VÄITTÄJÄT: Millä luodaan kilpailukykyä?

Mistä kilpai­lu­kyky syntyy, ja millä sitä saadaan lisää?

VÄITTÄJÄT

ILKKA KIEMA
ENNUSTEPÄÄLLIKKÖ
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

JANNE HUOVARI
ENNUSTEPÄÄLLIKKÖ
PELLERVON TALOUSTUTKIMUS

MILLÄ TOLALLA SUOMALAISYRITYSTEN KILPAILUKYKY ON?

JANNE HUOVARI: Kohtuul­li­sen hyvässä kunnossa. Vienti vetää parem­min tai aina­kin yhtä hyvin kuin kilpai­li­ja­mailla. Myös palk­ka­ke­hi­tys on ollut mata­lam­paa, ja yrityk­sissä on saatu tuot­teita kuntoon. Ongelma on, että Nokian korkean jalos­tusar­von tuot­tei­den tilalle ei edel­leen­kään ole tullut takai­sin yhtä isoa palikkaa.

ILKKA KIEMA: Kustan­nus­kil­pai­lu­kyky on hyvällä tolalla johtuen maltil­li­sista palk­ka­rat­kai­suista. Yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten merki­tyk­sestä kilpai­lu­ky­vylle puhu­taan usein löysästi kerto­matta, että vertail­ta­vat luvut ovat indek­si­lu­kuja. Usein vertai­luun otetaan finans­si­krii­siä edel­tävä, Nokian parhai­den vuosien aika, jolloin kilpai­lu­kyky oli poik­keuk­sel­li­sen hyvä, eikä pidem­män tähtäi­men keski­mää­räistä tasoa.

MILLÄ KILPAILUKYKYÄ LUODAAN LISÄÄ?

HUOVARI: Korkean jalos­tusar­von tuot­teista se lähtee, mutta siihen on aika vähän nopea­vai­kut­tei­sia keinoja. Ennem­min kilpai­lu­ky­kyä luodaan sillä, että meillä on koulu­tus ja työmark­ki­nat kunnossa, ihmi­set liik­ku­vat tuot­ta­viin työpaik­koi­hin, ja että uudet yrityk­set pääse­vät haas­ta­maan vanhoja toimi­joita. Tuot­tei­den hintaan liit­tyy työn hinta kaik­kine kustan­nuk­si­neen, ja palkan täytyy olla tietysti mahdol­li­sim­man korkea siihen nähden, millä hinnalla tuote menee kaupaksi – näin saadaan koti­ta­louk­sille tuloja ja hyvin­voin­tia. Mutta jos palkka on liian korkea, tulee työt­tö­myyttä ja hyvin­vointi vähenee.

KIEMA: Uusien yritys­ten on pääs­tävä haas­ta­maan jo mark­ki­noilla olevia, eikä ole itses­tään selvää, että palk­ko­jen jous­tava määräy­ty­mi­nen työpai­kolla aina edis­tää sitä. Jous­ta­vuus voi auttaa uutta yritystä, mutta sillä voi olla kään­tei­nen­kin vaiku­tus, jos jo mark­ki­noilla oleva yritys saa epärei­lua kilpai­lue­tua halvem­masta työstä.

MILLAISIA MUITA ESTEITÄ HAASTAMISEN TIELLÄ ON?

HUOVARI: Yksi on aina­kin yritys­tuet, jotka on suun­nattu mark­ki­noilla oleville, isoil­le­kin yrityk­sille. Myös uuden talou­den puolella suuret kansain­vä­li­set yrityk­set, kuten Google tai Face­book, saavat liian hallit­se­van aseman.

KIEMA: Uudessa talou­dessa suury­ri­tys­ten asemaa voidaan heiken­tää imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sia koske­vaa lain­sää­dän­töä uudistamalla.

HUOVARI: Ja lisätä ihmis­ten oikeuk­sia omaan dataan. Tämä on tärkeä asia globaa­lissa taloudessa.

MIKÄ ON VALTION ROOLI KILPAILUKYVYN LUOMISESSA?

KIEMA: Halli­tuk­sen rooli on pitkän tähtäi­men toimen­pi­teissä. Koulu­tuk­seen on satsat­tava, varsin­kin keskias­teelle, josta on nyt leikattu. Uhka­kuva on, että tuotamme syrjäy­ty­neitä nuoria aikui­sia, jos heitä ei ajeta teke­mään jotain järke­vää – sen sijaan vaadi­taan kohtuu­tonta omatoi­mi­suutta niiltä, jotka ovat asial­li­sesti ottaen vielä teinejä. Toinen asia on yliopis­to­jen määrä­ra­ho­jen kohden­ta­mi­nen. Näin pienessä maassa ei voi olla kovin monta akatee­mi­sesti korkea­ta­soista yliopis­toa. Jos resurs­sit ovat rajal­li­set, pitää harkita tutki­musy­li­opis­to­jen karsi­mista ja satsaa­mista kansain­vä­li­sillä mitta­reilla menes­ty­viin korkeakouluihin.

HUOVARI: Meillä on hyvä olla koko maassa yliopis­tol­lista perus­kou­lu­tusta, jotta opis­ke­li­joita saadaan hakeu­tu­maan koulu­tuk­seen ympäri maata. Tutki­musta voi olla syytä keskit­tää. Osaa­jien saami­seksi ulko­mai­sen työvoi­man tarve­har­kin­taa voisi lieven­tää tai pois­taa, koska meillä on työvoimapulaa.

KIEMA: Yrityk­sen näkö­kul­masta tarve­har­kin­nan pois­ta­mi­sen hyvin­voin­ti­vai­ku­tus näyt­tää posi­tii­vi­selle, mutta yritys ei voit­toa maksi­moi­des­saan huomioi kaik­kia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Jos Suomessa jo oleva työn­tekijä jää siksi työt­tö­mäksi, se aiheut­taa inhi­mil­li­sen trage­dian sekä myös kustan­nuk­sia valtiolle.

HUOVARI: Suurem­pana riskinä minä näen, että jos yritys ei saa teki­jöitä, inves­toin­teja ja laajen­ta­mi­sia voi jäädä toteu­tu­matta. Evidenssi siitä, että ulko­mai­nen työvoima syrjäyt­täisi koti­maista, on heikko. Päin vastoin, ulko­mai­nen työvoi­ma­virta lisää myös koti­maista työllisyyttä.

LOIKO KILPAILUKYKYSOPIMUS MEILLE KILPAILUKYKYÄ?

KIEMA: Siinä oli myön­tei­siä­kin vaiku­tuk­sia. Mutta mittaa­mi­nen on vaikeaa ja usein hyödyt esite­tään liioi­tel­lusti. Tilas­tot tarken­tu­vat viiveellä, ja vuoden 2016 alussa oli jo käyn­nissä nousu­kausi – sitä kukaan ei vaan vielä tien­nyt, kun yömyö­hällä veivat­tiin sopi­muk­sia. Arviot kikyn osuu­desta 100 000 uuden työpai­kan luomi­sessa ovat epäluotettavia.

HUOVARI: Hinta­kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­sella oli osansa, mutta jo sitä ennen oli tehty mata­lia palk­ka­rat­kai­suja. Olisi ollut hyvä, ettei tätä ikävää sopeu­tu­mis­pro­ses­sia olisi tarvin­nut käydä läpi, koska se vaikutti nega­tii­vi­sesti koti­mai­seen kysyn­tään ja koti­ta­louk­sien tuloihin.

MILLAINEN VAIKUTUS ILMASTOTOIMILLA ON KILPAILUKYKYYN?

KIEMA: Kummal­li­sella huolet­to­muu­della ihmi­set suhtau­tu­vat ilmas­ton­muu­tok­seen. Suomi on maa, joka on menes­ty­nyt korkealla tekno­lo­gialla, ja ilmas­ton­muu­tos jos mikä on asia, jossa uudessa tilan­teessa kysy­tään luovuutta ja uusia tekno­lo­gi­sia ratkai­suja. Näen ilmas­ton­muu­tok­sen siksi myös mahdol­li­suu­tena enkä vain uhkana.

HUOVARI: Näen vält­tä­mät­tö­myy­tenä toimia, koska muuten kustan­nuk­set ovat aika suuret. Eri toimista aiheu­tuu toki kustan­nuk­sia, mutta niihin voidaan vaikut­taa sillä, miten fiksusti asioita tehdään. Suomella on mahdol­li­suuk­sia tekno­lo­gian saralla, ja usein kannat­taa reagoida mieluum­min hyvissä ajoin kuin viime tingassa. Se saat­taa tulla halvemmaksi.

KILPAILUKYKY

Kilpai­lu­ky­vyllä tarkoi­te­taan yleensä yrityk­sen, toimia­lan tai kansan­ta­lou­den kykyä selviy­tyä talou­del­li­sen kilpai­lun olosuh­teissa. Reaa­li­sella kilpai­lu­ky­vyllä tarkoi­te­taan talou­den pitkän tähtäi­men menes­tyk­seen vaikut­ta­via seik­koja, ja siihen vaikut­ta­vat esimer­kiksi yhteis­kun­nan infra­struk­tuuri ja julki­sen sekto­rin tehok­kuus. Kustan­nus­kil­pai­lu­ky­kyyn taas vaikut­ta­vat mm. yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ja työn tuot­ta­vuus. Yrityk­sen kannalta kilpai­lu­kyky syntyy siitä, että tuot­teille on kysyn­tää ja hinta on sellai­nen, että ne mene­vät kaupaksi.
Lähteet: Wiki­pe­dia, Ilkka Kiema, Janne Huovari

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO