan vastuuta. Ei tarvitse pelätä, että joutuu heti jäämään yksin, Kautto kertoo.

Toisena vuonna koneille tulo kävi sulavasti. Korona-aikana tehtaan turvallisuus- ja muita käytäntöjä on kerrattu verkkokoulutuksina. Turvallisuushavaintoja kannustetaan tekemään ennakoivasti.

Poikkeusaikana kasvomaskit ovat tulleet uutena suojavarusteena. Perinteisempiä ovat kuulosuojaimet, kypärät ja turvakengät.

Uutena kun tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin.

Tehtaalla liikkuu trukkeja ja rekkoja, joten turvallisten kulkureittien tunteminen on tärkeää.

– Täytyy noudattaa yleisiä ohjeita, eikä juoksennella päättömästi, Kautto tiivistää.

Työ on enimmäkseen itsenäistä, mutta apu löytyy viereiseltä työpisteeltä, jos tarvetta syntyy.

– Ei tarvitse jännittää, uskaltaako kysyä neuvoa.

JÄSENYYS TUKENA JA TURVANA

Teollisuusliiton jäseneksi Kautto liittyi viime vuonna. Luottamusmiehet ottivat yhteyttä liittymisen tiimoilta, ja suosittelija löytyi läheltä.

– Isä mainitsi, että kannattaa liittyä, Kautto kertoo.

Sini Kautto ei ole ollut aktiivinen ammattiyhdistystoiminnassa, mutta pitää jäsenyyttä tärkeänä.

– Jäsenyys on tuki ja turva, johon nojata, jos tulee sopimusten kanssa ongelmia.

JOHTOTEHTÄVÄT TAVOITTEENA

Kautto aloitti alkuvuonna tradenomiopinnot ammattikorkeakoulussa Lahdessa.

– Olen keskittynyt johtamisen eri muotoihin ja hallintoon, Kautto kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä muotoutumassa. Yksi mahdollisuus on jatkaa ammattikorkean jälkeen maisteriopintoihin.

Tulevaisuuden toivetyöstä Kautto ei vielä osaa sanoa tarkemmin, mutta isot yritykset kiinnostavat organisaatioina. Johtopuolen työ teollisuudessa ei ole poissuljettu vaihtoehto.

– Omalla tavallaan teollisuus kiehtoo, kun teknistä puolta olen itse lukenut, Kautto kertoo.

Myös ensi kesän suunnitelmat Kautto tarkentaa myöhemmin. Oman tulevan alan työt kiinnostavat, mutta kolmaskin kesä vaneritehtaalla on mahdollinen.

Vaneritehdas pyörii täysillä

Suolahden vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt reilussa viidessäkymmenessä jo kymmenisen vuotta. Korona-aikanakin kesätyöntekijöiden tarve on ollut ennallaan.

Metsä Woodilla on Äänekosken Suolahdessa samalla tontilla havu- ja koivuvaneritehtaat, jotka toimivat omina yksiköinään. Tehtailla tuotetaan vuodessa havuvaneria noin 150 tonnia ja koivuvaneria 30–40 tonnia.

Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kertoo, että tehtailla on yhteensä noin 380 työntekijää tuotannossa. Toimihenkilöitä on reilu 30. Työntekijät jakautuvat tehtaiden kesken suurin piirtein tasan, sillä pidemmälle jalostettu koivuvaneri vaatii useampia työvaiheita.

Osmo Kääriäinen
Osmo Kääriäinen

Havuvaneritehtaalla tehdään pääsääntöisesti kolmivuorotyötä, jossa ainut keskeytys on sunnuntaina, jolloin tehdään vain aamuvuoro. Koivuvaneritehtaalla tehdään viikonloppuisin vähemmän vuoroja.

Kesäisin koivuvaneritehdas pysäytetään neljäksi viikoksi ja havuvaneritehdas viikoksi.

– Heinäkuun puolen välin kieppeillä koko niemi on viikon pysähdyksissä, Kääriäinen kertoo.

Viikon pysäytyksen sanelee tehtaiden voimalaitoksen vuosihuolto.

KESÄTÖIDEN MÄÄRÄ PYSYNYT VAKIONA

Kesän aikana tehtaille otetaan reilu 50 kesätyöntekijää, joista valtaosa tulee havuvaneritehtaan puolelle.

Kääriäinen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt yhtä suurena. Korona-aikakaan ei ole notkauttanut määrää.

– Tuotannon pitää pyöriä, Kääriäinen toteaa.

Tällä hetkellä tilauskanta näyttää parhaalta miesmuistiin, joten tuotanto pyörii täysillä.

Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa.

Kesätyöntekijät työskentelevät havuvaneritehtaan kaikilla linjoilla alkaen tukinkäsittelystä ja päättyen pakkaukseen. Kesätyöntekijöistä valtaosa on ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoita. Myös toisen asteen ammattiopiskelijoita on töissä.

Vaihtuvuus on kesien välillä suurta, sillä insinööriopiskelijat suuntaavat usein toisena kesänä oman alan töihin. Kääriäinen arvioi, että 20–30 prosenttia kesätyöntekijöistä on tuttuja edellisiltä kesiltä.

– Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa, Kääriäinen sanoo.

ALKUPEREHDYTYS SIIRRETTY TYÖNANTAJALLE

Vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden alkuperehdytyksen on noin kolmen vuoden ajan hoitanut työnantaja. Viime vuonna perehdytys siirrettiin verkkopohjalle koronaviruksen takia.

Aiemmin alkuperehdytyksen hoiti työsuojeluvaltuutettu, joka piti uusille työntekijöille perehdytyspäivän.

Alkuperehdytyksen jälkeen esimiehet jatkavat opastusta ja ohjaavat kesätyöntekijät työpisteelle, jossa kokenut työntekijä opastaa käytännön työskentelyyn.

Kahden viikon opastuksen jälkeen uusi työntekijä suorittaa turvallisuuteen painottuvan näytön, jossa katsotaan, pystyykö tekijä itsenäiseen työskentelyyn.

Kääriäinen pohtii, että alkuperehdytyksen siirtäminen työnantajalle oli muutos huonompaan suuntaan. Siirto vaikeutti myös uusien työntekijöiden tavoittamista ja Teollisuusliiton jäseniksi saamista.

Kääriäinen kertoo, että työnantajan jarrutustoimista huolimatta kesätyöntekijöiden järjestäytymisaste on ollut noin 70 prosentin luokkaa. Tänäkin kesänä sama on tavoitteena. Vakituisten työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 97 prosenttia.

KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

 

Aleksi Monteiro kertoo koneasentajan opintojen olleen hyvä pohja Kempin tehtäviin.
Aleksi Monteiro kertoo koneasentajan opintojen olleen hyvä pohja Kempin tehtäviin.

Aika kuluu nopeasti mieleisissä töissä

Koneasentaja Aleksi Monteiro on viihtynyt hitsauskoneita valmistavan Kempin tehtävissä. Armeija katkaisee työrupeaman, mutta palvelusvapaillakin on tarkoitus käydä töissä.

Koneasentaja Aleksi Monteiro, 18, on kesätöissä hitsausvälineitä valmistavan Kemppi Oy:n Lahden tehtaalla.

Marraskuussa 2019 ensimmäisen kerran Kempille töihin tullut Monteiro on tehnyt lukuisia eri työtehtäviä. Hän on muun muassa kasannut muuntajia, tehnyt asennustöitä, hitsannut sekä työskennellyt pakkaamossa.

– Mieluisin homma on asennustyö, Monteiro sanoo.

Välillä opinnot loppuun suorittamassa käynyt Monteiro on Kempin palkkalistoilla tämän vuoden loppuun, jolloin vuorossa on armeija. Alustavasti on jo sovittu, että asepalveluksen vapailla olisi mahdollista käydä tutuissa töissä.

SOSIAALINEN TYÖYHTEISÖ

Monteiron tavallinen työpäivä alkaa aamuseitsemältä. Sisään kuittaamisen lisäksi aamun rutiineihin kuuluu työporukan moikkaaminen ja työtehtäviin tarttuminen.

Kesäkuussa moni työpäivä kului kytkentäkopissa muuntajien valmistuksessa.

– Se on yksi parhaimmista hommista. Aika kuluu siinä nopeasti, Monteiro sanoo.

Päivävuorojen tekeminen on lähtökohta, mutta ajoittaiset iltavuorot tuovat mukavaa vaihtelua.

Työyhteisöä hän kuvailee sosiaaliseksi ja avuliaaksi.

– Positiivista väkeä. Kaikki auttavat toisiaan.

Aleksi Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten.
Aleksi Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten.

KOULUSTA HYVÄT LÄHTÖTIEDOT

Koneasentajan koulutusta Monteiro pitää hyvänä pohjana Kempin töihin. Koulun penkiltä sai hyvät lähtötiedot tekniikasta ja teollisuudesta.

Monteiro muistelee, että ensimmäisinä työpäivinä ilmassa oli jännitystä ja suorituspainetta, mutta asettuminen työhön oli lopulta kivutonta.

– Oppi uutta ja alkoi nauttia töistä.

Työturvallisuutta Monteiro pitää hyvänä ja suojavälineitä toimivina. Esimerkiksi pakkaamossa niittauskonetta käytettäessä kuulosuojaimet ovat tarpeen ja suojalasit estävät kytkentätöissä metallipölyn päätymisen silmiin.

Turvallisista työskentelytavoista Monteiro antaa esimerkin hitsauslaitteen koestuksesta: vihreä maajohto kytketään aina ensimmäisenä ja otetaan irti viimeisenä, jotta sähköiskun vaaraa ei ole.

”LIITTO ON SUN PUOLELLA”

Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten. Oppilaitoksen käytävällä oli esittelypiste, jossa kehotettiin liittymään.

Hän pitää jäsenyyden kautta tulevaa tietoa tarpeellisena. Varsinaisesti liiton palveluja ei vielä ole tarvinnut käyttää, mutta tarve voi tulla yllättäenkin.

– Jos jotain tapahtuu, liitto on sun puolella, Monteiro toteaa.

Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.

Tulevaisuuden suuntia Monteiro ei vielä ole tarkasti pohtinut. Seuraavaksi kiikarissa on armeija.

– Aliupseerikurssi pitää suorittaa. Sotilaspoliisin uraakin olen miettinyt.

Konetekniikan insinöörin opinnotkin ovat olleet pohdinnassa. Mieluisista tulevaisuuden työtehtävistä Monteirolla on selvä kuva.

– Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.

Uusien perehdytyksessä kolme vaihetta

Työsuojeluvaltuutettu Niina Villgren kertoo, että Kempillä uusien tuotantotyöntekijöiden perehdytys ja opastus hoidetaan kolmiportaisesti.

Ennen ensimmäistä työpäivää työntekijöille lähetetään kotiin sähköinen perehdytyspaketti, jossa on tietoa muun muassa työpaikalle saapumisesta, työvaatetuksesta ja sisään leimautumisesta.

Ensimmäisenä päivänä uudet työntekijät saavat henkilöstöosaston edustajilta perehdytyksen, jossa käydään läpi Kempin historiaa, palkkajärjestelmää ja muita yleisiä käytäntöjä.

Kolmannessa vaiheessa siirrytään tuotantotiloihin, jossa uusille työntekijöille on nimetty esimiehet ja opastajat. Opastukseen on varattu 2–4 viikkoa ja siihen kuuluvat työympäristöasiat sekä itse työhön opastus.

– Ensimmäisten päivien aikana tulee paljon asiaa. Useamman viikon opastuksella taataan se, että ne oikeasti jäävät mieleen, Villgren sanoo.

Opastajille järjestetään koulutuksia, jotta opastus on yhdenvertaista ja tasalaatuista.

VAKAVILTA TYÖTAPATURMILTA VÄLTYTTY

Kempin elektroniikkatehdas ja tuotantotehdas sijaitsevat Lahdessa samalla tontilla. Elektroniikkatehtaassa valmistetaan muun muassa hitsauslaitteiden piiri- ja ohjauskortteja.

Tuotantotehtaassa muun muassa kootaan, koestetaan ja pakataan hitsauslaitteet maailmalle lähetystä varten.

Villgren kertoo, että työsuojelussa huomio kiinnittyy muun muassa työkoneiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön, työergonomiaan sekä turvalliseen liikkumiseen tehtaalla, jossa on trukkiliikennettä.

Viime vuosina vakavilta työtapaturmilta on vältytty. Villgren kertoo, että yleisimmät tapaturmat tulevat käsiin, mutta yleensä niistä on selvitty laastareilla.

Jos työtapaturmia kuitenkin sattuu, apu on lähellä. Kempin työterveyshuolto sijaitsee samalla tontilla tehtaiden kanssa.

Aleksi Monteiro pitää Kempillä työturvallisuutta hyvänä ja suojavälineitä toimivina
Aleksi Monteiro pitää Kempillä työturvallisuutta hyvänä ja suojavälineitä toimivina

ERGONOMIA TÄRKEÄ TOISTOTYÖSSÄ

Työergonomiassa Kempillä on menossa hanke, jossa asiantuntijoiden kanssa on käyty läpi työn mikrotauotusta ja työasentoja tasapainottavia vastaliikkeitä.

– Toistotyössä ergonomian korostaminen on tärkeää, Villgren kertoo.

Lähes kaikki Kempin työpisteet on varustettu sähkötasoilla, joten työntekijät voivat istua tai seisoa työskennellessään.

Villgren ei ole huomannut, että työtapaturmat lisääntyisivät kesäaikaan, jolloin uusia työntekijöitä on paljon. Hän pohtii, että tapaturmariski voi kasvaa silloin, kun työstä on tullut rutiininomaista, jolloin keskittyminen herpaantuu tai ajatus karkaa.

KESÄTYÖPAIKKOJA NORMAALI MÄÄRÄ

Kempillä on Lahdessa henkilöstöä 430 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 250 henkeä.

Tänä vuonna Kempillä on 45 kesätyöntekijää, joiden lisäksi kahden viikon mittaiset harjoittelujaksot tekee 21 henkeä.

Kesätyöntekijät ovat toisen asteen opiskelijoita, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita sekä työttömiä työnhakijoita.

Kesätyöpaikkojen määrä on palannut normaalivuosien tasolle. Koronavuonna 2020 Kempille ei otettu lainkaan kesätyöntekijöitä.

KUVAT LAURI ROTKO

 

Niina Hertteli kertoo,että tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.
Niina Hertteli kertoo, että tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.

Jokainen työpäivä ollut erilainen

Instrumenttiasentaja Niina Hertteli työskentelee Borealis Polymersin petrokemian tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa.

– Katselin netistä, missä on töitä tarjolla, ja päätin lähteä opiskelemaan automaatioasentajaksi, kertoo Niina Hertteli, 21.

Alkukesällä ammattitutkinnon valmiiksi saanut Hertteli on kesäharjoittelijana Borealis Polymers Oy:llä Porvoon Kilpilahdessa.

Borealis valmistaa muun muassa muovin raaka-aineita ja muoveja. Jättimäiselle tehtaalle töihin tulo jännitti etukäteen.

– Kuvittelin, että täällä on ukkoja, joilla toisen käden tilalla on venttiiliavain, Hertteli naurahtaa.

Jännitys osoittautui turhaksi, sillä työyhteisö on ottanut positiivisesti vastaan.

– Aina on hyvä mieli tulla töihin. Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.

Aiemmista miesvaltaisista opinnoista ja töistä on kertynyt epämiellyttäviäkin kokemuksia. Hertteli on työskennellyt aiemmin muun muassa rakennuksella.

VIANETSINTÄ ASENTAJAN ARKEA

Muovin raaka-aineita valmistavalla olefiinitehtaalla instrumenttiasentajan työ on usein vianetsintää, jossa selvitetään syitä ja poissuljetaan mahdollisia aiheuttajia.

– Lämpömittari näyttää pakkasen puolta, niin johdot ovat väärin päin, Hertteli antaa esimerkin.

Vianetsinnässä myös työkokemuksella on merkittävä osa.

– Jos ei tiedä jotain, on turvallista kysyä, Hertteli sanoo ja kertoo saaneensa hyvää opastusta tehtäviin ja työturvallisuuteen.

Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.

Tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.

– Työpäivä riippuu siitä, millaisia vikoja tai remppoja sattuu olemaan listalla, Hertteli kertoo.

Töihin tullessa on kuitenkin tiedossa yksi päivittäinen rutiini.

– Se on varmaa, että aamulla juodaan kahvit.

Niina Hertteli kertoo saaneensa laadukasta opastusta Borealiksen työtehtäviin.
Niina Hertteli kertoo saaneensa laadukasta opastusta Borealiksen työtehtäviin.

KOULUSTA POHJA, LIITOSTA TURVA

Kilpilahden tehtaat ovat ainutlaatuisia, joten automaatioasentajan koulutus ei suoraan pysty valmistamaan kaikkiin tehtäviin.

– Koulusta sai ympäripyöreästi käsityksen, mistä on kyse, Hertteli pohtii.

Hertteli kertoo, että korona-aika vaikeutti opintoja, sillä iso osa tehtiin etänä ja teorian tasolla. Ammattikoulutus on kuitenkin ollut hyvä pohja, jolta ponnistaa nykyisiin työtehtäviin.

Teollisuusliiton jäseneksi Hertteli liittyi tultuaan Borealikselle töihin.

– Luottamusmies sanoi, että kannattaa liittyä ja kertoi, mitä hyötyä jäsenyydestä on.

Perustelut vakuuttivat, sillä aiemmin hän ei ole ollut ammattijärjestöjen jäsen.

– Jäsenyys on hyvä turva, Hertteli toteaa.

MIELENKIINTOINEN MAAILMA

Tulevaisuuteen Hertteli suhtautuu avoimesti. Sopimus Borealiksella päättyy elokuun loppuun, mutta pidempikin työskentely voisi tulla kyseeseen.

– Minulla ei ole kiveen hakattuja suunnitelmia. Tarkoitus olisi jatkaa opintoja.

Lähtökohtaisena ajatuksena on lukea automaatioinsinööriksi, mutta monet muutkin asiat kiinnostavat. Hän kertoo lukevansa suurella mielenkiinnolla muun muassa psykologiaa, biologiaa, historiaa.

– On kiehtovaa ymmärtää paremmin ympäröivää todellisuutta, Hertteli kertoo.

Kunnianhimoa riittää myös pianonsoittoon.

– Unelmia on paljon, mutta se on positiivinen ongelma, Hertteli sanoo.

Muoveja elämän eri alueille

Borealis Polymers valmistaa kuudessa tuotantolaitoksessa muovin raaka-aineita ja muoveja, joita käytetään monilla elämän alueilla.

Yritys valmistaa muoveja jatkojalostettavaksi muun muassa autoteollisuuteen, lääketeollisuuteen, rakentamiseen ja elintarviketeollisuuteen. Kiertotalouden ratkaisuihin perustuvat muovit ovat kasvava osa liiketoimintaa.

Borealis toimii Porvoossa Kilpilahden 1 300-hehtaarisella tehdasalueella, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Alueella toimii myös Nesteen jalostamo.

Tuotantolaitoksilla työskentelee työntekijöiden henkilöstöryhmästä noin 400 henkeä. Kaikkiaan Borealis työllistää noin 900 henkeä.

Borealiksen pääluottamusmies Einari Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöitä on otettu vuosittain noin 60 henkeä. Määrä ei ole notkahtanut korona-aikana, sillä tuotteiden kysyntä on kasvanut poikkeusaikana.

– Kesätyö on paras ja luontaisin reitti tulla töihin, Grönberg sanoo.

Einari Grönberg
Einari Grönberg

HYVINVOINTIA TYÖYHTEISÖLLE

Tehtailla käsitellään myrkyllisiä ja syttyviä aineita, joten turvallisuuden takaaminen on toiminnan lähtökohta.

– Täällä ei ole varaa mihinkään turvattomiin tekoihin tai olosuhteisiin, Grönberg kertoo.

Uudet työntekijät saavat turvallisuuspainotteiset koulutukset ennen työmaalle pääsyä, ja turvallisuusosaamista pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella.

Tehtailla luottamushenkilöiden verkoston yksi keskeinen tehtävä on kehittää turvallisuutta ja työhyvinvointia yleensä.

– Pyritään kehittämään työyhteisöä, jotta se voisi paremmin, Grönberg sanoo.

JÄRJESTÄYTYMINEN LUO TURVAA

Pääluottamusmiehen mukaan Borealiksella järjestäytymisaste on 90 prosentin tuntumassa.

– Työyhteisöissä, joissa on vahva järjestäytyminen, ei tule niin paljon ongelmatilanteita, Grönberg toteaa.

Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöiden järjestämisessä on haasteensa, sillä heidän elämäntilanteensa ovat moninaisia.

– Kerrotaan, mikä järjestäytymisen merkitys on. Yleensä se johtaa siihen, että liitytään jäseneksi.

Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.

Pääluottamusmiehen viestin kärki on selkeä, kun liittoon kuulumisen hyödyistä tulee kysymys.

– Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.

Grönberg pohtii, että järjestäytymisen merkitys saattaa muuttua epäselvemmäksi seesteisinä aikoina, kun työmarkkinoilla ei taistella. Taannoinen kilpailukykysopimus kuitenkin herätteli todellisuuteen, jossa saavutetut edut eivät ole itsestäänselvyys.

– Kiky osoitti viimeistään, että ei voida olettaa asioiden pysyvän entisellään, Grönberg sanoo.

KUVAT ANNIKA RAUHALA

 

Kesätyöpaikkojen määrä palautumassa normaaliin

Teollisuudessa kesätyöpaikkoja on tarjolla vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna, kertoo SAK:n toukokuussa tehty luottamushenkilöpaneeli.

Kyselyyn vastanneista teollisuuden luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan vuonna 2021. Vastaajista 23 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan enemmän kuin viime vuonna. 58 prosenttia kertoi, että kesäduunareita palkataan saman verran kuin vuonna 2020.

Koronaa edeltävänä vuonna 2019 teollisuuden luottamushenkilöistä 71 prosenttia kertoi, että heidän työpaikalleen palkataan kesätyöntekijöitä, vuonna 2020 osuus oli 58 prosenttia.

Vastaavia havaintoja on tehty Teollisuusliitossa. Esimerkiksi Kemian sektorilta arvioidaan, että korona-aikana kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla hieman normaalivuosia vähemmän, mutta määrä on palautumassa totutulle tasolle. Tänä vuonna kesätöiden määrä on normalisoitunut erityisesti isoissa yrityksissä.

Teollisuudessa kesätyöntekijöiden perehdytys hoidetaan yleensä suunnitelmallisesti. Luottamushenkilöpaneelin vastaajista 86 prosenttia kertoo, että kesätyöntekijöille on tehty perehdytyssuunnitelma.

SAK:n, Akavan ja STTK:n maksuton kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15 elokuun loppuun asti. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nettilomakkeella sekä WhatsApp-sovelluksella numeroon 040 747 1571. Kesäduunarin muistilista, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja yhteydenottolomake löytyvät osoitteesta www.kesaduunari.fi.

TEKSTIT ANTTI HYVÄRINEN

KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti

Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen.

21.6.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla.

Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta.

Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla.

Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa.

Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena.

Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti.

Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä.

Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen.

Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutus- ja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina.

Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa. Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä-lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori-palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö.

Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia.

Liitto neuvottelee työehtosopimukset

Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä.

Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki.

Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA