Brutto­kan­san­vir­keys kasvun kiihdyttimeksi

Hyvän työtu­loksen ja laadun edelly­tyk­senä on kirkas­jär­kinen suunni­telma. Työru­peaman alkajai­siksi on muodos­tet­tava käsitys siitä, mistä tehtä­vässä on kysymys ja miten se pitäisi toteuttaa. Suunnit­telua seuraa toteutus, arviointi ja kasvava ymmärrys siitä, miten työn voisi tehdä paremmin. Syklin menes­tyk­sel­li­sessä läpikäy­mi­sessä tarvi­taan ajattelua sen jokai­sessa vaiheessa ja kokonai­suutta tarkas­tel­taessa. Tämä koskee yhtä lailla asian­tun­tija- ja niin kutsuttua suorit­tavaa työtä.

Ihminen on jaksa­mi­sensa kanssa rajal­linen olento. Ensiluok­kainen keskit­ty­minen kestää korkein­taan muutaman tunnin. Kun henkinen tai fyysinen rasitus alkavat painaa, havain­nointi, reagointi ja toiminnan ohjaa­minen muuttuvat astetta tai muutamaa heikom­maksi. Työtahti alkaa hiipua. Päivä­koh­taista tuotosta voidaan nostaa tauotuk­sella, mutta työsken­te­ly­jakson pituus ja inten­sii­vi­syys asettavat aina rajansa.

Parhaan tuloksen aikaan saaminen viikon jokai­sena työpäi­vänä edellyttää sitä, että työn tekeminen voidaan aloittaa virkeänä. Ei vaikkapa monille työnte­ki­jöille taval­lisen pitkän aamuisen työmatkan jälkeen, mitä on jo edeltänyt pitkä kotimatka edellisen työpäivän päätteeksi. Yksino­maan tämä alkaa pidem­pään jatkues­saan ruokkia vaivihkaa kasau­tuvaa väsymystä. Jos niin käy, painuu suori­tus­kyky normaalia alemmas. Mitä syvem­mäksi väsymys kehittyy, sitä pidempi aika palau­tu­mi­sessa kuluu.

Vaikka talven puurta­misen jälkeen ei tuntisi itseään väsyneeksi, voi silti kuulos­tella ehtikö tie kohti voima­va­rojen ehtymistä avautua. Ovatko pienet asiat alkaneet tuntua taval­lista suurem­milta? Milloin viimeksi on kokenut itsensä innos­tu­neeksi? Onko tullut moitittua itseään saamat­to­muu­desta havait­se­matta tai tunnus­ta­matta orastavan väsymyksen merkkejä?

Olipa vastaus edelli­siin kysymyk­siin myöntävä, kieltävä tai empivä, loma kannattaa hyödyntää siekai­le­matta itsensä hyväksi. Viettää aikaa läheisten, tuttujen ja harras­tusten parissa tai vaan oleillen. Se on paras keino pohjustaa tulevaa jaksa­mista. Akkujen latau­tu­misen myötä mitta­suh­teet asettuvat kohdal­leen, ideointi ja ongel­mien ratko­minen alkavat sujua luonte­vasti. Myös työttömät ovat leponsa ansain­neet. Työnhaku on rasit­tavaa työtä.

Työntekoa ja sen teettä­mistä pitää uudistaa, jotta Suomi voi pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa. Jos uudistua todella halutaan, pitää suunnit­te­lussa ottaa huomioon virkeän mielen yhteys tulok­seen ja laatuun. Tätä yksilön ja kansan­ta­louden välistä suhdetta voi kutsua bruttokansanvirkeydeksi.

Kansan­vir­keyden kohot­ta­mi­sessa on paljon ja nopeasti tehtä­vissä. Työnjako ei toteudu Suomessa lähes­kään optimaa­li­sesti. Kun toiset uupuvat töidensä ääreen, ei toisilla ole töitä lainkaan. Monta monituista työha­luista virkeää mieltä jää hyödyn­tä­mättä samalla kun suuri määrä työha­luisia, mutta väsymyksen puolelle käänty­neitä mieliä jää virkis­tä­mättä. Kun yhtälö ratkais­taan, menestyy Suomi tulevai­suu­dessa erinomaisesti.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja