Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme

teollisuusliitto

Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät Teollisuusliiton osittain omistamaan asuntosijoitusyhtiö Kojamoon. Aiheina ovat muun muassa rahoitus, vuokrat, osingot ja verotus.

26.2.2021

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta 2020 osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,37 euroa osaketta kohti. Teollisuusliitto on saamassa osinkoa noin yhdeksän miljoonaa euroa noin kymmenen prosentin omistusosuudellaan. Osingonmaksusta päättää Kojamon varsinainen yhtiökokous 17. maaliskuuta.

– Kojamo on yksi sijoituskohteistamme, joista saamme sijoitustoiminnan tuloja, joilla voimme rahoittaa jäsenille tarjottavia palveluja, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Näitä palveluja ovat edunvalvonnan lisäksi muun muassa oikeusapu, urapalvelut, koulutus ja liiton lomakohteet. Sijoitustoiminnan tuotot ovat olleet mahdollistamassa myös satsauksia Murikka-opistoon.

HISTORIA OMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA

Teollisuusliiton Kojamo-omistusten taustalla on Metallityöväen liiton oma asuntotuotanto 1970–80-luvuilla. Liitto rakensi tuolloin jäsenilleen asuntoja paikkakunnille, joilla oli työpaikkoja, mutta ei riittävästi muuta asuntotarjontaa.

1990-luvun alussa Metalliliitto ja moni muu ammattiliitto myivät omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle. Liitot saivat vastineeksi osuuskunnan osuuksia.

VVO muutettiin osuuskunnasta osakeyhtiöksi vuonna 1997, jolloin osuuspääomat muuttuivat yhtiön osakkeiksi. Yhtiö muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017 ja listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 2018.

Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin.

Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittaneen Teollisuusliiton nykyinen noin kymmenen prosentin omistusosuus Kojamossa pohjautuu Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton osakkeisiin.

– Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin. Yksi osa sitä on sijoittaa varallisuutta, eli jäsenten rahoja, tuottavasti ja turvallisesti, jotta pystymme turvaamaan toiminnan tulevaisuudessakin, Aalto toteaa.

Varallisuus myös takaa, että Teollisuusliitto on uskottava osapuoli työmarkkinaneuvotteluissa ja työtaistelutilanteissa.

LIITTO YKSI OSAKKEENOMISTAJISTA

Riku Aalto toimi Kojamon hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007–2019. Sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Mikael Aro, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa VR Groupin toimitusjohtajana.

Suurimpana omistajana Teollisuusliitolla on puheenjohtajuus Kojamon nimitystoimikunnassa, joka tekee esityksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta. Muutoin liitto on osakkeenomistaja muiden joukossa.

– Roolimme on lähinnä se, että yhtiöllä on hyvä ja toimiva hallitus. Seuraamme Kojamoa samalla lailla kuin muitakin pörssiyhtiötä, Aalto kertoo.

ARAVA SYNTYI HELPOTTAMAAN ASUNTOPULAA

Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta noin miljoona on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Näitä ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

Sotien jälkeen luodulla järjestelmällä on pyritty helpottamaan muun muassa väestönkasvusta ja muuttoliikkeistä johtunutta asuntopulaa.

Varsinkin 1970-luvulla aravalainalla rakennettiin paljon asuntoja kaupungistuvaan Suomeen. Myös Metallityöväen liiton rakentamia asuntoja syntyi aravalainalla.

Aalto muistuttaa, että 1970–80-luvuilla aravalaina oli käytännössä ainut ratkaisu.

– Siinä rahoitustilanteessa pankit eivät lainanneet yksityistä rahaa vuokra-asuntotuotantoon, Aalto toteaa.

Aravalainat olivat korkeiden korkojen aikana edullisia, mutta esimerkiksi 2000-luvulla halvan rahan aikana aravalainojen korot ovat saattaneet olla markkinoilta saatavia lainoja kalliimpia.

ARA-ASUNNOISSA RAJOITUKSIA

ARA-asuntoihin liittyy erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi vuokra määritetään omakustannusperiaatteen mukaan, eli pääpiirteissään vuokratuloilla saa kattaa asuntojen rahoitusmenot ja kiinteistönpidon kulut.

Käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa pääsääntöisesti 40–45 vuotta. Vuokratalon vuokranmääritysrajoitus päättyy sen jälkeen, kun valtion tukema laina on maksettu. Käytännössä rajoitusten päättyminen tarkoittaa usein asuntojen arvon nousua.

Nykyisin Kojamon asuntotarjonnasta suurin osa on vapaiden markkinoiden asuntoja Lumo-brändin alla.

RAJOITUSTEN JÄLKEEN MARKKINAEHTOISIA

Aalto torjuu väitteet, joiden mukaan sääntelyn piiristä poistuneiden entisten ARA-asuntojen vuokraaminen markkinahintaan tai Kojamon jakamat osingot olisivat epäilyttävää tai yllättävää toimintaa.

– Kaikki ovat tienneet sen, että kun rajoitukset päättyvät, niistä tulee vapaita markkinaehtoisia asuntoja, Aalto toteaa.

Hän korostaa, että entiset ARA-asunnot on rakennettu lainarahalla, joka on maksettu takaisin.

Aalto myös muistuttaa, että Kojamon osingonjako on ollut maltillista suhteessa yhtiön tekemiin investointeihin.

– Yhtiö investoi vuosittain 3–4 kertaa enemmän kuin maksaa osinkoja. Omistajana liitto saa noin kahden prosentin tuoton.

VUOKRAT MÄÄRITTYVÄT MARKKINOILLA

Vuokrien nopea kasvu on ollut ongelma varsinkin Suomen kasvukeskuksissa. Julkisissa keskusteluissa on pohdittu myös Kojamon roolia vuokrien nousussa.

Vaikka Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö noin 35 800 omistamallaan asunnolla, osuus koko vuokra-asuntokannasta on pieni.

– Määräävää markkina-asemaa ei synny neljällä prosentilla. Vuokrat määräytyvät markkinoilla, Aalto sanoo.

Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

Tilastokeskuksen mukaan kaikista Suomen asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla noin 1 008 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 923 000.

Aalto muistuttaa, että vuokratasot eivät juuri eroa Kojamon Lumo-asuntojen ja kilpailevan SATO Oyj:n asuntojen välillä.

– Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

SATO omistaa noin 26 800 vuokra-asuntoa. Sen hallitus on esittänyt vuodelta 2020 maksettavaksi osinkoa 0,50 euroa osaketta kohti.

VEROVAPAUKSIA YLEISHYÖDYLLISILLÄ YHTEISÖILLÄ

Yleishyödyllisen yhteisön tuloista verovapaita ovat muun muassa jäsenmaksut, osingot sekä lahjoitukset.

Tuloverolain pykälän 22 mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Tarkka määritelmä löytyy Finlex-lakipalvelusta.

Samassa lainpykälässä on esimerkkiluettelo yleishyödyllisistä yhteisöistä. Luettelossa mainitaan muun muassa maatalousseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura ja puoluerekisteriin merkitty puolue.

Teollisuusliitto on toimintansa perusteella laissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, joten sen sijoitustuotot ovat verovapaita. Näin ollen liitto ei maksa veroa myöskään Kojamon osingoista.

TEOLLISUUSLIITTO EI OLE POIKKEUS

Julkisesta keskustelusta on voinut saada käsityksen, että verovapaus koskisi erityisesti ay-liikettä. Vastaava verovapaus kuitenkin koskee kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä, myös esimerkiksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia säätiöitä.

– Teollisuusliitto ei ole minkäänlainen poikkeus. Noudatamme olemassa olevia lakeja, Riku Aalto toteaa.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Myös SAK on kannattanut viiden prosentin lähdeveron käyttöönottoa, joka koskisi myös ay-liikettä.

Aalto arvioi, että suurin vaikutus lähdeverolla olisi säätiöihin, eläkeyhtiöihin ja ulkomaisiin sijoittajiin. Esimerkiksi suomalaisilla säätiöillä on miljardien eurojen sijoitusomaisuus.

– Jos sijoitustoiminta menee verolle, sitten maksetaan verot, Aalto toteaa.

KOJAMO OYJ

  • Asuntosijoitusyhtiö, joka tarjoaa Lumo-brändin alla kaupallisia vuokra-asuntoja Suomen kasvukeskuksissa.
  • Omistaa vuokra-asuntoja noin 35 800.
  • Työntekijöitä noin 300.
  • Tunnettiin vuosina 1969–2017 nimellä VVO.
  • Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo on noin 4 miljardia euroa.

Suurimpien omistajien omistusosuudet 31.1.2021.

  1. Teollisuusliitto ry 10,04 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8,31 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,83 %
  4. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 6,10 %
  5. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 4,82 %

Lue lisää: www.kojamo.fi

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA